Vuoden 2021 erinomaiset #1: 50 kotimaista tietokirjaa

Lue Vuoden erinomaiset -sarjan muut osat täältä.

* *

Seuraavassa Kulttuuritoimituksen tekijät esittelevät 50 kuluneen vuoden erinomaista kotimaista tietokirjaa. Esitellyt kirjat eivät ole paremmuus- vaan aakkosjärjestyksessä kirjailijan sukunimen mukaan.

Lista ei ole äänestyksen tai haudanvakavan komiteamietinnön tulos; siltä ei siis välttämättä löydy aivan jokaista vuoden 50 parhaasta tietokirjasta.

Jokainen esitellyistä opuksista on kuitenkin ansainnut paikkansa listalla olemalla erinomainen – ainakin tekstin kirjoittajan mielestä.

* *

Timo Airaksinen: Himon ilo – ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta

BAZAR. Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen sanoo kirjansa esittelytekstissä, että hän haluaa edistää vapaampaa, hauskempaa ja tyydyttävämpää tasa-arvoista seksiä. Toimii. Päästä irti käsijarrusta ja hyppää kirjan ajatuksiin. Sama taktiikka toimii muuten hyvässä seksissäkin. Sari Passaro (Lue arvio)

Martti Anhava, Tintti Klapuri & Mika Pylsy (toim.): Mitä Tolstoi todella sanoi

SILTALA. Mitä Tolstoi todella sanoi onnistuu välttämään toistoa, vaikka venäläiskirjailijaa käsittelee yhteensä yksitoista kirjoittajaa. Syvällisesti asiantuntevat esseet synnyttävät monipuolisen ja virkistävästi osin uudenlaisen kuvan vanhasta mestarista. Mukana on toki hyvin valittuja vanhojen tutkimusten tarkoituksenmukaisia nostoja. Erkki Kiviniemi (Lue arvio)

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta – Paavo Haavikon elämä

OTAVA. Anhava ei rajaa Haavikkoa tarkasti, hän on nähnyt tämän monesta eri suunnasta ja asemasta. Hän myöntää suoraan ihailevansa Haavikkoa ja tunnustaa tämän nerokkuuden, mutta ei sorru palvomaan kohdettaan. Terävällä katseella hän riisuu Haavikolle puetun valtiaanviitan ja kääntää sen kantajan omat ompelukset näkyviin. Ulla-Maija Svärd (Lue arvio)

Laura Friman: Tauko

GUMMERUS. Laura Friman oli vuoden ostamatta uusia vaatteita. Syntyi on aivan erinomainen kirja, vaikka yleensä kartan tällaista toimittaja testaa -lähestymistapaa. Tauko ei tunnu larppaukselta, jossa etuoikeutettu asettuu köyhän saappaisiin – tai ainakin se tiedostetaan ja käsitellään. On kyse itsetutkiskelun kautta syntyvästä yhteiskuntakritiikistä, jota ei sitäkään hierota kasvoille. Pasi Huttunen

Anna-Liisa Haavikko: Kaari

SILTALA. Eikö tämä voisi olla Kaari Utrion kirja? Toisen aviomiehen Kai Linnilän alkoholiongelma, tämän tyttären mielenterveysongelmat ja lopulta itsemurha, sekä päätös jättää ensimmäisen avioliiton pojat erossa isälleen ovat hänen elämäntarinansa kiviä, mutta ne on eletty ja niistä selvitty, kuten suomalainen nainen aina. Utrion elämäkerta on rehellinen teos. Sari Passaro (Lue arvio)

Anna-Kaari Hakkarainen & Päivi Häikiö (toim.): Curiositas – esineitä, tarinoita 1100–1917

SUOMEN KANSALLISMUSEO. Curiositas sisältää kaiken, mitä olet aina halunnut tietää inhimillisesti tärkeiden esineiden historiasta mutta et ole ymmärtänyt kysyä. Me lahoamme pois, mutta pieni piippu tai pyhimyspatsas uhmaa aikaa ja haluaa kertoa pitelijästään. Miksi kirjan nimi on suomennettuna uteliaisuus? Uteliaisuus oli keskiajalla syntiä. Se vei kauemmas Jumalasta. Anne Välinoro (Lue arvio)

Pekka Hako: Linnunradalla – kapellimestari Hannu Linnun matkassa

BAZAR. Kapellimestari Hannu Linnun kulmikkuus, särmikkyys, ironiantaju ja kuiva huumori käyvät selville sivulauseista ja suorista vastauksista Pekka Hakon kysymyksiin. Linnun katse tahtipuikon takaa antaa soittajalle käskyn ja tiedon siinä kuin kädetkin. Mutta juuri näkö on ollut kapellimestarin merkittävin koetinkivi. Anne Välinoro (Lue arvio)

Marko A. Hautala: Algoth – Kapinallinen kynämies

WARELIA. Hautala empi 25 vuotta sitten Algoth-tutkimukseen ruvettuaan koko aihepiiriä, olihan Algoth Tietäväisestä eli Maiju Lassilana tunnetusta kynämiehestä kirjoja tehty. Totuus paljastui kuitenkin pian: Untolasta ei tiedetty juuri mitään. Hautala oli odotellut, että joku julkaisisi häntäkin tyydyttävän Untola-biografian. Kun sitä ei kuulunut, työhön oli pakko tarttua itse. Risto Ojanen (Lue arvio)

Mikko Heikka & Vesa Kanniainen: Maailma koronan jälkeen – keskustelukirjeitä

MINERVA. Piispa Mikko Heikan ja kansantaloustieteilijä Vesa Kanniaisen keskustelukirjassa vaaditaan isoja päätöksiä myös yksilöltä. Harva tietokirja pitää otteessaan näin kipakasti – semminkin, kun kirjoittajat ovat jo leppoistamisen ajalla eläviä eläkeukkoja. Anne Välinoro (Lue arvio)

Markku Henriksson: Tähtilipun maa

TAMMI. Tähtilipun maa kahlaa Yhdysvaltain alueen historiaa varhaisista siellä vaikuttaneista kulttuureista aina vuoteen 2020 saakka. Teos on massiivinen ja silti se lopulta raapaisee vain pintaa. Henrikssonin syvä asiantuntemus on auttanut valitsemaan olennaisia asioita Pohjois-Amerikan mantereen historian varrelta. Erityisen ilahduttava on teoksen mukana kulkeva juonne taidehistoriaa. Pasi Huttunen

Silvia Hosseini: Tie, totuus ja kuolema – esseitä

GUMMERUS. Silvia Hosseinin esseekokoelma jakautuu kolmeen pääaiheeseen, jotka ovat ”isoja kuin maailma”, kuten tekijä ilmaisee. Vastakohtaparit tulevat esiin tekstin hahmottuessa. Jotkut kuvaavat reissujaan kuin matkalla olisivat olleet vain silmät. Tässä teoksessa saa myötäkokea koko ruumiin liikkuvan. Erkki Kiviniemi (Lue arvio)

Pirjo Houni: Salattua diplomatiaa – Tapani Brotheruksen tarina

SILTALA. Pirjo Houni kertoo tarkasti haastatteluihin perustuen pelottoman humanistin ja itsenäisesti ajattelevan diplomaatin tarinan. Tapani Brotheruksen elämäkertaan on tallennettu suomalaisen ulkopolitiikan kulissientakaista historiaa yli puolen vuosisadan ajalta. Marja-Liisa Torniainen (Lue arvio)

Aino Huilaja: Pakumatkalla

OTAVA. Matkakertomuksen alkajaisiksi lukija pääsee livahtamaan tv-toimituksen takahuoneeseen, jossa kertoja muuntautuu ties monettako kertaa aivan toisenlaiseksi ihmiseksi kuin mikä kokee olevansa. Luhistumisen sijaan uutisankkuri ottaa elämänsä omiin käsiinsä, ostaa pakun, konvertoi sen kumppaninsa kanssa asunnoksi ja lähtee kuukausia kestävälle matkalle halki Euroopan. Lepe Parviainen

Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys

INTO. Risto Isomäen välitilinpäätös kokoaa vuosikymmenten aikana kertynyttä tutkimus- ja tilastotietoa eläinperäisen ravinnon terveys- ja ilmastohaitoista. Eläintuotannon haitoista kärsivät myös passiiviset lihansyöjät, sillä sivutuotteena syntyy muun muassa tautipandemioita ja antibiootille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Tommi Liljedahl (Lue arvio)

Jarkko Jokelainen: Smack – kuolemaantuomitun laulu

LIKE. Helsingin Sanomien toimittajana ja The Flaming Sideburnsin rumpalina Smackin uraa läheltä jo teini-iästä asti seurannut Jarkko Jokelainen haastatteli yhtyettä ensimmäisen kerran jo neljätoistavuotiaana ja siitä asti voi sanoa tämän kirjan olleen vireillä. Kaikki olennaiset kuvat ja tarinat, mielipiteet ja näkemykset Smackistä on vihdoin tallennettu kansien väliin. Ilkka Valpasvuo (Lue arvio)

Heta Kaisto (toim.): Omalla maallaan – kyläkuvaaja Hanna Heinilä

PARVS. Heta Kaiston toimittama valokuvateos kertoo maatalonemäntä Hanna Heinilän (1890–1991) elämästä Luvialla sekä hänen ottamistaan valokuvista, joiden olemassaolosta saatiin tietää vain muutama vuosi sitten. Heinilä kuljettaa taitavasti katsojan silmää kuvien pinnalla. Ne ovat aina ajateltuja, sommittelu on tarkkaa ja modernilla tavalla luontevaa. Ulla-Maija Svärd (Lue arvio)

Tuula Karjalainen: Outi Heiskanen – taiteilija kuin shamaani

SILTALA. Tuula Karjalaisen kirjoittama elämäkerta on kuin hyppäisi mukaan Outi Heiskasen mielikuvitukselliseen Oheiskansan ja Pensastuulikansan maailmaan. Kaunis teos kertoo lämpimästi ja jopa kaunistelematta yhdestä maamme merkittävimmästä taiteilijasta. Se on ylistys taiteelle, luovuudelle ja rohkeudelle olla juuri sellainen kuin on. Irmeli Heliö (Lue arvio)

Minna Kettunen & Siamäk Naghian: Siamäk Naghianin uskomaton elämä – tuulen kieltä etsimässä

INTO. Siamäk Naghian johtaa maailmankuulua kaiutinvalmistaja Geneleciä. Kirja seuraa Naghianin elämäntarinaa Iranin vallankumouskuohunnasta Iisalmeen Poroveden rannalle, jossa etsitään hiljaisuuden keskellä äänen salaisuuksia. Naghian on löytänyt Kettusesta kirjoittajan, jonka kanssa voi keskittyä elämänkäänteiden tarjoamiin tuntemuksiin ja opetuksiin sen sijaan että tempautuisi tapahtumien vyöryyn. Tommi Liljedahl (Lue arvio)

Sami Kolamo & Tommi Wallenius: Jalkapallotaktiikat – ymmärrä futista paremmin

VASTAPAINO. Jalkapalloa pelaavat sadat miljoonat ihmiset maailmassa, ja jopa miljardit katsovat sitä. Vaan ymmärtääkö suurin osa pelistä mitään? Sami Kolamon ja Tommi Walleniuksen jalkapallotaktiikoiden perusteos todistaa, että aiheesta voi kirjoittaa selkeästi ja viihdyttävästi. Kirjan sarjakuvat ovat Pentti Otsamon ja Pauli Kallion. Olli Sotamaa (Lue arvio)

Anna Kontula: Pikkuporvarit – pohdintaa aikamme hengestä

INTO. Anna Kontula kuorii keskiluokkaisesta elämäntavasta pintakiillon eikä jäljelle jää kovin paljoa. Pikkuporvarit on tarkkanäköistä, akateemista piruilua, joka osuu arkaan paikkaan. Jos tästä kirjasta jotain keskustelua nousee, niin luultavasti joku loukkaantuu, koska kokee Kontulan kirjoittavan juuri hänestä. Pasi Huttunen (Lue arvio)

Vesa Kontiainen, Kjell Starck & Mato Valtonen: Mato – hullunrohkea monitoimielämä

DOCENDO. Keikkalavoilta mobiilibisneksien kautta vuoristoradan jarrumieheksi päätynyt Mato Valtonen on menettänyt omaisuutensa monta kertaa, mutta pannut aina uutta matoa koukkuun. Uutuuskirja kertoo monitoimimiehen vauhdikkaan elämäntarinan arvoisellaan tavalla. Valtonen ei ylpeile saavutuksillaan eikä katkeroidu varastetuista ideoistaan, sillä hänkin on ammentanut niitä maailmalta. Tommi Liljedahl (Lue arvio)

Kerttu Kotakorpi: Suomen luonto 2100 – tutkimusretki tulevaisuuteen

BAZAR. Meteorologi Kerttu Kotakorpi ennustaa Suomen luontoon rajuja muutoksia tällä vuosisadalla. Hänen lähtökohtansa on jo valmiiksi pessimistinen skenaario maapallon lämpenemisestä. Pahinta on, että sekin voi osoittautua vielä liian optimistiseksi. Kirjoittajana Kotakorpi on realisti, joka ei halua pelotella. Valitettavasti realistinenkin kuva tulevaisuudesta on aikamoisen pelottava. Kari Pitkänen (Lue arvio)

Pirkko Kotirinta: Hilma af Klintin arvoitus – taiteilija henkien, tieteen ja luonnon maailmassa

TAMMI. Kirjan nimi on paljon puhuva, sillä Hilma af Klint (1862–1944) on jäänyt monessa mielessä arvoitukseksi aikalaisilleen ja jälkipolville. Tähän arvoitukseen Pirkko Kotirinta lähtee kirjassaan etsimään ratkaisua. Hilma af Klint tuntui haluavan, että hänen taiteensa elää ja saa merkityksensä tulevaisuudessa. Oman henkilöhistoriansa hän salasi. Sirpa Pääkkönen (Lue arvio)

Senja Larsen: Veikkauskratia – miten Suomesta tuli riippuvainen peliriippuvaisista

OMAKUSTANNE. Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun kautta kustannetun kirjan jokainen fakta järkyttää. Se kertoo maasta, jota hallitsee rahapeliyhtiö. Senja Larsen kuvaa tilanteen ongelmallisuutta monesta näkökulmasta. Veikkauskratia voisi hyvin olla Vuoden journalistinen teko. Elina Talvio (Lue arvio)

Jussi Lehmus & Lasse Lehtinen: Salaista sotaa – Mannerheimin demari Kalle Lehmus

DOCENDO. Salaista sotaa on Jussi Lehmuksen tutkimusmatka isoisoisänsä ja sukunsa salaisuuksien äärelle. Samalla kirja avaa kiehtovan kuvan kotimaisen sotilastiedotuksen ja -tiedustelun synnystä talvisodan kynnyksellä, kukoistuksesta jatkosodan vuosina ja paljolti salatuista teoista kylmän sodan oloissa. Yllätyksiä on väistämättä luvassa. Kari Pitkänen (Lue arvio)

Karla Löfgren: Usko, toivo, rakkaus, meditaatio – utopia rauhasta uskontojen välillä

BASAM. Karla Löfgren etsii yhteyttä uskontojen välillä. Kirja käsittelee perusteellisesti suurimpien uskontokuntien ydintä. Painopiste on eri oppien hartaudenharjoitusten vertailussa. Aihe on mitä polttavin maailmassa, josta uskonsodat eivät ole loppuneet ja jossa uskonnolliset fanaatikot harjoittavat terrorismia. Erkki Kiviniemi (Lue arvio)

Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet

ATENA. Kirja kertoo Tampereen maisemaan vahvasti vaikuttaneen arkkitehti Wivi Lönnin (1872–1966) ja Säynätsalon tehdasyhteisön kehittäneen kauppaneuvoksen Hanna Parviaisen (1874–1938) ystävyydestä ja heidän yhteisistä matkoistaan Euroopan kylpylöihin. Sata vuotta sitten naisten välinen ystävyys ja yhteinen elämäntaival käsitettiin miten käsitettiin, suuremmin asiaa paisuttelematta ja sen nyansseja ymmärtämättä. Tiina Nyrhinen

Anne Mattsson: Irja Askola – elämäkerta

KIRJAPAJA. Helsingin piispaksi 2010 valittu Irja Askola rikkoi lasikattoja ja rakenteita. Anne Mattssonin kirjoittama elämäkerta muistuttaa, että runoileva feministipiispa oli merkittävä vaikuttaja, kun kirkko etsi rooliaan moniarvoistuvassa yhteiskunnassa. Ihmisoikeuksien puolustaminen kaikissa tilanteissa oli Askolan johtotähti. Hän halusi tehdä niin kuin oli oikein. Tommi Liljedahl (Lue arvio)

Juha Metso & Anna-Stina Nykänen: Hannu Hautala – legendan perintö

DOCENDO. Luontokuvauksen mestari Hannu Hautala täytti viime keväänä 80 vuotta. Anna-Stina Nykäsen ja Juha Metson kirja on hieno kunnianosoitus huikean uran tehneelle luontokuvaajalle. Hyvän kuvan ottaminen vaatii taitoa, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa. Hautala opettaa, että onni on ahkeran veli. Sirpa Pääkkönen (Lue arvio)

Anton Monti: Maailman vaarallisin rikollisjärjestö ’Ndrangheta

KUSTANTAMO S&S. Anton Montin helppolukuisen kirjan luettuaan ymmärtää maailmaa taas vähän enemmän. Sinisiä silmiään on välillä hyvä hieroa. Italian salaisin ja vaarallisin mafia on päässyt kasvamaan piittaamattomuudessa ja ahneudessa voittamattomaksi. Vaan älkää tuudittautuko siihen, että mafia on vain Italian ongelma. Sitä se ei ole ollut vuosikymmeniin. Sari Passaro (Lue arvio)

Kai Myrberg: Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia

MINERVA. Kai Myrbergin teos maalailee tulevaisuuden kuvia siitä, mitä tapahtuisi Koreoiden yhdistyessä. Siihen verrattuna Saksojen yhdistyminen oli lasten leikkiä. Tietokirjasta huokuu kirjoittajan kunnioitus maan kansalaisten kestävyyttä kohtaan. Myrbergiä tuskin Pohjois-Koreaan tämän teoksen jälkeen enää päästetään. Leena Reikko (Lue arvio)

Jussi Niinistö: Paavo Susitaival – kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua

MINERVA. Mielipiteistään varma ja periaatteistaan tinkimätön ”Susi-Paavo” jakaa yhä mielipiteet vahvasti, mutta entisen puolustusministeri Jussi Niinistön kirjallisen suorituksen voi summata paljon yksinkertaisemmin: esimerkillinen elämäkerta. Kirjasta huokuu historiantutkijan varma tapa käsitellä laajaa aineistoaan. Kari Pitkänen (Lue arvio)

Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan

KARISTO. Näyttelijä Kati Outinen tarttui tarjoukseen tehdä omaelämäkerta, kun vielä muistaa miten ainakin melkein kaikki meni. Kirjan päiväkirjamaiset pohdinnat ja referoitu työkalenteri antavat hyvin kuvaa siitä, kuinka monesta palasesta kulttuurityöläisen leipä koostuu ja kuinka rankkaa aikataulullisesti saattaa olla pintapuolisesti rennolta juhlinnalta kuulostava gaalaedustaminen. Ilkka Valpasvuo (Lue arvio)

Matti Pajuniemi: Unisatama – progressiivinen rock 1980–2020

OMAKUSTANNE. ”Proge ei ole kuollut, se vain haisee pahalle”, sanoo vanha vääräleukojen sananlasku. Matti Pajuniemen uutuuskirja esittelee toisenlaisen totuuden. Unisatama on upea ja rakkaudella koottu kulttuurihistoriallinen katsaus taidemuotoon, joka ei juuri saa huomiota valtavirrassa. Arttu Rantakärkkä (Lue arvio)

Johanna Pakola: Vaarallisilla vesillä – salakuljetusta ja seprakauppaa Suomenlahdella

JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ. Kirja kertoo Suomenlahden saariston asukkaiden elämästä vuoteen 1939 asti. Silakkaa tuli niin paljon kuin vene jaksoi kantaa, ja sitä vaihdettiin rannikoilla muihin tuotteisiin. Yksi kirjan suurimpia ansioita on auttaa lukijaa ymmärtämään olot, jotka johtivat pirtun salakuljetukseen. Elina Talvio (Lue arvio)

Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri – sankari ja myytit

GAUDEAMUS. Teos perkaa valloittajan persoonaa ja jälkikuvia taiteessa, kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa animea ja Hollywoodia myöten. Kiintoisaa on varsinkin se, miten Aleksanterin suuruus kaikuu edelleen johtamisideologiana maissa, joita hän joukkoineen tallasi. Kaikissa itsevaltiaat pönöttävät haikaillen yhä suurvallan perään. Ottomaanivalta kajastelee Recep Tajjip Erdoganinkin mielessä. Anne Välinoro

Anni Pesonen: Credo – tieni mystiikkaan

BASAM. Koronaviruksen sulkiessa toimintoja teologi Anni Pesonen ryhtyi miettimään uudestaan elämän uskonnollisia perusteita. Pesonen käy läpi jumalakokemuksensa historiaa. Se vie yhä henkilökohtaisempaan suuntaan. Yksityishenkilön jumalyhteys toteutuu rukoillessa. Kirkon tehtävä on opastaa ”kollektiivisesti kuljetulle polulle”. Credo on rakastettava, nöyrä teos. Erkki Kiviniemi

Timo Ronkainen: Disney-sarjakuvien historia 1930–2020

ZUM TEUFEL. On erinomaisia tietokirjoja, jotka avaavat aihettaan kutkuttavalla tavalla ja houkuttelevat lukemaan siitä yhä enemmän. Ja sitten on erinomaisia tietokirjoja, jotka perkaavat tarkasti rajaamansa aiheen niin huolellisesti ja perinpohjaisesti, ettei siitä ole tarpeen lukea sen koommin riviäkään. Timo Ronkaisen Disney-historiikki kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Jämerän, viitteitä ja henkilöhakemistoa myöten viimeisen päälle viilatun tietopaketin kruunaa sarjakuvaruutujen hulinaa tasapainottava harras taitto ja arvokkaan harmaa ulkoasu. Antti Lähde

Osmo Tapio Räihälä: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa

ATENA. Tieto-Finlandia-voittaja haluaa tuoda klassisen musiikin ja laajemmin ”taidemusiikin” helpommin lähestyttäväksi möhkäleeksi tavalliselle pulliaiselle. Kirjan alkuvaiheessa sen ”kanssaihmettelevä” sävy voi tuntua hiukan mielistelevältä, mutta itse asiaan päästessään Räihälä on elementissään ja avaa klassisen musiikin käsitteitä ja käytäntöjä ymmärrettävällä ja kaikenlaiselle mystisyydelle kintaalla viittaavalla tavalla. Antti Lähde

Jenni Räinä: Kulkijat – Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla

LIKE. Kirja tekee näkyväksi aikamme ilmiön: metsäpoluilla näkee enemmän naisia kuin miehiä. Naiset eivät juokse bongaamassa ikonisia luontokohteita somepäivityksiinsä, vaan he hakevat rauhaa ja hyvinvointia. Kirjan pohjavire on alakuloinen: luonnon sekä sieltä hyvinvointia hakevien elintila kapenee päivä päivältä. Tommi Liljedahl (Lue arvio)

Tommi Saarela: Pave Maijanen – Elämän nälkä

TAMMI. Tommi Saarelan kirjassa Pave Maijasen (1950–2021) elämää tarkastellaan taiteilijan omien muistelojen lisäksi ystävien ja kollegoiden haastattelujen kautta. Kirja tekee lohdullisen havainnoin siitä, että on tosiaan merkitystä sillä, mitä teemme ja miten toimimme toisten kanssa, ja annammeko itsestämme sen minkä koemme oikeaksi. Pave seurasi sydäntään ja teki valintoja rehellisenä itselleen, niihin uskoen. Terhi Skaniakos (Lue arvio)

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua

GAUDEAMUS. Salonen näyttää teoksessaan, kuinka pitkä evoluution tie on ollut, miten geologiset kerrostumat paljastavat nykytutkimuksen kautta aivan valtavasti pitempien ajanjaksojen yksityiskohtia. Kirjassa nostetaan menneisyydestä viisi suurinta katastrofia, jotka ovat jokainen sysänneet maapallon luonnon kehitystä taaksepäin. Pahimmat kaksi ”maailmanloppua” ovat verottaneet yli 90 prosenttia luonnon lajeista kokonaan. Erkki Kiviniemi

Jari Sinkkonen: Psykopatian monet kasvot

DUODECIM. Lastenpsykiatri kirjoittaa analyyttisesti ja moniin tutkimuksiin nojaten vakavasta persoonallisuushäiriöstä, jossa sairaan ihmisen maailma vääristyy kauaskantoisella tavalla. Psykopaatti ei tunne empatiaa eikä syyllisyyttä. Hän voi toimia väkivaltaisesti ja tehdä rikoksia ilman omantunnon tuskia. Sinkkonen käsittelee teoksessaan myös narsismia. Hän avaa taitavasti ihmismielen pimeitä puolia. Sirpa Pääkkönen

Timo Soini: Yhden miehen enemmistö

OTAVA. Timo Soini kertoo kirjassaan, miten ujo poika opetteli villitsemään kansaa esikuvansa Veikko Vennamon opein. Soinin tilinpäätöksen mukaan jytky ei ollut sattumaa, vaan määrätietoisella työllä rakennettu ilmiö: ”Pitää uskaltaa sanoa, niin lujasti, että omakin tukka nousee pystyyn ja kuulijan mielenkiinto herää.” Tommi Liljedahl (Lue arvio)

Ville-Juhani Sutinen: Arktis – likaista lunta

LIKE. Ilmastomuutoksen kiihtyessä on erittäin tärkeä tutkia pohjoista pallonpuoliskoa konkreettisesti. Ville-Juhani Sutisen matkakirja rikkoo myyttiä ”valkoisesta pohjoisesta”. On hämmentävää lukea siitä, miten paljon ihminen on sotkenut ja tärvellyt jäätikköalueita. Jääkarhujen eläminen jätteillä tai valokuvat hylätystä sähköasemasta ja jäätikköhautausmaasta ovat esimerkkejä nykyisestä tilasta. Museot valehtelevat tarjotessaan etelästä käsin kuvaa valkoisesta pohjoisesta. Erkki Kiviniemi

Miikka Tamminen: Keskiajan hirviöt

GAUDEAMUS. Ota penkistä kiinni, pane goottihevi soimaan tai keskiaikainen rauhoittava cembalomusiikki – nyt sukelletaan sarvipäiden ja koirankuonolaisten kerroksiin. Miikka Tammisen teos hivelee mielikuvitusta ja saa katsomaan vierustoveria hiukan tarkemmin. Tietokirja lohikäärmeistä, seireeneistä ja meripedoista sekä muista kammotuksista on aikamatka absurdille keskiajalle ja ihmisen mieleen, jossa väärännäköinen muuttui syyttään pedoksi. Anne Välinoro (Testaa tietosi kirjaan perustuvassa visassa)

Saara Turunen & Petra Maisonen: Suurteoksia

TAMMI. Kaksikymmentä 20 suomalaiskirjailijaa esittelee jonkin teoksen, joka on muuttanut heitä ihmisinä ja kirjailijoina. Antologian rajaus, miestekijöiden poissulkeminen, toimii eräänlaisena kritiikkinä sille, että suurin osa kirjallisuuden kaanonista on ollut mieskeskeistä. Varsinaiset teokset lukija joutuukin sitten etsimään erikseen, ja se kieltämättä alkaa houkuttaa usean esittelyn jälkeen. Lepe Parviainen

Maarit Verronen: Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä

AVIADOR. Maarit Verronen on omintakeinen kirjailija, ja omintakeisia ovat myös hänen tietokirjojensa aihevalinnat. Uudessa teoksessaan Verronen kertoo tarinoita liikenneympyröistä. Hän käsittelee tiloja, jotka ovat syystä tai toisesta syrjässä, piilossa – ehkä aivan katseiden alla, arkipäiväisyyden sumuverhon takana. Miikka Vuori (Lue arvio)

Antto Vihma: Nostalgia – teoria ja käytäntö

TEOS. Viime vuosina on ilmestynyt lukuisia populismia ja sen sukuisia ilmiöitä tutkivia teoksia niin akatemian, populaaritieteen kuin elämäkertakirjallisuuden saralla. Antto Vihman teos kastaa varpaitaan samoihin vesiin mutta välttää ilahduttavasti populismikirjoitteluun liittyvät kliseet. Sen sijaan se kritisoi ainakin joitain niistä. Vihma käsittelee aihettaan tiiviisti ja havainnollistavasti eikä aliarvioi lukijaansa. Mikko Lamberg (Lue arvio)

Hanna Weselius & Hannamari Shakya: Poikkeustila 2020 – kaikki, aivan kaikki on peruuttamattomasti muuttunut

KUSTANTAMO S&S. Kirja tallentaa valokuvien ja päiväkirjamerkintöjen avulla tunnelmat Suomessa keväänä, jolloin pandemia vyöryi läpi maapallon. Poikkeustila tuntui aluksi jännittävältä ja vaaralliselta kuin Muumilaaksossa, kun tiedetään, että pyrstötähti menee ohi ja kohta saadaan taas mehua ja elämä palaa entiselleen. Kirjoittajien mukaan ajatuksen leikillisyys on kadonnut, koska maailma ei luultavasti palaa sellaiseksi kuin se oli ennen. Sirpa Pääkkönen (Lue arvio)

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua