LEVYT | Sylvan Esson tuorein levy tarjoaa kokeellisesti sykähtelevää elektropoppia, joka poukkoilee monenlaisiin suuntiin. Ehkä liiankin moneen?
”No Rules Sandystä jää vähän välityön maku.”
Duon tuorein levy No Rules Sandy (Loma Vista, 2022) vaikuttaa ensisilmäyksellä pitkältä, onhan siinä kuusitoista kappaletta. Tarkempi katselu osoittaa, että kappaleista kuusi on lyhyitä, alle puolen minuutin mittaisia välikkeitä. Muutenkaan kappaleiden keskipituus ei ole järin pitkä, kun koko levy on vain 35 minuutin mittainen.
Levy on tehty eri tavalla kuin duon aikaisemmat tuotokset. Niitä on hauduteltu ja hiottu pidempään; No Rules Sandy on huomattavasti spontaanimpi tuotos, joka on enemmän improvisaatiota ja nopeasti äänitettyjä vetoja.
Tyylillisesti No Rules Sandy on tunnistettavaa Sylvan Essoa. Meathin kuulas lauluääni pääsee levyllä hyvin esille, vaikka sitä vähän koneellisesti rikotaankin. Taustalla sykkii ja säksättää monipuolinen äänimaisema. Jo aloitusveto Moving sinkoilee huoletta joka suuntaan. Sylvan Esso välttelee ilmeisimpiä, suoraviivaisimpia ratkaisuja, eikä levy ihan helpointa tanssimusiikkia ole. Levyn loppuun on jemmattu vielä akustisen kitaran säestyksellä vedetty hiljainen balladiveto.
Laiskan kesäisesti rullaava Sunburn on Spotify-soittojen perusteella levyn suosituin biisi, mutta omaksi suosikikseni levyltä on noussut vähän omintakeisemmin kupliva Echo Party. Your Reality on taustaviuluineen myös kiehtova kappale. Kokonaisuus jää kuitenkin vähän kalsaksi, etäiseksi ja hajanaiseksi. No Rules Sandystä jää vähän välityön maku.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Nyrkkitappelun jännämies on taantunut taukoamatta kippisteleväksi rentuksi – arviossa Nyrkkitappelu. Nyt!
LEVYT | Nyrkkitappelun iskevät kertosäkeet ovat melodisesti entistä terävämpiä, mutta ylimalkaiset tarinat vauhdilla elämisestä puuduttavat.
Yhteisellä äänimatkalla muusikot ja musiikin rajapinnat kohtaavat – arviossa Jussi Lampela Ensemblen Common Ground
LEVYT | Jussi Lampela on saanut uuden albuminsa pääsolisteiksi kaksi suosikkimuusikkoaan: trumpetisti Jukka Eskolan ja rumpali Teppo Mäkysen.
Tiisu on vapautuneimmillaan ja raikkaimmillaan sitten debyyttilevynsä – arviossa Kuuluisat viimeiset sanat
LEVYT | Tiisu on kuudentoista kappaleen uutuudellaan entistä överimpi ja yhteiskunnallisempi.
Kissa pistää kaasun pohjaan ja särön ruvelle – arviossa I Hate Music
LEVYT | Kissa-yhtyeen kolmas albumi on soundeiltaan linjakas mutta laadultaan epätasainen kokonaisuus.