Vireä Tampere Guitar Festival tarjoili perinteistä kitaramusiikkia sekä sfäärien harmoniaa kitaralla ja cembalolla

Kitarataiteilija Isabel Martínez.

Tampere Guitar Festival: Isabel Martínez sekä Assi Karttunen ja Rody van Gemert Tampereen konservatoriossa 7.6. ja 8.6.2023.

Keskiviikkona käynnistyneellä Tomi Tolvasen ja Otto Tolosen luotsaamalla Tampere Guitar Festivalilla kuullaan jälleen monipuolista musiikkia Bachista Lynchiin ja Tárregasta Iisakkilaan sekä loistavia kansainvälisesti menestyneitä solisteja. Jo 19. Kerran järjestettävällä vireällä festivaalilla on perinteiseen tapaan tarjolla myös mestarikursseja, luentoja, soitinesittelyjä ja nuorten kitarakilpailu.

Espanjalainen kitarataiteilija Isabel Martínez keräsi runsaan yleisön festivaalin ensimmäiseen konserttiin keskiviikkona. Konsertin ohjelma koostui espanjalaisesta musiikista, varsin tutuista kappaleista. Martínez toi kuitenkin uusia sävyjä niin Francisco Tárregan Recuerdos de Alhambraan kuin Enrique Granadosin espanjalaiseen tanssiin Andaluza.

Martínezin tulkinnoissa huomio kiinnittyi hänen tapaansa kuunnella soittoaan ja hylätä ulkokohtaisuudet. Tulkinnat olivat äänenkuljetuksellisesti ja rakenteellisesti eriteltyjä ja fraseeraus viimeisteltyä. Etenkin konsertin alkupuolta leimasi pienieleisyys, pehmeät äänenvoimakkuudet ja maltillinen taituruus. Kokonaisvaikutelma oli mietitty, lämmin ja paikoin autereinen. Akustiikka ei valitettavasti ainakaan kaikissa Pyynikkisalin osissa täysin tukenut kitaran herkimpiä sointeja.

Konsertin alkupuolen keskiöksi nousi Joaquín Turinan Sonaatti, joka eteni ryhdikkäästi ja analyyttisesti, leiskahdellenkin. Väliajan jälkeen kuullut Miguel Llobetin katalonialaiset laulut soivat kauniin vastakohtaisesti, ja Regino Sáinz de la Mazan Rondeña ja Zapateado toistuivat luonteikkaina ja kirkkaina. Erityisen kiehtovan ja tarinallisen tulkinnan Martínez rakensi Joaquín Rodrigon teoksesta Invocation and Dance (Hommage to Manuel de Falla). Viehättävän esityksen sai myös Isal, Fran Yanesin Martínezille omistama pelkistetty ja tunteikas pieni laulu.

* *

Sfäärien harmoniat täyttivät Pyynikkisalin torstaina cembalotaiteilija Assi Karttusen ja kitarataiteilija Rody van Gemertin kiinnostavassa konsertissa, jonka ohjelmapuoliskot oli nimetty Kreikan ja Ranskan mukaan. Kreikasta innoittuneen osaston avasi van Gemertin soittama Graham Lynchin (s. 1957) preludi Daphne, joka seesteisyydessään ja selkeydessään toi kauniisti esille van Gemertin vuodelta 1882 peräisin olevan Torresin La Perla -kitaran lämpimän ja laulavan soinnin. Karttusen kantaesittämä Lynchin La Forêt de Mélisande for harpsichord osoitti, että vaikka cembaloa vain harvoin kuullaan uuden musiikin konserteissa, sen ominaisuudet sopivat hyvin nykymusiikkiin.

Karttunen ja van Gemert ovat kiinnostuneita erilaisista viritysjärjestelmistä ja äänen fysiikkaan liittyvistä ilmiöistä, ja se kuului myös ohjelmistovalinnoissa, esimerkiksi van Gemertin kitaralle ja cembalolle sovittamissa Harry Partchin (1901–1974) kappaleissa Olympos ja Archytas. Muinaisen  Kreikan asteikkoihin perustuvat teospari sai vastustamattoman tulkinnan, jossa mikrointervallien sekaan mahtui myös huumoria.

Konsertin Ranska-teemaisen jälkipuoliskon kiinnostavimpiin teosvalintoihin kuului vietnamilaissyntyisen ranskalaisen säveltäjän Tôn-Thất Tiếtin (s. 1933) jännittävä, minimalistisia aineksia hyödyntävä ja virtuoottinen Horizon Nordique for harpsichord and guitar.

Monitunnelmainen konsertti toi nimensä mukaisesti sfäärien harmoniat kuulijan nautittaviksi. Karttunen ja van Gemert osoittivat paitsi taiturillista soittimenhallintaa, myös sulavaa muuntautumiskykyä kulloisenkin teoksen maailmaan, ja heidän yhteistyönsä sujui saumattomasti. van Gemertin mielenkiintoiset, teosten taustoja valottavat juonnot olivat sekä sisällökkäitä että viihdyttäviä.

Kikka Holmberg

Konsertit ovat kuultavissa tallenteina: Isabel Martínez sekä Assi Karttunen ja Rody van Gemert.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua