Kuvat: Elli Sumuvuori / Like
KIRJAT | Helsingin Sanomien toimittaja ja The Flaming Sideburns -rumpali Jarkko Jokelainen kulkee Smackin mukana Lepakkoluolasta Los Angelesiin ja takaisin.
”Clauden lapsena todettu sydänvika ja lyhyt elinajanennuste synnytti tarpeen elää ja panostaa unelmiin täysillä niin kauan kuin se on mahdollista.”
ARVOSTELU
Jarkko Jokelainen: Smack – Kuolemaantuomitun laulu
- Like, 2021.
- 416 sivua.
Smack on yksi yhtyeistä, joista on käänteentekevän soundinsa ansiosta kasvanut tienraivaaja usealle oman aikakautensa menestyjälle. Muun muassa Guns N’ Roses ja Nirvana ovat velkaa helsinkiläisyhtyeen tekemälle pohjatyölle.
Raakaa ja suoraviivaista, punk- ja bluespohjaista rockia soittanut Smack ei kuitenkaan onnistunut syystä ja toisesta maailman mittakaavassa breikkaamaan, vaikka kotimaan suosio oli muutaman hetken suurta ja maailmallakin nautittiin kulttisuosiota.
Jos Hanoi Rocksin ura katkesi rumpali Razzlen kuolemaan, kaatui Smack useampaan pieneen yksityiskohtaan. Ei onnistuttu iskemään juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oikeiden ihmisten tuella. Aika pienestä se silti oli kiinni. Näitä kuvioita Jarkko Jokelainen kuvaa bändibiografiassaan Smack – Kuolemaantuomitun laulu (Like, 2021) kattavasti ja monen ihmisen suulla.
Helsingin Sanomien toimittajana ja The Flaming Sideburnsin rumpalina Smackin uraa läheltä jo teini-iästä asti seurannut Jokelainen haastatteli yhtyettä ensimmäisen kerran jo neljätoistavuotiaana ja siitä asti voi sanoa tämän kirjan olleen vireillä. Nyt oli viimein sen aika.
Smack vuonna 1986. Kuva: Wiki Commons
* *
Smackin aktiiviura kesti vuodesta 1982 vuoteen 1990. Viimeistään laulaja Ilari Peltolan eli Clauden kuolema sydänkohtaukseen vuonna 1996 hautasi yhtyeen lopullisesti. Claude onkin keskeisin hahmo kirjassa, jonka tarina kerrotaan vähintään yhtä paljon Clauden kuin Smackin näkökulmasta. Clauden lapsena todettu sydänvika ja lyhyt elinajanennuste synnytti tarpeen elää ja panostaa unelmiin täysillä niin kauan kuin se on mahdollista. Ehkä samalla syntyi alkuvoimaa, joka Smackin musiikkia leimasi.
Smack oli unelma yhteisestä bändistä, jonka jakoivat käytännössä vauvaiästä yhdessä kulkeneet Claude ja Simo Martin eli Cheri. Yhtyeen ydin muodostui, kun Mika Mantere eli Manchuria löytyi soolokitaraan ja biisinikkariksi. Mantere löytyi komppikitaristi Kari Marjasen eli Kartsan kautta, jonka Claude ja Cheri rekrysivät mukaan oman aikakautensa sosiaalisen median avulla eli bändi-ilmoituksia lehtiin lähettämällä ja lyhtypylväisiin liimaamalla. ”Tarkoituksena on perustaa kova rock-yhtye”, lappusessa luki.
VIDEO: Smack esittää tunnetuimman kappaleensa Criminal (1984.)
* *
Smackin kokoonpano haki itseään ja muuttui vuosien saatossa useampaan kertaan, mutta niin kauan kuin Manchuria ja Claude löysivät yhteisen kipinän, biisejä syntyi.
Vaikka kahdeksan vuotta saattaa kuulostaa jälkeenpäin lyhyeltä ajalta, sen aikana yhtye ehti kiertää kotimaan lavat useampaan kertaan ja lähti lopulta kaksikin kertaa Los Angelesiin kansainvälistä läpimurtoa yrittämään. Kun se ei lopulta onnistunut, Smack hajosi ja hajaantui. Osa jäsenistä jäi tavoittelemaan parrasvaloja Hollywoodiin, osa palasi kotimaahan häntä koipien välissä.
Kolmekymmentä vuotta yhtyeen taipaleen päättymisen jälkeen tehtävä elämäkerta saattaisi kuulostaa reilusti jälkijunassa puksuttavalta. Vuosikymmenet ovat kuitenkin kertoneet yhtyeen vaikutuksesta, ja Smackin sisäiset kahnauksetkin pystytään käsittelemään jo nostalgialaseilla, yhteistä matkaa muistellen.
Jarkko Jokelainen on päässyt tekstissään yhtyeen ytimeen asti. Kaikki olennaiset kuvat ja tarinat, mielipiteet ja näkemykset Smackistä on tallennettu kansien väliin. Kulttuuriteko!
Ilkka Valpasvuo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Neonkaupunki-fantasiatrilogian päätösosa jää hiukan sekavaksi – arviossa Luutivoli
KIRJAT | Susanna Hynynen ja Dess Terentjeva ovat luoneet hienon slaavilaisfantasian, mutta sen kliimaksi kompastelee langanpätkiinsä.
Punaisten pako päättyi Lahden edustalle vappuna 1918 – arviossa Tuomas Hopun Tien päällä Lahti
KIRJAT | Tuomas Hoppu huipentaa kirjasarjansa Suomen sisällissodasta. Matkan varrella tuhottiin Vesilahti perusteellisemmin kuin mikään muu kunta sodan aikana.
