Kuvat: Veikko Somerpuro / Tammi
KIRJAT | Kauhua on perinteisesti tarjoiltu novellimitassa. Suomalaisen kauhukirjallisuuden kuningas Marko Hautala ei ole juuri novelleja julkaissut, mutta nyt tilanne korjaantuu. Kuolleiden valssi on selkäpiitä karmiva kokoelma.
”Jos Marko Hautalan tuotanto ei ole vielä tuttua, tämän kokoelman parista on hyvä aloittaa sukellus laadukkaan kotimaisen kauhukirjallisuuden maailmaan.”
ARVOSTELU
Marko Hautala: Kuolleiden valssi
- Tammi, 2022.
- 229 sivua.
Marko Hautala on tällä hetkellä Suomen huomattavin kauhukirjailija. Tähän asti Hautala on julkaissut pääasiassa romaaneja ja vain muutaman novellin. Novellikokoelma on kuitenkin perinteinen kauhukirjallisuuden formaatti – mieleen tulee oitis Markku Sadelehdon 1990-luvulla toimittamat kauhuantologiat. Hautalan Kuolleiden valssi (Tammi, 2022) kumartaakin näille perinteisille antologioille kansillaan: tyylikkäästi kuluneen näköisiksi tehdyt kannet ovat kuin 1990-luvulta kotoisin. Pisteet kansitaiteilija Mika Tuomiselle!
Itse kokoelma tarjoaa herkullisen kattauksen kauhunovelleja genren eri laidoilta. Kokoelmassa on monenlaisia omituisia tarinoita, joita kaikkia yhdistää jollain lailla epämiellyttävä, häiritsevä ja kammottava tunnelma. Hautala onnistuu novellimitassakin luomaan selkäpiitä karmivia tarinoita, aivan kuten romaaneissaankin.
Avausnovelli Pitkä kuuma kesä sijoittuu 1980-luvulle ja kuvaa nuorten kesäistä automatkaa, joka pysähtyy bensan loppumiseen keskellä ei mitään. Bensan löytäminen osoittautuu vaaralliseksi. Saurin hiljaisuus ottaa lähtökohdakseen Pekka Saurin Yölinja-ohjelman yleisökysymykset ja pojan, joka kuuntelee lähetystä yksin kotonaan, vailla vanhempiaan. Maanalainen Niili vie joukon suomalaisia turisteja harvinaisemman nähtävyyden äärelle. Kun joku kysyy ”Haluatteko koskettaa muumiota”, vastausta kannattaa näemmä harkita kerran jos toisenkin. Koskaan ei täyty se kaipuu kertoo siivoojasta, joka saa lahjaksi harvinaislaatuisen vanhan kotimaisen elokuvan.
Tiedättehän korvamadot? Käärmetaajuus kertoo, millaisia kauhuja niihin voi liittyä. Teurastajan paradigma kertoo yliopistomaailmasta ja kirjallisuudentutkimuksen professoria vainoavista kauhufantasioista. Morsionsalmi-novellissa nuori kesätyöläinen joutuu raivaamaan kaislikkoa kesämökillä paikassa, joka on saanut nimensä 1700-luvulla sattuneesta traagisesta tapaturmasta. Rankka urakka saa karun lopun.
Hänen vihansa päivä kertoo maailmanlopusta Twitter-viestiketjun muodossa. Loki on kuvaus pariskunnasta, joka menettää lapsen ja hankkii sitten koiran. Rescuekoirasta muodostuu melkoinen painajainen. Valkoiset varpaat -kokoelmasta tuttu Varpaat vie sekin turistit harvinaislaatuisen nähtävyyden äärelle. Tämä tuttu suosikki ja Shirley Jackson Awards -ehdokas toimii edelleen.
Kokoelma on kaikkiaan tasalaatuista tavaraa ja aihepiirit ja tyylilajit mukavan monipuolisia. Mukana on Hautalalle epätavallisesti myös jälkisanat, joissa Hautala avaa tarinoita novellien takana. Se on kiinnostavaa se; romaanit eivät selittelyjä kaipaa, mutta tällaisessa novellikokoelmassa jonkunlainen jälkipuhe on paikallaan.
Jos Marko Hautalan tuotanto ei ole vielä tuttua, tämän kokoelman parista on hyvä aloittaa sukellus laadukkaan kotimaisen kauhukirjallisuuden maailmaan.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Antiikin herrat marmorikuvien takana – Diogenes Laertioksen Merkittävien filosofien elämä ja opit
KIRJAT | Rosebudin julkaisema teossarja on saanut filosofisesta valtavirrasta poikkeavan, kysytyn uusintapainoksen.
Marja-Leena Tuurnan uusi kirja Eeva-Liisa Mannerista on ainutlaatuinen matka luomisprosessin ytimeen – arviossa Näytän sinulle tien
KIRJAT | Marja-Leena Tuurna on kirjoittanut jatkoa vuoden 2021 Eeva-Liisa Manner -elämäkerralle Matka yli vaihtelevien äärten.
Lupaava ensiromaani pohjoisesta – arviossa Sofia Heralan Nukkuvien kukkien joki
KIRJAT | Sofia Heralan romaani pohjautuu todelliseen tapahtumaan. Viisi koululaista ja veneen soutaja hukkuivat kouluvuoden viimeisenä päivänä vuonna 1956 Liakanjoella.
Paremman tulevaisuuden toivoa Barcelonassa 1974 – arviossa Montserrat Roigin Kirsikoiden aika
KIRJAT | Kotimaassaan Roigin mukaan on nimetty niin kouluja, kirjastoja kuin katujakin, mutta Suomessa Kirsikoiden aika on ensimmäinen espanjalaiskirjailijalta käännetty teos.