KIRJAT | Aki Salmelan ~:ssä pohditaan kielen ja maailman suhdetta. Pitäisikö runoteoksen nimi jättää kielellistämättä?
Kielessä ei ole mitään luonnollista, väittää Aki Salmelan runoteos
lue lisää
Anna Hollingsworth
Juhlitaan kummuutta – arviossa Daniil Kozlovin RYSSÄ
KIRJAT | Myös runoilija Susinukke Kosolana tunnetun Daniil Kozlovin ensimmäinen proosateos pohtii kategorioihin mahtumattomuutta.
Tiheä kokoelma saa aikaan kielenjäristyksiä – arviossa Riitan Me olemme haava
KIRJAT | Riitta Cankoçakin runot venyvät leveillä sivuilla pitkiksi riveiksi, ja tyhjä tila on ehdottomasti poikkeus, ei sääntö.
Runojärkäle pakenee määrittelyitä – arviossa Juhana Vähäsen Ballaadi Arska Kurmoksesta
KIRJAT | Sattumanvaraisuus ja kielen pirstoutuminen ovat usein käytettyjä kuvauksia Juhana Vähäsen teoksista. Kirjailija jatkaa uudella teoksellaan sattumanvaraisuuden linjalla.
Ester, teurastaja tihkuu sian ja ihmisen lihaa – arviossa Mariia Niskavaaran esikoisromaani
KIRJAT | Mariia Niskavaaran omaäänisessä teoksessa ihminen on eläin muiden joukossa. Kirja hengittää lihaa, lihaisuutta ja ruumiillisuutta.
Yhden päivän ja yön romaani ilahduttaa terävyydellään – arviossa Iida Sofia Hirvosen Voittajantunti
KIRJAT | Iida Sofia Hirvosen toinen romaani jatkaa esikoisen jalanjäljissä ja kertoo kaupunkilaisista, jotka kipristelevät epävarmojen aikojen keskellä.