Kuva: Kari Sunnari
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin residenssiohjelmaan kuulunut true crime -esitys vieraili Legioonateatterissa. Esityksen ikä alkaa näkyä.
”Sävyltään esitys on vuoroin informatiivinen, vuoroin koominen.”
ARVOSTELU
Hybristofilia
- Tuotanto: Heidi Koski ja Everykaikki ry.
- Esitys: Tampereen Legioonateatteri 21.3.2026.
Miten tätä esitystä voi mitenkään järjellisesti arvostella?
Tämä kysymys pyöri mielessäni jo silloin, kun istuin Tampereen Legioonateatterin penkeillä katsomassa koomikko Juuso Kekkosen ja räppäri Linda-Maria Ranisen Hybristofilia-nimistä esitystä.
Puolitoista tuntia kestävä esitys käsittelee true crimea – viihteellistynyttä rikollisuutta – ja hybristofiliaa – seksuaalista viehtymystä rikollisiin. Koomikko Kekkonen ja räppäri Raninen esiintyvät lavalla vuoroin omina itsenään, vuoroin roolihahmoissa – Kekkonen Tirehtööri-nimisenä karikatyyrina rikollisuudesta viehtyneestä puolestaan ja Raninen Anastasia Eutanasiana – naisena, joka pelastaa kansan viettelemällä rikollisen omakseen.
* *
Sävyltään esitys on vuoroin informatiivinen, vuoroin koominen.
Kekkosen kokemus kouluissakin kiertäneenä humoristisena stand up -koomikkona näkyy esiintymisessä. Kun lavalla puhutaan sadismin lajeista tai kulttijohtajien vaikutusvallasta, pysähdytään asioita tarkastelemaan ja selittämään auki hetkeksi. Toisaalta Kekkosen suostumuksellinen sadismi uhkaa jäädä esityksen teemaan nähden irralliseksi.
Linda-Maria Ranisen Anastasia Eutanasia puolestaan on kaunis ja hyvin puettu, mutta kieli poskessa tehty hahmo. Lyhyet pyrähdykset eivät aivan riitä – Eutanasia ansaitsisi enemmänkin lava-aikaa ja koherentimman taustan.
* *
Alun perin Hybristofilia sai ensi-iltansa Tampereella. Se kuului Tampereen Työväen Teatterin residenssiohjelmaan. Kirjoitettiinpa siitä Kulttuuritoimituksessakin.
Nyt esitystä on näytetty viitisen vuotta, ja se näkyy.
Vaikka pidän Kekkosesta ja Ranisesta ja itse aiheesta, tähän näytökseen olisin kaivannut jotakin uutta – ja syvyyttä.
Hybristofilian syvyyteen ei tällä kertaa päästy – sen sijaan opittiin nauramaan vaikeille asioille hyvässä hengessä.
Anni Kanniainen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
KOM-teatterin Poiskatsojat pakottaa katsomaan kohti Gazan kansanmurhaa
TEATTERI | KOM-teatterin loppuunmyyty Poiskatsojat on ehdottomasti tärkeä esitys. Syyttävän sormen poiskatsomisesta näytelmä osoittaa poliitikkojen ja median suuntaan.
Hildur-näytelmä on kuin islantilainen maisema – pinnan alla on aina jotakin muuta
TEATTERI | Vaikka sekä murhatutkimuksissa että henkilöiden yksityiselämässä on kitkaista, ei Tampereen Komediateatterin Hildur ole läpisynkkä.
Humoristista ja ajankohtaista pohjoista synkkyyttä – arviossa Mika Eirtovaaran Nordic Noir
TEATTERI | Mika Eirtovaaran Nordic Noir – pimee komedia! edustaa nordic noirin lajityyppiä, mutta samalla myös parodioi, monipuolistaa ja ajankohtaistaa sitä.
Kolmen teatterin Gutenberg-musikaali tekee kekseliäitä huomioita elämästä ennen ja nyt
TEATTERI | Kapsäkin, Linnateatterin ja Riihimäen Teatterin yhteistuotannossa kaksi työtöntä näyttelijää tekee musikaalin painokoneen keksijästä ja yrittää valloittaa sillä Broadwayn.