Gangstereita ja kilpahevosia – HBO:n klassikko-tv-sarja Luck kertoo elämästä laukkaradalla

Dennis Farina ja Dustin Hoffman. Kuva: HBO

Aamuauringossa höyryäviä kilpahevosia, harjoituksiin valmistautuvia kilparatsastajia, epäskarppeja lähikuvia, keltasuotimella väritettyjä kohtauksia, montaasinomaista kuvavirtaa.

Luck on ennen kaikkea kaunis tv-sarja. Kameran liikkeet, kohdistukset, rajaukset ja kuvakulmat luovat omanlaisensa tunnelman. Sarjassa on eleganttia verkkautta.

Luck kuvaa elämää kalifornialaisen laukkaradan ympärillä. Sarjassa seurataan hevosten omistajia ja kouluttajia, kilparatsastajia ja heidän agenttiaan, eläinlääkäriä, uhkapelureita ja gangstereita. Amatöörit, ammattilaiset, huijarit ja huijattavat vellovat suljetussa pienoisyhteiskunnassa yhtenä hikisenä massana.

Sarjan on luonut David Milch, joka tunnetaan televisiosarjojen NYPD Blue ja Deadwood luojana ja yhtenä Hill Street Blues -tv-sarjan käsikirjoittajista.

* *

Ace Bernstein (Dustin Hoffman) on viettänyt viimeiset kolme vuotta vankilassa, ja vapauduttuaan hän on valmis kostamaan niille, jotka järjestivät hänet linnaan. Apunaan hänellä on uskollinen Gus Demitriou (Dennis Farina).

Nick Nolte tekee sarjassa uransa loppupuolen hienoimman roolisuorituksen hevoskuiskaaja Walter Smithinä. Smith tietää hevosista kaiken. Hän osaa kuunnella eläimiä herkällä korvalla ja antaa kilparatsastajille hienovaraisia neuvoja.

Michael Gambon on gangsteriroolissaan pelottavampi kuin koskaan. Miljoonaluokan bisnesmiehet pelaavat kovilla panoksilla, eivätkä kavahda keinoja päämääränsä saavuttamiseen.

Jerry (Jason Gedrick) on peliaddikti, joka häviää vedonlyöntivoittonsa pokeripöydässä. Leo (Dennis Dun) pilkkaa ja ärsyttää häntä, ja pääsee Jerryn ihon alle, jolloin Jerry häviää.

Romanssit roihahtavat taholla jos toisella ja ne kehittyvät uskottavasti taustalla ilman vaivaannuttavaa dialogia. Usein pelkkä katse riittää pohjustukseksi.

Nick Nolte on hevoskuiskaaja Walter Smith. Kuva: HBO

* *

Jo Luckin alkutunnari, Massive Attackin Splitting the Atom, sykkii kuin sydämentahdistin. Huolella valittu, täydellisesti istuva musiikki tukee sarjan kuvastoa ja rytmiä. On seesteisiä musiikkivalintoja odottaviin kohtauksiin sekä räjähtävän nopeatempoisia kappaleita kilpailukuviin. Katso Luckin soundtrack täältä.

Sarjaa seuratessa saa olla tarkkana. Katsoja tipautetaan usein keskelle tapahtumia, ja välillä on hankala pysyä kärryillä mistä puhutaan. Henkilöt puhuvat ristiin ja toistensa ohi kuin vanhat pariskunnat. Dialogi on poukkoilevaa ja pullollaan sarkasmia, mikä taas on hyvin realistista.

Lisää sekavuutta aiheuttaa huono suomennos. Jos vain mahdollista, suosittelen sarjan katsomista alkuperäiskielellä. Käännöksessä naseva dialogi on runneltu, leikelty ja yksinkertaistettu ja monet hauskat suomentamiskelpoiset kielikuvat on vain jätetty kääntämättä.

Kerronta taiteilee kuilun reunalla ja lipsahtaa joskus lapselliseksi. Välistä on yllättäviä, jopa hieman absurdeja juonenkäänteitä, mutta sarja on silti uskottava omassa maailmassaan. Henkilöt ovat luonnosmaisia karikatyyrejä, toisaalta juuri tämän kaltaisia persoonia voi kuvitella laukkaradalla pyörivän.

Kerry Condon kilparatsastaja Rosiena. Kuva: HBO

* *

Luckissa kerrotaan monta tarinaa yhtä aikaa, eikä henkilöistä ehdi saada kauden aikana kunnollista otetta. Syvällinen tutustuminen henkilöihin vaatisi useita kausia aikaa, ja sellaiseksi sarja alun perin suunniteltiinkin.

Laukkahevoset ovat viimeisen päälle viritettyjä juoksukoneita, jotka stressaantuvat pienestäkin muutoksesta radan ympäristössä. Kun jo kolmas hevonen kuoli kuvausten aikana, eläinsuojelujärjestöt vaativat kuvausten keskeyttämistä. Sarjan toinen kausi peruttiin, ja tarina jäi kesken.

En uskaltanut katsoa Luckia uudelleen moneen vuoteen, koska pelkäsin, etten enää pitäisi sarjasta. Turhaan! Luck on yksi kauneimmista ja tyylikkäimmistä tv-sarjoista ja se koettelee tarinankerronnan rajoja.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua