Sujuvan katsaus fysiikan löytöihin ja keksintöihin – arviossa Heikki Ojan Fysiikan sankareita viideltä vuosisadalta

Kuvat: Kustantamo Ursa

Professori Heikki Oja tunnetaan siitä, että hän on tehnyt tähtitiedettä ja fysiikkaa ymmärrettäväksi suurelle yleisölle. Hän on kirjoittanut yli 60 tietokirjaa avaruudesta, tähtitieteestä, fysiikasta ja tieteen historiasta sekä ollut aktiivinen Ursa-yhdistyksessä, joka on hänen uusimman teoksen kustantanut.

Fysiikan sankareita viideltä vuosisadalta (2025) tuo meille esiin 42 fysiikan sankaria, joista vain yksi on nainen, mutta sitäkin merkittävämpi omalla alallaan, Marie Curie (1867–1934). Hänet tunnetaan radioaktiivisuuden tutkimuksesta, radiumin ja poloniumin löytämisestä sekä siitä, että hän oli ensimmäinen kahdesti Nobel-palkittu tutkija.

Curiella oli selkeä ajatus siitä, että tiede velvoittaa ja löydöt pitää hyödyntää. Hän ei pitänyt tutkimusta ja käytäntöä erillisinä maailmoina:

”Marie Curie järjesti ensimmäisen maailmansodan sota-alueelle 20 liikkuvaa röntgenyksikköä ja 200 kiinteää röntgentutkimushuonetta, joissa voitiin kuvata haavoittuneita ja poistaa esimerkiksi luodit ja kranaatin sirpaleet tehokkaasti.”

Siis vain yksi sankaritar 42 sankarin joukossa! Lukijaa saattaa myös mietityttää, että teoksessa esitellyt tiedemiehet ja -nainen edustavat pelkästään eurooppalaisia tai amerikkalaisia, eikä joukossa ei näy yhtään merkittävää henkilöä Aasiasta tai muilta mantereilta. Miksiköhän? Ehkä siihen saadaan Ojalta myöhemmin vastauksia.

Teoksen viitekehys on ennen kaikkea länsimaisen fysiikan historiassa. Jos kirja olisi käsitellyt koko maailman tieteenhistoriaa, siinä olisi luultavasti ollut mukana myös islamilaisen kulttuurin tutkijoita, kiinalaisia tähtitieteilijöitä ja japanilaisia fyysikoita. Itse asiassa monet Euroopan myöhemmät saavutukset perustuivat osittain arabialaisten tutkijoiden säilyttämiin ja kehittämiin tietoihin antiikin Kreikasta.

* *

Ojalla on ollut melkoinen työ koota sujava teos 42 henkilöstä kuvineen, tärkeimpine saavutuksineen ja lyhyine henkilöhistorioineen. Sympaattisesti Heikki Oja kertoo, olivatko sankarit naimisissa, saivatko lapsia ja miten heidän – yleensä lyhyeksi jäänyt – elämänsä päättyi.

Valitettavasti yksikään kirjan 42 tieteilijästä ei ole suomalainen. Mukavasti Heikki Oja kuitenkin saa Suomenkin liitettyä joihinkin sankareihin. Oja tunnustaa lukkarinrakkautensa erityisesti Anders Celciusta (1701–1744) kohtaan. Koska Celsius oli ruotsalainen ja Suomi tuolloin osa Ruotsia, Oja pitää häntä maanmiehenämme.

Eikä siinä vielä kaikki. Heikki Oja nostaa suomalaisuutta kertomalla, että Werner Siemensillä (1816-1892) oli ”puolenkymmentä veljeä. Karl-veli lähetettiin venäjälle. Karl hankki itselleen jopa Suomen kansalaisuuden, jolloin hänen oli helpompi harjoittaa Venäjällä kaikenlaista liiketoimintaa; Suomihan oli osa Venäjää”.

Kirjasta voi oppia paitsi 42 tiedehenkilön elämästä myös heidän tärkeimmistä keksinnöistään ja fysiikan löydöistään. Jokaisessa henkilöluvussa on selkeä ja ytimekäs tietolaatikko, jossa kuvataan lyhyesti kunkin saavutuksia. Vaikka on luonnollisesti etua, jos lukija tuntee fysiikkaa tai tähtitiedettä, teoksen voi lukea myös yleistietoa kartuttavana kuvauksena fysiikan merkittävistä henkilöistä.

Jukka Kallio

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua