Disclosure Day on Steven Spielbergin paluu E.T.:n jäljille

Emily Blunt. Kuva: Universal

Steven Spielberg jos kuka on ohjaaja, joka on johdattanut katsojat pohtimaan avaruusolentojen olemassaolon mahdollisuutta ja nähnyt näissä kohtaamisissa ihmetystä ja ihastusta. Niin Kolmannen asteen yhteys (1977) kuin E.T. (1982) antoivat meille lapsenomaisen uskon kohtaamiseen jostain muualta tulevien humanoidien kanssa.

Nyt ensi-iltansa saa Disclosure Day, joka nimensä mukaisesti tähtää paljastamaan ihmiskunnalle koko Maan ulkopuolisten kohtaamisten historian. Outoa kyllä, nykyinen Yhdysvaltain presidenttikin on uhkaillut UFO-paljastuksilla. Niinpä Spielbergin elokuvassa näkyvät rakeiset mustavalkoklipit Roswellista ja vastaavista paikoista näyttävät tutuilta. Ne ovat vilahdelleet niin monissa salaliittoteorioissa.

* *

Daniel Kellner (Josh O’Connor) yrittää saada kidnapatun tyttöystävänsä takaisin. Pikkuhiljaa selviää, että Daniel on lähtenyt Wardex Corporationin leivistä repussaan muistitikut, joissa on kaikki materiaali Yhdysvaltain puolustusvoimien kohtaamisista muualta avaruudesta rantautuneiden kanssa aina 1940-luvun lopulta saakka. Wardex on löyhästi yhteydessä Yhdysvaltain puolustusvoimiin, mutta on toiminut salassa vuosikymmenet. Danielia ohjaa samaten Wardexilta pois loikannut Hugo (Colman Domingo), joka kehottaa häntä painumaan milloin mihinkin ja lopulta Kansasiin Missouriin.

Kansasin televisioasemalla pirtsakan säätiedottajan töitä tekevä Margaret Fairchild (Emily Blunt) alkaa kokea outoja, kun punakardinaalilintu pyrähtää hänen ja poikaystävän keittiöön. Kohtaaminen linnun kanssa laukaisee jotain Margaretin aivoissa ja yhtäkkiä hän alkaa puhua venäjää ja myöhemmin tv-asemalla koreaa aamuohjelmassa haastateltavalle Korea-ekspertille. Kielitaitojen lisäksi Margaret on saanut kyvyn tunkeutua kohtaamiensa ihmisten ajatuksiin ja nähdä heidän kipeät hetkensä menneisyydessä. Omaa lapsuudentraumaansa hän kieltäytyy kohtaamasta – kunnes sekä hänet että Daniel pakotetaan palaamaan aikaan, kun he olivat 10-vuotiaita.

Hannu ja Kerttu -tyylisessä takaumassa Margaretin ja Danielin lapsuuteen on hitunen samaa taikaa kuin Spielbergin aiemmissa sci-fi-elokuvissa Kolmannen asteen yhteys ja E.T. Muuten elokuva menee valtaosin tekno-action-lajityypissä, kun Daniel ja tyttöystävä pakenevat autolla kaahaten, piilottelevat luostarissa, hyppivät junaan ja päätyvät lopulta Kansasiin. Jahtaamisen takana on Wardex-yhtiön CEO Noah Scanlon. Tätä esittää parralla ja harmaaksi värjätyllä tukalla duunattu Colin Firth, jonka tiukka brittiaksentti sopii hyvin rooliin.

Tekniset vempaimet ja Scanlonin kyky ohjailla ihmisiä etänä vievät tarinaa pois tyypilliseltä Spielberg-alueelta jonnekin viime vuosien teknisten vimpaimien siivittämien actionpätkien suuntaan.

Emily Blunt ja Josh O’Connor. Kuva: Universal

* *

Syvällisemmille vesille pyritään, kun Scanlonin motivaatioksi kätkeä aineisto paljastuu, ettei ihmiskunta pystyisi käsittelemään uusia tietoja. Danielin taustaltaan katolinen tyttöystävä ajattelee vähän samoin: katoaisiko ihmisen usko korkeampaan tiedon myötä? Mutta puolustusvoimain toimissa muukalaisten kanssa ei ole kyse vain kohtaamisista, vaan raaoista kokeista näille humanoideille. Tässä kohtaa katsoja voi nähdä yhteyden Spielbergin holocaust-projekteihin, siihen miten toiseutta on käsitelty ja käsitellään tänäkin päivänä.

Toisaalta maailma näyttää Disclosure Dayssa olevan jo kolmannen maailmansodan partaalla: uutiskanavat suoltavat uutisklippejä Pohjois-Korean sisäisistä levottomuuksista ja EU:n sulkeutuvista rajoista.

Disclosure Day kuitenkin palauttaa sci-fi-elokuvan Amerikka-keskeisyyteen. Kun lopussa materiaali pläjäytetään kaikille uutiskanaville, reaktiot ja uutiskanavat ovat amerikkalaisia toisin kuin Denis Villeneuven Arrivalissa, jossa koko planeetan piti reagoida muualta tulleisiin.

Ja itse asiassa Arrival on se Kolmannen asteen yhteyden ja E.T.:n oikea kolmas osa, avaruuden ihmeeseen ja ihmiskuntaan uskova tarina.

Disclosure Day on kuitenkin tarpeeksi viihdyttävä ansaitakseen tulla kesähitiksi. Näyttelijöistä Emily Blunt tekee vallan vakuuttavasti roolinsa. Ja ehkä me haluamme tietää, mitä E.T.:lle lopulta tapahtui.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua