Roope Mäenpää. Kuva: Ville Hautakangas
KONSERTTI | Hyönteissinfoniassa kuullaan niin sinfonisia sointeja kuin solistisiakin jaksoja, ja isojen linjojen alla ja seassa kihisee pieniä yksityiskohtia. Tampere Filharmonia esitti Roope Mäenpään teoksen Tampere-talon Pienessä salissa.
Säveltäjä Roope Mäenpäältä on hieman yli vuoden sisällä kuultu lukuisia kantaesityksiä: Radion Sinfoniaorkesterin tilausteos Jamais vu ja Tampere Filharmonian tilaama kantelekonsertto Käsiin saivat kantaesityksensä helmikuussa 2021. Näiden lisäksi Mäenpäältä on lähiaikoina kantaesitetty runsaasti kamarimusiikkia, muun muassa huilusonaatti.
Tampere Filharmonian tämän viikon koko perheen konserteissa kuultiin orkesterin tilauksena Mäenpään Hyönteissinfonia. Mäenpää on aiemminkin säveltänyt lapsille suunnattua musiikkia: Ville Hytösen Hipinäaasi apinahiisi -kirjaan pohjautuva musiikkisatu sai ensiesityksensä vuonna 2020.
Hyönteissinfoniassa Mäenpää toimi oivallisena kapellimestarina ja hän oli myös kirjoittanut teoksen tekstit. Kertojina esiintyivät Anna-Elina Lyytikäinen ja Vuokko Leinonen, ja kokonaisuutta elävöitti Emmi Niemisen ilmeikäs kuvitus.
Mäenpään sävelkieli ei ole järin modernia, mutta se on kekseliästä ja värikästä. Hyönteissinfoniassa voi aistia metsän vienon kohinan ja puron solinan, mutta siihen sisältyy myös monenlaisia hyönteismaailman ihmeitä ja draamoja. Teoksessa kuullaan niin suuria sinfonisia sointeja kuin solistisiakin jaksoja, ja isojen linjojen alla ja seassa kihisee pieniä yksityiskohtia. Erityisesti puhallinten ja lyömäsoitinten käyttö on oivaltavaa. Vivahteikkaasti soittaneen orkesterin osuus toimisi epäilemättä myös itsenäisenä teoksena.
Puheosuudet ovat valaisevia ja luonnon, erityisesti hyönteisten merkitystä kuvastavia. Anna-Elina Lyytikäinen kertojana luettelee hyönteisten tuntomerkit – ”kuusi jalkaa, neljä siipeä, kaksi tuntosarvea” jäi varmasti mieleen monelle kuulijalle – pariinkin otteeseen, ja välillä kuulija tunteekin olevansa säestetyllä ympäristötiedon tunnilla. Enimmäkseen puheosuudet kuitenkin etenevät joustavasti ja perustellusti. Vuokko Leinosen pirteät repliikit katkovat Lyytikäisen tekstiä luontevasti.
Käsiohjelmassa säveltäjä kertoo välttäneensä tarinan ja soitinten edustuksellista yhteyttä. Pienimpien kuulijoiden saattaa olla hieman vaikea pysyä musiikillisella retkellä mukana, sillä runsaat puheosuudet kuljettavat kerrontaa verkkaisenpuoleisesti. Emmi Niemisen ihanat ja eloisat kuvat orkesterin taustalla tukevat tarinaa ja vaihtuvat niin hitaasti, että niiden yksityiskohtiin ehtii paneutua.
Mäenpää on tehnyt arvokasta työtä säveltäessään korkeatasoista ja sisällökästä musiikkia lapsille. Hyönteissinfonian kaltaiset elämykset harjaannuttavat myös uutta yleisöä musiikin ja muiden taiteiden maailmaan. Koko perheen musiikillinen luontoretki kertojineen ja kuvineen sopisi mainiosti koulukonserttien ohjelmaksi.
Kikka Holmberg
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Don Huonojen mustat ja valkoiset sävelet myivät Pakkahuoneen loppuun
MUSIIKKI | Vuodet ovat kohdelleet 1990-luvun suomirockin suosituimpiin kuulunutta yhtyettä suopeasti, mutta lujemminkin ruoska olisi voinut sivaltaa.
Tampere Biennalen yltäkylläinen ohjelma tarjoili lukuisia kantaesityksiä ja nykymusiikin moniäänisyyttä
MUSIIKKI | Eetu Lehtosen kantaesityksenä kuultu Hymn sai alkusysäyksen Lehtosen lukiessa Aberfanin kylässä vuonna 1966 tapahtuneesta kaivosjätteen maanvyöryonnettomuudesta.
Virkistävä äänikävely Tammerkosken kansallismaisemassa – arviossa Tampere Biennalen Vedenhelmi
ÄÄNITAIDE | Äänitarina hyödyntää Tammerkosken kansallismaiseman miljöön eri puolet ja Tampereen Tampellan tehtaiden historiaa.
Fagotti ja alttoviulu pääosissa Tampere Filharmonian Faunien iltapäivässä
KONSERTTI | Tampere-talon sunnuntaisessa Musiikillisia muistelmia -konsertissa kuultiin Barańskia, Ahmasta, Clarkea ja Dvorákia.
