Jussi-gaala palkitsi vuoden parhaat kotimaiset elokuvat – lue Kulttuuritoimituksen arviot ehdokaselokuvista!

15.09.2021
tove pressi4 sami kuokkanen

Alma Pöysti on Tove-elokuvan Tove. Kuva: Sami Kuokkanen / Helsinki-filmi

ELOKUVA | Zaida Bergrothin Tove oli Jussi-gaalan suurin voittaja seitsemällä palkinnollaan. Ehdokkaiden joukosta löytyi myös kolme viiden tähden dokumenttia. Tästä jutusta pääset lukemaan kriitikoidemme arviot neljästätoista Jussi-ehdokkaasta.

Kulttuuritoimitus

10 ehdokkuutta

Tove (ohj. Zaida Bergroth)

”Alma Pöysti pystyy ilmentämään koko sen tunnekirjon, josta Toven henkilöhahmo muodostuu, aina lapsekkaasta ilosta kamppailuun ja intohimoon.” (Lue Eija Niskasen neljän ja puolen tähden arvio täältä)

8 ehdokkuutta

Seurapeli (ohj. Jenni Toivoniemi)

”Vähän jää käteen Seurapelistä, joka vaikuttaa olevan paljon melua tyhjästä, vaiko sittenkin turhaa lemmen touhua.” (Lue Antti Selkokarin kahden tähden arvio täältä)

6 ehdokkuutta

Ensilumi (ohj. Hamy Ramezan)

”Ramezanin taito on siinä, miten vakava ja tärkeä aihe esitetään pieninä tuokiokuvina, vailla alleviivaavaa paatosta tai draamaa. Näin elämä lipuu ja joku päivä ehkä saapuu käänteentekevä uutinen.” (Lue Eija Niskasen neljän tähden arvio täältä)

3 ehdokkuutta

Aalto (ohj. Virpi Suutari)

”Ainon ja Alvarin lämmin ja läheinen keskinäinen suhde käy hyvin ilmi henkilökohtaisen, paikoin hyvinkin intiimin, jopa eroottisen kirjeenvaihdon kautta. Kirjeissä pääsemme lähelle taiteilijoiden yksityisyyttä.” (Lue Marita Nyrhisen viiden tähden arvio täältä)

Eden (ohj. Ulla Heikkilä)

”Ulla Heikkilälle Eden on hyvä avaus pitkään elokuvaan ja häneltä odotan innolla seuraavaa tämän näytön perusteella.” (Lue Eija Niskasen neljän tähden arvio täältä)

Teräsleidit (ohj. Pamela Tola)

”Muutakin sanottavaa pitäisi olla kuin että vanhukset säilyvät ikäännyttyäänkin pohjimmiltaan samoina ihmisinä kuin nuorempinakin ja että vanhoillakin ihmisillä voi olla seksuaalisia himoja ja jopa vanhat naiset voivat käyttäytyä huonosti.” (Lue Antti Selkokarin kahden tähden arvio täältä)

2 ehdokkuutta

Elämää kuoleman jälkeen (ohj. Klaus Härö)

”Elokuvaohjaaja Klaus Härö on elokuvantekijä, joka ymmärtää, ettei tällaista aihetta sovi pilata suurentelevalla melskauksella. Hän on löytänyt aiheeseen juuri sopivan pienten askelten lähestymistavan.” (Lue Antti Selkokarin neljän tähden arvio täältä)

Helene (ohj. Antti J. Jokinen)

”Schjerfbeckin ja Reuterin välille ei ole onnistuttu elokuvassa luomaan sellaista sielunkumppanuutta, mikä todellisuudessa taiteilijan ja ihailijan välillä ilmeisesti on ollut. Elokuvan kohtaukset, joissa pari on yhdessä, ovat irrallisia katkelmia, eivätkä kuvattujen henkilöiden tunteet ja ajatukset välity katsojalle.” (Lue Kaarina Lehtisalon kahden ja puolen tähden arvio täältä)

Lost Boys (ohj. Joonas Neuvonen ja Sadri Cetinkaya)

”Joskus taideteoksen aikaansaama epämiellyttävä tunnelataus on niin voimakas, että se muuttaa katsojan suhteellisuudentajun.” (Lue Valtteri Mörttisen viiden tähden arvio täältä)

Näkemiin Neuvostoliitto (ohj. Lauri Randla)

Elokuvaa ei ole arvioitu Kulttuuritoimituksesta. Voit lukea siitä lisää täältä.

Viimeiset (ohj. Veiko Õunpuu)

”Näyttää siltä kuin joukko näyttelijöitä olisi kokoontunut Lapin maisemiin improvisaatioleirille, ja tässä tulos. Ei valitettavasti kovin kiinnostavaa.” (Lue Kaarina Lehtisalon yhden ja puolen tähden arvio täältä)

1 ehdokkuus

Metsäjätti (ohj. Ville Jankeri)

”Paukkuja satsataan paljon kapitalismin epäreiluuden alleviivaamiseen, mutta ongelmaa ei esitetä systeemisenä. Hiukan vähemmälläkin alleviivaamisella viesti olisi välittynyt.” (Lue Pasi Huttusen kolmen tähden arvio täältä)

Neiti Aika (ohj. Elina Talvensaari)

”Viime kädessä elämämme on kuin saippuakupla, joka hetken leijailee heijastellen eri värejä pinnassaan ja sitten häviää iäksi rikki poksahdettuaan.” (Lue Hanna Telakosken viiden tähden arvio täältä)

Orkesterin edessä (ohj. Ann-Karin Grönroos)

”Orkesterin edessä on sikäli klassinen seurantadokumentti, että se enimmäkseen antaa jäsennellyn aineiston puhua puolestaan eikä marssita nähtäville puhuvien päiden kavalkadia. On iloa katsella dokumenttielokuvaa, joka näin avoimesti luottaa katsojan älykkyyteen.” (Lue Antti Selkokarin neljän tähden arvio täältä)

Syksyn jälkeen saapuu kevät (ohj. Annika Grof)

”Päähenkilöiden reaktiot tuntuvat tulevan enemmän nykyajasta kuin sodanjälkeisen maalaismaiseman keskeltä.” (Lue Eija Niskasen yhden ja puolen tähden arvio täältä)

* *

Lyhytelokuvan Jussi-palkintoon ovat ehdolla Tommi Seitajoen Explosionen av en badring, Aleksi Salmenperän Poke ja Maija Blåfieldin Fantastic.

Jussi-palkinnot jaetaan 15.9.2021. Aiheesta lisää Jussi-gaalan verkkosivuilla.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua