Opettajainhuone tulee Sodankylään. Kuva: Judith Kaufmann / Alamode Film / Cinema Mondo
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Juho Narsakka on lukenut ympäristöaiheista tietokirjallisuutta, iloitsee japanilaisesta käännöskirjallisuudesta ja odottaa Sodankylän elokuvajuhlia.
1
Olen lukenut monessa yhteydessä vastaan tullutta tieteen ja teknologian historioitsija Jean-Baptiste Fressozin kirjaa More and More and More (2024), jonka muun muassa Financial Times valitsi vuoden parhaiden tietokirjojen joukkoon. Teos käsittelee energiahistoriaa ja on eräänlainen “energiasiirtymän” käsitteen genealogia.
Fressoz on skeptinen sellaista historiankirjoitusta ja siitä tietoisesti tai tiedostamatta tähän hetkeen johdettuja käsityksiä kohtaan, jossa keskitytään yhteen energiamuotoon ja/tai siirtymiin yhdestä energiasta toiseen (esimerkiksi puusta kivihiileen tai höyrystä öljyyn). Siirtymien sijaan energiankäyttö on historiallisesti pikemminkin ollut kasautuvaa ja yhteenkietoutunutta. Tämä kaikki liittyy historian lisäksi siihen, miten tässä ajassa hahmotamme ilmastonmuutoksen ja parhaat keinot sen torjumiseksi.
Fressozin teoksen äärellä tekee sekä mieli väittää vastaan että korjata omia ajatustottumuksia. Tämä on keskivertoa paremman kirjan merkki. More and More and More aiheuttaa lukiessa vaikeitakin tuntemuksia, kun ymmärtää jääneensä kiinni ajatuksista, jotka on aiemmin ottanut enemmän tai vähemmän annettuina ja joutuu tarkistamaan omia käsityksiään.
Ranskalaistutkija puhuu torstaina 4. kesäkuuta klo 13:00 Helsingissä Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4). Jos ei pääse paikan päälle, voi tilaisuutta seurata striimiltä tai katsoa tallenteen jälkikäteen. Tarkemmat tiedot löytyvät Helsingin yliopiston sivuilta.
2
Alkuvuodesta kantautui ilouutisia, kun toimittaja, kirjailija ja suomentaja Heikki Valkama ilmoitti perustavansa uuden japanilaisen kirjallisuuden suomentamiseen keskittyvän kustantamon. Imo-kustannus aloitti toimitansa komeasti julkaisemalla Fumiko Hayashin romaanin Kiertolainen (suom. Antti Valkama; 2026).
Alun perin vuonna 1930 ilmestynyt Kiertolainen edustaa omaelämäkerrallista ja työväenluokkaista kirjallisuutta. Hayashi oli yksi 1900-luvun alkupuolen merkittävimmistä japanilaisista kirjailijoista ja modernia kirjallisuutta edustava Kiertolainen hänen tunnetuin teoksensa.
Kiertolainen on käsitykseni mukaan vasta ensimmäinen 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla ilmestynyt naisen kirjoittama romaani, joka on suomennettu. On käsittämätön ajatus, että muiden kuin miesten kirjoittamaa modernia japanilaista kirjallisuutta saadaan suomeksi vasta 2020-luvulla. Toki sitäkin hienompaa, että Imo-kustannus on nyt avannut pelin. Ja lisää on tiettävästi tulossa syksyllä.
Lue Mikko Lambergin Kiertolaisesta kirjoittama arvostelu täältä ja Eija Niskasen kustantamosta kirjoittama juttu täältä.
3
Yhteiskunnallisista liikkeistä Suomessa kirjoitetaan valitettavan vähän kirjallisuutta, varsinkin liikkeiden osallistujien itsensä toimesta. Teoksia ilmestyy niin harvakseltaaan, että jokaisen kirjan ehtii hyvin lukea. Tästä syystä tartuinkin ilolla juuri ilmestyneeseen Amos Wallgrenin ja Jooseppi Räikkösen kirjaan Palavan maailman politiikka (Into, 2026), jossa reflektoidaan ympäristöliikkeen toimintaa.
Vuosina 2018–2020 ilmastopolitiikka oli enemmän esillä niin uusien liikkeiden (Elokapina, koululaisten Fridays for Future -ilmastolakko jne.) kuin valtavirran politiikan aiheena. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissakin ympäristöteemat näkyivät vuotta 2023 enemmän, ja ennusmerkeistä päätellen myös ensi vuoden eduskuntavaaleja enemmän.
Ensin ilmastoliike oli uudessa nousussa. Sitten tuli koronapandemia, joka jähmetti liikehdinnän. Perään seurasi Ukrainan ja Gazan sota. Ilmastonmuutos ja muut ympäristöaiheet katosivat uutisvirrasta ja kahvipöytien keskusteluista.
Palavan maailman politiikka päivittää ympäristöliikkeen tilannekuvaa tähän päivään. Missä onnistuttiin ja epäonnistuttiin koronaa edeltäneinä vuosina? Miten kansainvälisillä areenoilla tapahtuvat muutokset ovat vaikuttaneet ilmastopolitiikkaan? Mitä nyt pitäisi tehdä, jotta ekokriisiin alettaisiin suhtautua sen ansaitsemalla vakavuudella?
4
Kuten viime vuonna tähän aikaan, odotan jo Sodankylän elokuvajuhlia (10.–14.6.2026) ja taivaalla loistavan keskiyön auringon taikaa.
Lähes sarjakortillinen lippuja on jo lunastettu. Festivaalin kruunaa tuttuun tapaan kansainväliset tekijävieraat ja mahdollisuus nähdä valikoima heidän tekemiä elokuvia. Aloin virittäytyä tunnelmaan katsomalla Yle Areenasta yhden vieraista, saksalaisen İlker Çatakin, elokuvan Opettajainhuone (2021).
Pian on aika ottaa yöjuna kohti Rovaniemeä. Sieltä matka jatkuu Sodankylään, jossa sadat elokuvan ystävät kohtaavat jälleen yöttömässä yössä.
Lue Maija Kääntän Opettajainhuoneesta kirjoittama arvostelu täältä.
Juho Narsakka
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt: Taalainmaa-spesiaali!
Marjatta Honkasalo on matkustanut Ruotsiin, Taalainmaalle ja vähän myös Värmlantiin.
Parasta juuri nyt (29.5.2026): Toivon ja rauhan työkirja, Avantomatka, Vastamaalattua, Sata päivää Roomassa, Horoskoopiltaan etana
Anne Välinoro on lukenut Maaret Kallion ja Päivi Konttisen kirjoja sekä käynyt Sara Hildénin taidemuseossa ja ikuisessa kaupungissa.
Parasta juuri nyt (28.5.2026): Toinen tasavalta, Matti Yrjänä Joensuu, Monsieur Jean, Andreas Scholl & Dorothee Oberlinger, Pia Andell
Antti Selkokari on käynyt teatterissa, kuunnellut barokkimusiikkia, lukenut sarjakuvasuosikkiaan ja ihastellut kotimaista lyhytelokuvaa.
Parasta juuri nyt (27.5.2026): La Grazia, Imma Tataranni, Saamelaishäät, Nepobaby, Bandi
Sari Passaro on katsonut Italiassa Paolo Sorrentinon uusimman elokuvan ja Imma Tatarannin viidennen ja samalla viimeisen kauden.




