Pyhimysäiti ja poikakolmikko – arviossa Ylen italialaissarja Aika ennen meitä

Kuvat: Yle

Jos pidit La Storiasta, Tähtikirkkaasta yöstä tai Bertoluccin 1900-elokuvajätistä, Aika ennen meitä (Prima di noi, 2025) on sinulle.

Italian pohjoiseen Friulian maakuntaan ja Torinoon sijoittuva perhesaaga liikkuu 1910-luvulta aina 1970-luvulle.

Sartorinin perhe käy läpi sisällissodan ja maailmansodan, fasismin nousun ja natsimiehityksen, ponnistelee menneisyyden taakkojen ja syntien kanssa, mutta elää vahvasti vaikeuksissakin.

* *

Maurizio Sartori on käpykaartilainen, joka raahautuu kolmen naisen maatilalle. Isoäiti melkein ampuu tunkeilijan, mutta tytär ehättää väliin.

Rakkaus syttyy, sillä Nadia on päättäväinen, täynnä huumoria ja tervettä hulluutta. Hän haluaa lapsen, miehen ja lopulta kaupunkiin.

Maurizio ei vain saa mistään kiinni. Häntä jäytää kehnous ja petturuuden synti. Viini lohduttaa enemmän kuin rakkaus.

Työttömyys on tuhota koko perheen. Nadia löytää yllättäen työtä psyykkisistä ja fyysisistä ongelmista kärsivän hienostoperheen tyttären seuralaisena.

Natalin näyttelijä tekee käsittämättömän vaikuttavan kaaren pikkuvanhana tuittupäänä, joka on pompottanut vanhempansa kumoon ja elää itsekkyyden romanttisessa kuplassa.

Nadian maalaisjärki ja leikillisyys auttavat  tyttöä järjen poluille ja Nadian ja Maurizion talous kohenee.

* *

Aika ennen meitä on italialaista laatutyötä kuvauksesta näyttelijävalintoihin ja musiikkiin.

Käsikirjoitus kantaa loppuun saakka kymmenosaisessa sarjassa, vaikka ensimmäisen jakson perusteella toistuvat petipuuhat vievät liikaa energiaa.

Italian maalaustaiteen chiaroscuro näkyy usein otosten tehoa lisäämässä. Valo siivilöityy, sumenee, taittuu yllättävästä kulmasta, lankeaa kasvoille syleillen, bacci!

Pohjoisen maaseudun ja vuoriston vuodenajat tulevat vierelle, tuoksuvat, rahisevat ja laulavat, kuu paistaa ja metsät luovat siimestään.

Äiti-Nadian elämänasenne on suuren tarinan keskiössä. Hän ei luovuta. Hän on mamma mia, vähän se kliseisenä pidetty huutaja ja korvatillikan antaja, mutta aina herkkyysasteikollaan jumalainen.

Italialaiset todella osaavat roolittaa. Tämä on täynnä persoonia, vahvapiirteisiä hahmoja särmikkäine luonteineen.

* *

Kun Maurizion ja Nadian kolme poikaa kasvavat, surut ja eripura syvenevät. Ja jo edesmenneen isän synti siirtyy painamaan seuraavia sukupolvia.

Tarinassa on maagisia ulottuvuuksia, kuinkas ei, jos eletään Italian maaseudulla. Paha löytyy luolasta, kietoo sisälleen ja uhkaa tappaa yhden pojista käärmeenpistoon.

Mutta kun äiti kaivaa miekan sisältään ja lähtee taistoon lohikäärmeitä vastaan, ihmeitä tapahtuu.

* *

Uskonto on jännittävällä tavalla mukana perheen elämässä.

Italiassa pyhimyksillä on aina sijansa ruokapöydässä ja arkiaskareissa. Ne pystyvät, jos kaikki muu toivo on mennyttä.

Äiti Nadia on jo eläessään eräänlainen elävä pyhimys. Niin oli myös venäläisten sotavankileirille menehtynyt kiltein ja laupiain Meni-poika.

Sarjaa voi katsoa perheterapeuttisena jatkumona, jossa eri sukupolvien tekemät virheet ja ratkaisut toistuvat, mutta kuka riuhtaisee niistä itsensä ulos?

Perheen yhtenäisyyttä ja omaakin elämäänsä tuhoava Renzo käy kovimman kamppailun identiteettinsä kanssa.

* *

Yhtäkään osaa en päässyt itkemättä läpi. Johonkin hyvin syvälle äitiyden, armon, sisarussuhteiden ja kärsimyksen kerroksiin Aika ennen meitä ulottuu.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua