Kuva: Alba Records
LEVYT | Alba Recordsin julkaiseman From the Street -albumin ohjelma koostuu suomalaispianistille läheisistä ja rakkaista teoksista.
”Taituruuden ja hartauden välillä liikkuvassa esityksessä myös tauot puhuvat.”
Pianisti Aleksei Zaitsev oli vuonna 2021 yksi Tampereen pianokilpailun finalisteista ja hänet palkittiin kilpailun parhaasta Aleksandr Skrjabinin teoksen tulkinnasta. Vuonna 2022 Zaitsev ylsi välieriin kansainvälisessä Maj Lind -kilpailussa ainoana suomalaisena pianistina.
Outokummusta lähtöisin oleva Zaitsev on opiskellut Irina Zahharenkovan, Hui-Ying Liu-Tawaststjernan ja Teppo Koiviston oppilaana.
Zaitsevin ensimmäisen soolopianoalbumin ohjelma koostuu hänelle läheisistä ja rakkaista teoksista. Sen keskiönä on Leoš Janáčekin pianosonaatti 1.X.1905, lempinimeltään ”From the Street”.
Levy alkaa Clara Schumannin Soirées musicales -sarjan Masurkan sulokkaan tulkinnan viehkosti ryöpsähtelevin sävelin. Leevi Madetojan Kuoleman puutarhan vaikuttavissa vaiheissa huomio kiinnittyy Zaitsevin pianismin orkestraalisuuteen, äänenkuljetuksen selkeyteen ja soinnin kuulauteen.
Monikerroksisuuden ja kuulauden yhdistelmä leimaa myös Janáčekin pianosonaattia 1. X.1905. Teos on kunnianosoitus František Pavlík -nimiselle työläiselle (1885–1905), joka 1. lokakuuta 1905 kuoli Brnon tšekkiläisen yliopiston puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Latautuneessa tulkinnassa on oikukkuutta ja uhmaa, vastakohtaisia tunnelmia ja hienostuneita yksityiskohtia. Zaitsevin pianismi on runsasta, mutta mietittyä ja liioittelematonta.
Levyn ohjelma luo komean ja jännitteisen kaaren. Franz Lizstin Funérailles jatkaa sitä levyllä edeltävien tulkintojen tummanpuhuvia ja orkestraalisia tunnelmia. Monivivahteisessa, taituruuden ja hartauden välillä liikkuvassa esityksessä myös tauot puhuvat. Vimmaiseksikin äityvän tulkinnan viimeiset sävelet päättävät kokonaisuuden koruttomasti, mutta puhuttelevasti.
Kikka Holmberg
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Matti Johannes Koivun Pojanpoika ei huuda, mutta sen ääni resonoi luuytimiin saakka
LEVYT | Matti Johannes Koivun yhdeksäs soololevy on nostalginen matka juuri sinun nuoruuteesi.
Lopulta kynsinauhatkin paranevat ja ikävästäkin pääsee yli – arviossa Teini-Pään Uusi vuosi
LEVYT | Helsinkiläisen Teini-Pään kolmoslevy laventaa teiniunelmaa ja nössöpoppia indiesäröisempään suuntaan.
Vuono saa sävykkään kauniista popista vaivattoman kuuloista – arviossa Golden Ball
LEVYT | Vuonon värikäs pop on kakkosalbumilla debyyttiä hiotumpaa ja progesiirtymät hienovaraisempia.
Petri Niemisen monimusiikilliset teokset soivat Chamber Music -levyllä erinomaisten muusikoiden oivallisina tulkintoina
LEVYT | Petri Niemisen musiikissa jokaisella sävelellä ja fraasilla on tarkasti määritetty paikkansa, mutta kuulija ei voi niitä ennustaa eikä aavistaa.