Pyhiinvaellusmatka menneisyyteen – arviossa espanjalainen ensi-iltaelokuva Romería

Kuva: Elastica Films

Uteliaisuus omien vanhempien elämää kohtaan vie teini-ikäisen tytön tutkimusmatkalle menneisyyteen. Elokuva perustuu ohjaaja Carla Simonin omaan elämään: hän menetti huumeita käyttäneet vanhempansa AIDSille ollessaan kuusivuotias.

Francon jälkeinen aika vuodesta 1975 mullisti monia asioita Espanjassa. Katolinen usko pidätteli yhä nuorisosta niitä, jotka uskoivat, ja vapautti ne, jotka valitsivat tulevaisuutensa toisin. Elokuvan nimi ”Romería” tarkoittaa pyhiinvaellusmatkaa.

* *

Marina on nuori nainen, joka etsii aihetta dokumentille saadakseen stipendin Barcelonan elokuvakouluun. Hän saapuu Vigon kaupunkiin oppiakseen tarkemmin isänsä kuolemasta. Marina etsii isänsä kuolintodistusta, ja mukana hänellä on äitinsä päiväkirja.

Tarinat vanhemmista ovat sukulaisten kertomina monenlaisia ja kuulostavat osin ristiriitaisilta. Isän suku häpesi tämänelämäntapaa. Isoäiti ei pidä Marinan läsnäolosta; muistot tuovat tuskaa. Isoisä yrittää lahjoa Marinan lähtemään. Kaikesta huolimatta salaisuuksia paljastuu.

Hyvät näyttelijät pitävät tunnelmat vahvoina ja kertovat tarinaa vakuuttavasti. Marinan roolissa on uusi tuttavuus Llúcia Garcia, ilmeikäs amatöörinäyttelijä, joka tuo rooliinsa aitoutta.

Elokuvan hahmogalleria on yhtä monipuolinen kuin elämässä yleensä, jokaisella on vahva usko omaan totuuteensa. Marina lukee ääneen ja ajatuksella äitinsä päiväkirjoja, jotka herättävät paljon mielikuvia ja tunnelmia, hyvässä ja pahassa.

Kuva: Elastica Films

* *

Carla Simon käyttää elokuvissaan amatöörinäyttelijöitä luodakseen aitoja ja yllättäviä kohtauksia. Osassa kohtauksista Marina nähdään kuvissa hieman kauempana, tarkkailijana. Oma tausta isän ja äidin kautta on Marinalle itselleen tärkeä, mutta muille välttämätön paha. Tavalla tai toisella hänen annetaan ymmärtää, ettei häntä kaivata sukuun.

Ohjaaja ei tarjoa onnellista loppua eikä anna katsojalle selityksiä kaikkeen. Jokainen saa sen mitä elokuvan henkilöt haluavat ilmaista sanomisillaan.

Romería – Toivon jäljillä koettelee katsojaa päättelemään tai vain antamaan olla. Kuvituksen hetkittäinen outous on ominaista ohjaajalle. Loppua kohden tunnelma hieman kevenee.

Elokuva nojaa näyttelijöihin, jotka kuvittavat loistavasti rooleillaan niin eilisen kuin tämän päivän.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua