Mikko Sillforsin kirja ateismista on pitkä retki ihmiskunnan historiaan – arviossa Prometheuksen perintö

Arto Köykkä
22.11.2026
prometheuksen perinto cmyk300

KIRJAT | Prometheuksen perintö kuuluu omaan käsikirjastoon ainakin silloin, kun joutuu työssään käsittelemään teismin ja ateismin kysymyksiä.

”Ainakaan minä en kyennyt päättelemään, onko Sillfors ateismia vastaan vai sen puolella. Tämä on kirjan ehdoton ansio.”

ARVOSTELU

4.5 out of 5 stars

Mikko Sillfors: Prometheuksen perintö – Ateismin maailmanhistoria

  • Gaudeamus, 2026.
  • 558 sivua.

Olisi suotavaa, että tietokirjan takakannesta tai päällyspaperin liepeistä voisi tarkistaa kirjoittajan pätevyyden. Tällä kertaa oli googlailtava, mutta tulos oli positiivinen. Kirjan Prometheuksen perintö – Ateismin maailmanhistoria (Gaudeamus, 2026) kirjoittaja Mikko Sillfors on uskontotieteilijä ja filosofian tohtori. Kieltämättä henkilötiedot olisivat olleet myös kirjan sisäsivuilla, mutta sieltä ne löytyivät hieman vaikeasti.

Teoksen sisällön perusteella selviää, että Sillfors osaa asiansa. Samalla hän myöntää, ettei voi olla kaikkien maailmanhistorian vaiheiden erityisasiantuntija, vaan hänen on ollut pakko turvautua spesialistien tutkimuksiin.

Ainakaan minä en kyennyt päättelemään, onko Sillfors ateismia vastaan vai sen puolella, tai jos hän on jollain kannalla, niin katsomuksellisen suvaitsevaisuuden. Tämä on kirjan ehdoton ansio.

Johdannossa Sillfors pohtii sitä, ryhtyisikö ateismin lyhempään historiaan, joka alkaa valistuksesta, vai lähtisikö aikojen alusta. Hän valitsee pitemmän vaihtoehdon, mikä epäilemättä on oikea ratkaisu, sillä ateisteja on ollut kaikkina aikoina ja lähes kaikissa paikoissa.

Toisaalta teoksessa laajasti tilaa saanut aasialainen perinne on vaikuttanut länsimaissa hyvin rajallisesti. Sen sijaan antiikin kulttuurilla on ollut iso merkitys. Epikurolaisuuteen, Lucretiukseen ja Prometheuksen myyttiin on viitattu läpi historian.

Sillfors arvioi läntistä aatemaailmaa pätevästi, vaikka kirjailija Franz Kafka ei tietenkään ollut ateisti. Tarkennettavaa on myös siinä, että sielun kuolemattomuus ei suinkaan ilmiselvästi kuulu kristilliseen oppiin. Voi huomauttaa vaikkapa siitä, että sanaparia kuolematon sielu ei ole Uudessa testamentissa.

Kirja tuo hyvin esiin sen, että uskonnolliset, uskonnottomat, ateistit, agnostikot ja uskontovastaiset ovat kaikki omia ryhmiään. Ateisteissa on uskontomyönteisiä ihmisiä, ja toisaalta uskonnolliset voivat olla kirkonvastaisia. Jos Sillfors olisi käsitellyt laajemmin 1900-luvun historiaa, hän olisi voinut mainita vaikkapa englantilaiset filosofit C. D. Broadin ja John McTaggartin, jotka ateismistaan huolimatta kannattivat Englannin anglikaanista kirkkoa.

Sillforsin kirjan pitäisi tuoda kaikille oman näkemyksensä propagandisteille nöyryyttä. Käsittämätöntä julmuutta ovat harjoittaneet sekä teistit että ateistit eivätkä välimallinkaan ihmiset ole siitä vapaita.

* *

Voi olla kohtuutonta vaatia, että melkein 500 sivun kokoisessa kirjassa olisi pitänyt vielä kirjoittaa jostain lisää. Siitä huolimatta kaunokirjallisuuden sivuuttaminen herättää kriittisiä kysymyksiä.

Mary Shelley ja Albert Camus ovat esillä, mutta harvat muut. Myös ateismille äänen antanutta Dostojevskia ei saisi unohtaa. Toinen tärkeä nimi on espanjalainen Miguel de Unamuno, ja onhan heitä paljon muitakin. Aatehistoriallisesti he ovat merkittävämpiä kuin John Lennon, jonka esiin nostaminen tosin keventää kirjaa mukavasti.

Kaikessa laajuudessaan Sillforsin teos on kulttuurihistoriallinen retki, koska teismin ja ateismin teema läpäisee koko inhimillisen elämän. Kaikkien aiheista kiinnostuneiden pitäisi hankkia teos kirjahyllyynsä. Tosin henkilöhakemisto lisäisi käytettävyyttä.

Arto Köykkä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.