Innocence. Kuva: Ilkka Saastamoinen
VALINNAT | Sarjassa esitellään kuluneen vuoden erinomaisia asioita kulttuurin eri aloilta. Neljäntenä nostamme ansaitsemaansa arvoon teatteriensi-iltoja ja muita esittävien taiteiden esityksiä Anastasiasta Priscillaan ja Innocenceen.
Lue Vuoden erinomaiset -sarjan kaikki osat täältä.
Seuraavassa Kulttuuritoimituksen tekijät esittelevät 42 kuluneen vuoden esitystä teatterin, tanssin, oopperan, sirkuksen ja muiden esittävien taiteiden saralla. Esitellyt teokset eivät ole paremmuus- vaan aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan.
Lista ei ole äänestyksen tai komiteamietinnön tulos; siltä ei siis välttämättä löydy aivan jokaista vuoden 42 parhaasta esityksestä.
Jokainen esitellyistä teoksista on kuitenkin ansainnut paikkansa listalla olemalla erinomainen – ainakin tekstin kirjoittajan mielestä.
* *
10 000 Gestures
Kor. Boris Charmatz. Helsingin juhlaviikoilla nähty tanssiteos esittelee nimensä mukaisesti 10 000 eri elettä, kertaamatta mitään niistä toiseen kertaan. Kun tanssi luonteensa mukaisesti luo yleensä merkityksiä liikkeiden kertauksella, lähestyy Charmatz koreografiaa täysin vastakkaiselta taholta: tanssijat eivät yritäkään etsiä yhteistä vaan törmäykset ovat joskus huvittavia, joskus väkivaltaisia, joskus kuin vahingossa kauniita tai eroottisia. (Eija Niskanen; lue arvio)
* *
A Swan Lake
Kor. Alexander Ekman. Norjan kansallisoopperam ja -baletin A Swan Lake sopii temaattisesti sekä väliaikayllätyksineen arkkitehtuurisesti käsittämättömän hienoon Norjan oopperataloon, joka nousee merestä Oslon Bjørvikan satama-alueella. Teoksessa ei ole kyse pelkästään ison ryhmän taitavasta tanssista oivallisesti valaistussa vedessä, vaan veteen kohdistuvien iskujen ja sivallusten täydellisestä yhteydestä elävän orkesterin soittamaan musiikkiin. Osa-alueet on saatu tukemaan toisiaan niin, ettei tiedä, hymyisisikö typertyneenä vai itkisikö onnesta. (Merja Koskiniemi)
* *
Action Hero
Ohj. Liila Jokelin. Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa nähty Action Hero lyö höyhenlekalla päähän kliseitä, genrejä ja monia muita taiteentekemiseen liittyviä monitulkintaisia ja vierasperäisiä nykykäsitteitä niin, että rytisee. Se ryöpyttää myös aikamme henkisesti hallitsevia virtauksia: wokeismia, boomereita, vegaaniutta ja miksei vähän feminismiäkin. Esityksiä 11.2.2023 asti. (Matti Mörttinen; lue arvio)
* *
Aida
Ohj. Philipp Himmelmann. Giuseppe Verdin oopperasta syntyi Savonlinnan Oopperajuhlilla täysin uusi versio, jossa Aida on sisäkköpukuinen palvelija ja Radames kuin kuka tahansa aikamme kenraali. Ohjaaja Philipp Himmelmann ottaa tämän hetken täydesti mukaan tulkintaansa. Kuvastossa ei ole mitään väkinäistä, vaikka kehys on kolmentuhannen vuoden takaisessa Egyptissä. (Anne Välinoro; lue arvio)
* *
Ajan lasku
Kor. Petri Kekoni. Tanssiteatteri MD:n 25-vuotisjuhlan kruunaa Petri Kekonin koreografiaan perustuva teos Ajan lasku. Tanssiteoksessa on niin paljon visuaalisesti hämmentäviä hetkiä, että sen nimeen liittyvät asiat ja arvelut unohtuvat. Ehkä lasku-sana viittaakin laskeutumiseen, siihen, miten ihmiselon hiekka valuu tiimalasissa. Esityksiä 4.2.2023 asti. (Ritva Alpola; lue arvio)
* *
All Inclusive
Ohj. Julian Hetzel. Tampereen Teatterikesässä Tullikamarin Pakkahuoneella nähdyssä hollantilais-belgialaisessa esityksessä ironisoidaan taidemarkkinoita ja törmäytetään eri kokemusmaailmoja. All Inclusive on terävä katsaus taidemarkkinoihin ja yrityksiin olla kaikille avoin — kun todellisuudessa ovet ovat avoinna vain niille, jotka ymmärtävät taiteen oikein. (Anna Hollingsworth; lue arvio)
* *
Alma – kaksi matkaa Länttä kohti
Ohj. Pirkko Kurikka. Tarina evakkoon lähdöstä on kulttuuriperinteessämme valtavan toistettu, mutta niin vain Pirkko Kurikka onnistuu teoksessaan kertomaan tarinan kiehtovalla, kauniilla ja omalaatuisella tavalla. Jo vuonna 2021 kantaesityksensä saanut Alma sai syyskuussa uusintaensi-iltansa Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. (Pasi Huttunen; lue arvio)
* *
Anastasia
Ohj. Samuel Harjanne. Tampereen Teatterin Anastasia-musikaalin käsikirjoitus on kekseliään koominen, joten syviä luonnerooleja ei tässä nyt olla tekemässä. Mutta se, mitä tehdään, taittuu kirkkaaseen muotoon ja kunnon tulella. Pia Piltz nimiroolissa on magneetti ja voima, jonka ympärille muut saavat luvan asettua kuin hovissa. Esityksiä 13.5.2023 asti. (Anne Välinoro; lue arvio)
* *
Baskervillen koira
Ohj. Panu Raipia. Tampereen Komediateatterin tulkinnassa Sherlock Holmesin kuuluisasta seikkailusta salapoliisin työ ja komedia ovat oivassa tasapainossa. Paholaismaisen koiran piinaaman suvun tarina on kiehtova ja otteessaan pitävä esitys. En itse kuulu ääneennaurajien koulukuntaan, mutta Baskervillen koiraa ei voinut katsoa nauramatta. Esityksiä 26.4.2023 asti- (Petra Stolt; lue arvio)
* *
Berliinin taivaan alla
Ohj. Anne Rautiainen. Tampereen Työväen Teatterissa nähty sovitus Wim Wendersin 1980-luvun lopun kulttielokuvasta näyttää enkelien katseen kautta jotain olennaista elämän kokonaiskuvasta. Näyttelijäensemble toimii hyvin. Notkeasti ja saumattomasti he solahtavat lukemattomiin esityksessä vaihtuviin rooleihin. (Maarit Saarelainen; lue arvio)
* *
Brechtiä jokanaiselle
Ohj. Taru Mäkelä. Helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin näytelmä antaa runoilija ja näytelmäkirjailija Bertolt Brechistä toisenlaisen kuvan kuin mihin yleensä on totuttu. Sirpa Kähkösen kirjoittamassa näytelmässä keskitytään vuosiin 1940 ja 1941, jolloin Brecht perheineen oli paossa Saksan fasisitihallintoa Suomessa. Näytelmän Brecht on enemmän hamesankari kuin arvostettu ja karismaattinen runoilija. Esityksiä 3.2.2023 asti. (Sirpa Pääkkönen)
* *
Ensimmäinen tasavalta
Ohj. Esa Leskinen. Kansallisteatterin näytelmä on onnistunut kooste ja tyylipuhdas tulkinta Suomen kasvusta demokratiaksi. K.J. Ståhlbergin hahmossa Vesa Vierikko tekee rakastettavan luonneroolin. Jo istumalla tietyllä tavalla Vierikko rakentaa pienin keinoin itsepäisen jurrikan. Esityksiä 27.4.2023 asti. (Anne Välinoro; lue lisää)
* *
Fahrenheit 451
Ohj. Piia Peltola. Joensuun kaupunginteatterin ja Joensuun ylioppilasteatterin tulkinta Ray Bradburyn alkuperäisteoksesta uskaltautuu olemaan toiveikas. Voisiko sivistys vielä voittaa? Onko pinnallisen viihteen ja pillereiden turruttama väkisin suoritettu onnellisuuden larppaaminen sittenkään oikea tapa elää?” (Pasi Huttunen; lue arvio)
* *
Farm Fatale
Ohj. Philippe Quesne. Tampereen Teatterikesässä nähdyssä surrealistisessa visiossa työttömät linnunpelättimet pyörittävät riippumatonta radioasemaa ja sen varjolla filosofoivat, soittavat, laulavat ja askartelevat ristiriitaisia iskulauseita. Ranskalaisproduktion näyttelijät ovat löytäneet uniikin, juuri linnunpelättimille sopivan kömpelön liikekielen, joka saa hahmot vaikuttamaan sympaattisilta ja helposti lähestyttäviltä. (Maarit Saarelainen; lue arvio)
* *
Groove
Ohj. Marika Vapaavuori. Pyynikin kesäteatterin nuorisomusikaalin jälkeen sai lähteä kesäiltaan hyvillä mielin. Nuorta energiaa ja lahjakkuutta on iloa katsoa. Energisimmillään Groove on tanssikohtauksissa. Musikaalin laulutkin sujuvat mallikkaasti. (Päivi Vasara; lue arvio)
* *
Human-Namuh
Ohj. Panu Varstala. Anniina Kumpuniemen sooloteos luo huikean kuvan tansstijan urasta, persoonasta sekä ihmiseksi ja taiteilijaksi kasvamisesta. Teoskollaasin henkilökohtaisuus ja avoimuus on yhtäältä paljastavaa ja herkkää, toisaalta vahvaa ja ylitse vyöryvää – jopa riehakasta! Avoimuus on niin ammottavaa, että katsoja joutuu vääjäämättä aukaisemaan jotain itsestään peiliksi kaikelle kokemalleen. Esityksiä 1.4.2023 asti. (Samuli Hytönen; lue lisää)
* *
Huomenna hän tulee
Ohj. Pentti Kotkaniemi. Samuel Beckettin kaksinäytöksinen tragikomedia kertoo kahdesta kulkurista, jotka odottavat tien varressa salaperäistä Herra Godot’ta saapuvaksi. Tampereen Teatterissa nähdyssä sovituksessa karismaattiset Martti Suosalo ja Mika Nuojua olivat täydellinen pari näinä onnettomina odottajina. (Irmeli Heliö; lue arvio)
* *
Iglu
Ohj. Mari Rosendahl. Tanssiteatteri MD on elinvoimainen ja innovatiivinen teatteri, joka paneutuu yhtä täysipainoisesti niin lapsille kuin aikuisille suunnatun esityksen toteutukseen. Yli 4-vuotiaille suunnatun Iglu-satuesityksen alla kulkee todellisuuden juonne: meidän on pidettävä huolta toisistamme ja kannettava vastuuta ympäristöstämme. Esityksiä 13.4.2023 asti. (Ritva Alpola; lue arvio)
* *
Innocence
Dram. Aleksi Barrière. Kaija Saariahon hiljalleen kehittyvien sointimassojen musiikki luotaa vähitellen paljastuvaa tapahtumavyyhtiä kouluampumisen ympärille kiertyvässä Kansallisoopperan esityksessä. Sofi Oksasen libretto kääntää prismaa tapahtumiin aina uudelta kulmalta joka kerta, kun lavastusrakennelma pyörähtää uuteen kohtaukseen. (Eija Niskanen; lue arvio)
* *
Kolme tapaa valmistaa villisorsa
Ohj. Hili Iivanainen. Teatteri NEOn ja Tampereen Teatterin Henrik Ibsenin tekstiin perustuva yhteisesitys yhdistää esiintyjät yleisön kanssa, ja erottaa kriitikon ennakkokäsityksistään. Lämpimästä esitystapahtumasta puuttuu olettamani julistava toiseuden politiikka, koska tässä yhteisyyden tilassa toiseus on lähellä kadota. Se ei kuitenkaan tapahdu itsekseen, vaan on tietoisesti rakennettava joka kerta uudelleen. (Aksu Piippo; lue arvio)
* *
Kolmen kimppa
Ohj. Mika Nuojua. Tampereen Komediateatterin tulkinta Clément Michelin ranskalaisnäytelmästä tarjoaa irrottelua ja nauruhermoja kutkuttavaa komediaa. Kattaus on erinomainen ja teema nykypäivää, parisuhteen peruskysymyksiä. Esityksiä 28.4.2023 asti. (Irmeli Heliö; lue arvio)
* *
Komisario Koskinen ja pahanpuhujat
Ohj. Panu Raipia. Osuva roolitus ja loistelias näyttelijäntyö nostivat Tampereen Komediateatterin dekkaritarinan kesäteatterinäytelmien kermaan. Tommi Raitolehdon komisario Koskinen on uskottava niin ulkonäöltään kuin puheiltaan, sopivan rauhallinen ja ikäinen, jopa näköinen. Esityksiä 19.4.2023 asti. (Marita Salonen & Päivi Vasara; lue arvio)
* *
Kusiyön unelma
Ohj. Aksu Piippo. Kusiyön unelma varoittaa jo alkusanoissaan olevansa räävitön ja tuhma. Niin on toki sitä innoittanut teoskin, Shakespearen Kesäyön unelma. Tampereen ylioppilasteatterin kantaesitys on oivaltavaa kreisikomediaa. Se tökkii nokkelasti niin paikallisia kuin maailmanlaajuisiakin aiheita. (Eli Harju; lue arvio)
* *
Matkalla maailmalle
Ohj. Mansi Stycz. Teatteri Mukamaksen syksyn käynnistänyt esineteatteriesitys on poikakirjojen ystävien nostalgiaverstas ja varsin sympaattinen sellainen. Pojat löytävät pienoismalleista ja itsetuunatuista kierrätyskulhoista ja kaukaloista meret ja joet, raketit ja polttoaineen lieskat. Esityksiä 7.5.2023 asti (Anne Välinoro; lue arvio)
* *
(melkein) Kaikki minusta
Ohj. Marika Vapaavuori. Lari Halme näyttelee vaimonsa Marika Vapaavuoren kirjoittamassa monologissa näyttelijää, joka juoksee pysähtymättä roolista toiseen. Halme muuntautuu Tuulensuun Palatsin monologissa moniin eri hahmoihin ja on aivan ilmiömäinen sukeltaessaan roolista seuraavaan. Esityksiä 25.2.2023 asti. (Irmeli Heliö; lue arvio)
* *
My Fair Lady
Ohj. Katriina Honkanen. Joensuun kaupunginteatterin tulkinta rakastetusta klassikkomusikaalista on järisyttävä onnistuminen, jota tuskin osattiin odottaa. Periaatteessa teos on teatterille liian iso, mutta sovitus onnistuu täydellisesti. Taiteellinen kunnianhimo ja viihdyttämisen imperatiivi paiskaavat kättä hienolla tavalla. Esityksiä 25.3.2023 asti. (Pasi Huttunen; lue arvio)
* *
Pasionaria
Ohj. Marcos Morau. Espanjalaisen La Veronal -tanssiryhmän dystooppinen esitys nähtiin Tampere-talossa osana Teatterikesää. Ihmisyksilöt on jo menetetty. He eivät enää elä, he ovat fiktiivisiä hahmoja, olentoja, jo roboteiksi muuttuneita, jotka kiertävät kehää, ikuisilla liukuportailla ylös ja alas, suorittavat liikesarjoja monotonisesti, koneen osina. (Maarit Saarelainen; lue arvio)
* *
Piina
Ohj. Tuomo Aitta. Hulluus, luovuus ja väkivalta yhdistyvät Porin Teatterin tulkinnassa Stephen Kingin klassikkojännäristä vahvalla otteella. Kuinka äärimmilleen luovan työn tekijän voi piiskata, jotta hän kykenee parhaaseen suoritukseen? Voiko kirjailija kirjoittaa pistooli ohimolla kokonaisen romaanin vain pysyäkseen hengissä? Esityksiä 17.5.2023 asti. (Marita Salonen; lue arvio)
* *
Poika
Ohj. Juha Siltanen. Seinäjoen Kaupunginteatterin tulkinta Florian Zellerin näytelmästä oli tuntuva kokemus. Pienellä Elissa-näyttämöllä näyttelijät tulivat fyysisestikin lähelle. Pääosaa näytellyt Konsta Laakso oli kerta kaikkiaan tunnistettava ja todellinen; syvissä vesissä vellova nuori, joka ei pahalta ololta oikein osaa vastata muuta kuin emmätiiä ja eimikään. (Kirsi Haapamatti; lue lisää)
* *
Priscilla, aavikon kuningatar
Ohj. Samuel Harjanne. Miten kulttimainetta nauttiva vuoden 1994 road movie taipuu näyttämöteokseksi? Taipuuhan se, ja nimenomaan musikaalin ehdoilla. Helsingin kaupunginteatterin sovituksessa ohjaaja Samuel Harjanteen intohimo ja osaaminen näkyy näyttämön jokaisella osa-alueella. Esityksiä 6.5.2023 asti. (Jussi Kareinen; lue arvio)
* *
Queer Baby
Ohj. Jenni Korpela & Elena Rokola. John Watersin kulttielokuva Cry-Baby parodioi genreään: teinijengeissä pastellit hohkaavat ja pahiksilla on nahkaaa. Helsingin Ylioppilasteatterin Queer-Baby Mustikkamaan kesäteatterissa oli myös parodia samoista asioista mutta meni monta askelta pidemmälle ja tarttuu ennakkoluuloihin eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. (Anna Hollingsworth; lue arvio)
* *
Salon Teija Ores
Työr. Antti Haikkala, Kaisa Sarkkinen, Tommi Silvennoinen, Antti Tiensuu & Laura Valkama. Teatteri Telakan esitys liikahtaa alueelle, jota moni ei varmasti ole aikaisemmin kokenut. Teatterissa näet pääsee parturiin, eikä kyseessä ole mikä tahansa parturi vaan esitystaiteellinen parturikampaamo. Salon Teija Ores on taide-elämys, joka katkaisee arjen sananmukaisesti veitsellä leikaten. (Hanna Telakoski; lue arvio)
* *
Sanantuoja
Ohj. Minna Leino. Kansallisteatterin sovitus brittikirjailija Caryl Churchillin kahden pienoisnäytelmän kokonaisuudesta tarjoaa painavaa ajateltavaa, komeaa visuaalisuutta, virtaavaa dialogia ja upeaa näyttelemistä. Keskustelu sinkoilee edestakaisin pieninä palasina ja ajatusten rakennelmina. Arkiset havainnot, muistot ja juorut kohtaavat koko maailmaa syleileviä visioita, jotka osuvat julmalla tavalla tähän aikaan. (Sirpa Pääkkönen; lue lisää)
* *
Sun & Sea
Työr. Rugilė Barzdžiukaitė, Vaiva Grainytė & Lina Lapelytė. Osana ARS22-tapahtumaa koettu oopperaperformanssi kippasi Helsingin Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin uimarannan verran hiekkaa, jolla puolensataa ihmistä puuhailee mitä ihmisillä on uimarannoilla tapana tehdä. Näennäisen tyhjänpäiväisten jutustelujen joukossa vilahtelee lähestyvä ekokatastrofi hienovaraisesti. Lopussa kuoro laulaa merten rehevöitymisestä. (Seppo Metso; lue arvio)
* *
Taikahuilu
Ohj. Tuomas Parkkinen. Loisteliaat solistit ja letkeä ohjaus tekivät Tampereen Oopperan Mozart-tulkinnasta hilpeän ja keveän nautinnon. Tarina sijoittui tällä kertaa 1930-luvun Las Vegasiin. (Kikka Holmberg; lue arvio)
* *
Tuolit
Ohj. Otso Kautto.Tampereen Työväen Teatterin esittämässä Eugène Ionescon näytelmässä raja toden ja kuvitellun välillä häilyy sekä näyttämöllä että katsomossa. Tai toden ja valheen. Tai toden ja toiveiden. Tai toden ja sen, mihin uskoo. Esityksiä 25.3.2023 asti. (Ritva Alpola; lue arvio)
* *
Tää on ihan perheestä
Ohj. Minna-Stiina Saaristo-Vellinki. Tosielämän pariskunta Jari ja Petra Ahola ovat luoneet TTT-Klubille riemastuttavan show’n. Taidokkaasti kirjoitetussa fiktiossa ja karrikoiduissa kohtauksissa näkyy Saaristo-Vellinkin napakka ohjaus ja työryhmän kokemus perhe-elämän lapsiarjesta ja parisuhteen kiemuroista. Esityksiä 28.4.2023 asti. (Maarit Saarelainen; lue arvio)
* *
Vaellus
Ohj. Laura Jäntti. Ryhmäteatterissa kantaesityksensä saaanut tragikomedia on varsinaista korpivaellusta, jossa työyhteisön pinnanalaiset jännitteet ja puhumattomat asiat purkautuvat esiin. Vauhtia riittää eikä kaikin ajoin ole selvää, mikä on totta ja mikä pelkkää ihmisen mielensisäistä liikehdintää. Esityksestä löytää monta tasoa raamatullisia vertauskuvia myöten. Esityksiä 17.12.2022 asti. (Seppo Metso)
* *
Vahvaksi oppinut on sisältä hauras
Ohj. Kaisa Sarkkinen. Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kiven uusi esitys kertoo Sylvi Kekkosesta, joka toivoi, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen. Sanna Majanlahti on sovittanut Johanna Venhon historiallisen romaanin vaikuttavaksi ja intiimiksi kamarinäytelmäksi. (Irmeli Heliö; lue arvio)
* *
Vala!
Ohj. Hanna Ryti. Tampereen Työväen Teatterin residenssinäytelmä nostaa runoilija Katri Valan uudella tavalla esiin maineikkaiden miesten varjosta. Ajankohtaisuus esityksessä sukeutuu sodasta ja kulkutaudista, mutta myös muusta. Vala sairasti tuberkuloosia ja menehtyi ruotsalaisessa parantolassa. Ei tarvinne tarkemmin alleviivata, miten vakava hengitystiesairaus ja ihmisten tappaminen tuliaseilla liittyvät nykyhetkeen. (Matti Mörttinen; lue arvio)
* *
Vanhempainilta
Ohj. Juho Gröndahl & Veikko Nuutinen. Näyttelijä Auvo Vihro taipuu edelleen sekä fyysisesti että ilmaisullisesti. Veikko Nuutisen käsikirjoittamassa kantaesityksessä hän taipuu päiväkoti-ikäiseen haalarihahmoon. Lapsen pään sisään on melkeinpä mahdotonta mennä, mutta isän riskirajoille hiipivään ajatusmaailmaan poraudutaan erinomaisesti. (Matti Mörttinen; lue arvio)
* *
Xyper Joulushow
Ohj. Taina Kopra. Sorin Sirkuksen monipuolisessa tarinallisessa kokonaisuudessa on sirkusnumeroiden lisäksi tärkeä osuus lavastuksella, valoilla, puvuilla, maskeerauksella ja musiikilla. Kukaan ei liene laskenut miten paljon hikeä, hiertymiä, toistoa ja ehkä kyyneleitäkin lopputulos on vaatinut. Esityksiä 8.1.2023 asti. (Maarit Saarelainen; lue arvio)
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Veijo Rönkkönen loi kokonaisen ITE-maailman ja Aapo Stavén toi sen lavalle – arviossa Veijo
TEATTERI | Simpeleläisen pieneläjän poika oli jo alunpitäen käsikassara, vahinkolaukauksesta siinnyt.