Kuva: Book Garden
KIRJAT | Sirpa Pääkkösen lastenkirja vie luontevasti ja värikkäästi Afrikkaan ja välttää stereotypiat, vaikka tekoälyavusteinen kuvitus kummastuttaakin.
”Eläimetkin keskustelevat vallan luontevasti, kirahvi ja elefantti vaihtavat vaivatta kuulumisia.”
Sirpa Pääkkönen: Milla-Malle ja taikamatto. Book Garden, 2026. 24 sivua.
Sirpa Pääkkönen on kirjoittanut viehättävän ja sopivasti jännittävän lasten kuvakirjan. Milla-Malle ja taikamatto -tarinassa (Book Garden, 2026) seikkaillaan suomalaisittain mukavan oudossa ja harvinaisessa paikassa eli Afrikassa.
Tässä piilee aina vaaransa: valkoinen eurooppalainen menee ihmettelemään ja naureskelemaan mustien ihmisten outoja tapoja.
Pääkkönen välttää kuitenkin Afrikasta aina kirjoitettaessa vaanivat stereotypiat taitavasti ja ”alkuasukkaan” eli Bobo-pojan kohtaaminen on kaunis ja luonnollinen. Siinä Pääkkönen kääntää asetelman nerokkaasti päälaelleen…
Milla-Malle on siis lentänyt Afrikkaan kahden nallensa kanssa taikamatolla, millä muullakaan. Savannilla käydään kiinnostava keskustelu, kun Bobo-poika ihmettelee, kuinka vieraat savannille saapuivat.
”Taikamatto toi meidät tänne. Se on nyt majassamme”, Milla-Malle paljasti.
”Nyt sinä puhut hassuja. Jos menen isoon kaupunkiin, liikun aasilla tai setäni maastoautolla, mutta matolla ei voi matkustaa. Maton päällä nukutaan tai se lämmittää savimajan lattiaa”, poika intti vastaan.
”Lapset voivat liikkua, minne haluavat mielikuvituksensa avulla”, Milla-Malle vastasi.
* *
Niinpä. Mielikuvitus on myös Sirpa Pääkkösen tekstin eliksiiriä. Sen avulla eläimetkin keskustelevat vallan luontevasti, kirahvi ja elefantti vaihtavat vaivatta kuulumisia Milla-Mallen kahden nallekarhun kanssa.
Kirjan kuvitus on kuitenkin tehty tekoälyn avulla, ja sen huomaa. Kuvat ovat selkeitä, somia ja värikkäitä: ne viehättävät varmasti lapsia.
Itse kaipaan kuitenkin luonnollista käden jälkeä, yllätyksiä, siis mielikuvitusta. Lapset eivät varmaan eroa huomaa, se minua eniten huolestuttaakin.
Kirjan kuvitusta.
Ei kai kukaan haluaisi tekoälyllä tehtyjä lapsiakaan, ovat nämä sitten kuinka kilttejä, somia, kuuliaisia, siistejä ja edullisia tahansa?
Ymmärrän kyllä, että elävän kuvituksen tekeminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Silti kaipaan sitä juuri lasten kuvakirjoihin.
* *
No hyvä. Kirjan lopussa on mukava, ovela yllätys. Milla-Malle -tyttönen saa äitinsä sekä lukijansa hämmästymään ja Milla-Malle nalleineen hyvä naurut.
Samalla lukijassa herää hento toive, että Bobo tulee vielä jonain päivänä käymään Suomessa, ei ehkä taikamatolla, aasilla tai tekoälyllä, vaan mielikuvituksella.
Matti Kuusela
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pispalan likan huikea matka elämän näyttämöllä – Antti Heikkisen Sellasta kertoo Seela Sellan tarinan
KIRJAT | Kirjailija Antti Heikkisen kirjoittama elämäkerta tyhjentää täyslaidallisen Seela Sellan elämästä, urasta ja sivupoluista.
Petteri Orpon hallituksen hyvät tarkoitukset – arviossa 17 tutkijan selvitys hyvinvointivaltion tilasta
KIRJAT | Tuore tutkimusraportti selvittää Petteri Orpon hallituksen toteuttaman leikkauspolitiikan vaikutuksia. Talouden elpyminen ei ole tuloksista ainoa.
Kahden nuoren pojan kesä kuluu ratikassa – arviossa Kreetta Onkelin Hyödyttömät päivämme
KIRJAT | Kreetta Onkelin romaanissa hyödyttömyys johtaa hyödyllisiin kohtaamisiin ja tapahtumiin. Näin aitoa ja monipuolista kuvausta nykynuorison arjesta saa harvemmin lukea.
Markku Soikkeli on kirjoittanut teoksen sodasta ja kaunokirjallisuudesta – sota-aihe raflaa enemmän kuin rauha
KIRJAT | Markku Soikkelin Sota kaunokirjallisuudessa on luettelomaisuutta välttävä näkemyksellinen kokonaisesitys maailmankirjallisuuden sotakirjoista.