Kapellimestari Joshua Weilerstein. Kuva: Paul Marc Mitchell
KONSERTTI | Joshua Weilersteinin johtaman Tampere Filharmonian konsertin vahva ja monipuolinen ohjelma ei päästänyt kuulijaa helpolla.
Kritiikki tekee näkyväksi!
Kritiikki näkyy! tuo kritiikin lähelle. Suomen arvostelijain liiton ja Koneen säätiön kolmivuotinen hanke tukee paikallismedioita kritiikin julkaisemisessa. Tämä arvostelu julkaistaan myös osoitteessa kritiikkinakyy.fi.
* *
Tampere Filharmonian konsertti Tampere-talossa 22.9.2023. Joshua Weilerstein, kapellimestari. Alberto Navarra, huilu. Pavel Haas: Harjoitelmia jousiorkesterille. W. A. Mozart: Huilukonsertto D-duuri K. 314. György Ligeti: Lontano. Béla Bartók: Konsertto orkesterille
Tampere Filharmonian perjantainen konsertti päättyi mitä loistokkaimpaan tulkintaan Béla Bartókin Konsertosta orkesterille. Kapellimestari Joshua Weilersteinin ja oivallisen orkesterimme väkevä esitys oli rikkeettömästi muotoiltu ja viimeistä piirtoa myöten huoliteltu, mutta samaan aikaan täynnä energiaa ja säteilyä. Kaikille soitinryhmille solistisia osuuksia tarjoava konsertto kävisi orkesterin käyntikortista: puolessa tunnissa selviäisi bändin kaikkien soittajien huikea osaaminen.
Konsertin ohjelma ei ollut keveimmästä päästä, ja hyvä niin: yleisöäkin on välillä syytä haastaa. Kapellimestari Weilerstein korosti alun lyhyessä juonnossaan toisen maailmansodan ja holokaustin vaikutusta kolmeen konsertin neljästä säveltäjästä. Pavel Haas (1899–1944), tsekkiläinen modernisti, sävelsi teoksensa Harjoitelmia jousiorkesterille Theresienstadtin keskitysleirillä vuonna 1943. Seuraavana vuonna hän kuoli Auschwitzissa. Harjoitelmat Theresienstadtissa johtanut Karel Ančerl löysi sodan jälkeen lähes kaikki teoksen orkesteriosuudet, ja sittemmin teoksen täydensi Haasin oppilas Lubomír Peduzzi.
Harjoitelmien tulkinta oli selkeä ja jäsennelty, ja sen fuugamaiset äänenkuljetukset liikkuivat sulavasti soitintyhmästä toiseen. Kiinteiden ja viiltävien jousisointien vastapainona kuultiin äärimmäisen pehmeitä sävyjä, ja teoksen monet tunnelmat toteutuivat värikkäästi.
György Ligetin Lontanon esitys vangitsi ensimmäisestä yhden sävelen ilmatiivistä jatkumosta lähtien. Väkevässä ja latautuneessa tulkinnassa vähitellen kasvavat ja haipuvat jännitteet sekä laveat sointimatot loivat visuaalisia mielikuvia.
Alberto Navarro. Kuva: Jesterlock Photography
Kuultiin konsertissa myös sulokasta ja mietittyä Mozartia, huilukonsertto, sekin harvinaista herkkua. Orkesteriosuudet olivat keveistä keveimpiä, sirosti muotoiltuja ja jänteviä. Matalat jouset saivat orkesterisoinnissa kauniisti tilaa.
Solistina soittanut Alberto Navarra oli kuin osa orkesteria, ja hänen huilunsa lauloi luontevassa vuorovaikutuksessa soittajiston kanssa. Navarran soitossa huomio kiinnittyi vaivattomalta kuulostavan teknisen osaamisen lisäksi huilun pitkiin säveliin ja niiden sisällä syttyneisiin väreihin ja crescendoihin. Kiinnostavasti rakennetuissa ja mietityissä kadensseissa oli pidäteltyjä rytmejä, leikitteleviä pyrähdyksiä sekä filosofista levollisuutta.
Kikka Holmberg
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Taikuri jättää jäähyväiset – Uriah Heep Tampere-talossa
KONSERTTI | Demonit ja velhot pauhasivat vielä kerran Uriah Heepin viimeiseksi povatun kiertueen avauskeikalla Tampere-talossa.
Äänimassaa Ääniwallissa – Hälymusiikin pioneeri Merzbow konsertoi Helsingissä
KONSERTTI | Massiivinen äänivalli vaelsi pitkin yleisöä ja tilaa, tärisyttäen myös ruumiillisesti sisältäpäin.
Sävelten mestarikierrättäjä Bach loihti joulutunnelman – Tampere Filharmonian Joulukonsertista
KONSERTTI | Kapellimestari Matthew Hallsiin on selvästi tarttunut paljon hyvää brittiläisestä vanhan musiikin esitystraditiosta.
Eteläkorealainen Oneus heitti vauhtiin päästyään energisen keikan
KONSERTTI | Eteläkorealainen popyhtye Oneus esiintyi Helsingin Kulttuuritalolla ja aloitti samalla Euroopan-kiertueensa.