Inke Koskinen loistaa modernina Orleansin neitsyenä. Kuva: Kari Sunnari / TTT

Oli pakko laskea: näytelmässä on kaikkiaan 51 roolia, ja niitä tekemässä on vain seitsemän esiintyjää. He hoitavat illan aikana myös lavasteiden siirtelyt ja muuta oheistoimintaa.

Teatterista on tullut työvoimaintensiivistä toimintaa. Paino yhdyssanan viimeisellä osalla intensiivistä.

Linda Wallgrenin uutuusteos Jeanne d’Arcin housut on muutenkin äärimmäisen intensiivinen kokemus. Se liikkuu saumattomasti draamasta komediaan ja faktatiedosta fiktiotarinaan.

Mikä on totta? Mitä todella tapahtui? Nuo kysymykset on parasta unohtaa. Parempi on keskittyä seuraamaan taiteilijoiden suoritusta, josta rakentuu lavalle moniulotteinen, välillä mystinen ja hämmentäväkin kokonaisuus.

Politiikkaa saunan lauteilla mutta tällä kertaa naisten vuorolla: Inke Koskinen (vas.) Sofia Smeds ja Miia Selin. Kuva: Kari Sunnari / TTT

* *

Totuuden sijasta kannattaa miettiä sitä, miten niin sanotut totuudet syntyvät. Tai sitä, kenen tarkoitusperiä palvelemaan niitä rakennetaan. Ja sitä, miten media jalostaa tapahtumat totuuksiksi meille kuluttajilleen.

Pelkästään Wallgrenin näytelmän lähtökohta on niin mielenkiintoinen, että se herättää uteliaisuuden: näyttämöllä juoksutetaan päällekkäin kertomuksia 1400-luvulla noitana poltetusta ja myöhemmin pyhimykseksi julistetusta teinityttölegendasta, pääministerin paikalta vain 3 kuukautta ja 8 päivää vaalivoittonsa jälkeen eronneesta poliitikosta ja aviomiehensä murhaan ensin syylliseksi tuomitusta mutta siitä myöhemmin syyttömänä vapautetusta yrittäjä-perheenäidistä.

Näytelmä ei tarjoa meille valmiiksi pureskeltuja uusia tulkintoja tapahtumien kulusta, mutta se nostaa esille niiden ajattomat yhteneväisyydet. Kaikissa kolmessa tapauksessa nainen on ”pukeutunut miehen vaatteisiin”, ja kaikista kolmesta tapauksesta on kehkeytynyt ihmisiä vielä vuosien ajan keskusteluttanut kertomus. Roviollekin on tavallaan päädytty jokaisessa.

* *

Jeanne d’Arcin, Anneli Jäätteenmäen ja Anneli Auerin hahmojen lisäksi Wallgren on sepittänyt juoneen mukaan muiden muassa Tytti Yli-Viikarin, Hanna Gullichsenin, Jessica Rabbitin, Tarmo Ropposen ja Jean-Marie Le Penin roolit. Myös Sanna Marinin hahmo vilahtaa esityksessä.

Alussa mainituista 51 roolista suurin osa on siis todellisuudesta tempaistuja, mutta yksi on myös piirroshahmo – ja yksi on ravintola ja yksi kranaatinheitinjärjestelmä. Moneen on siis näyttelijöiden pitänyt itsensä taivuttaa.

Pyry Äikää juontaa ”cock warsia” Tytti Yli-Viikarin hahmossa. Kisaajina Sofia Smedsin Hanna Gullichsen (vas.), Jyrki Mänttärin Sanna Marin, Miia Selinin Anneli Auer ja Samuli Mujeen Kape Aihinen. Kuva: Kari Sunnari / TTT

Inke Koskista voi pitää näytelmän pää- ja nimihenkilönä, mutta esitys onnistuu erityisesti sen takia, että kaikki taipuvat ja venyvät. Koskisen, Miia Selinin, Sofia Smedsin, Jyrki Mänttärin, Samuli Mujeen, Pyry Äikään ja Petra Poutasen yhteistyö huipentuu mahtavaan musiikilliseen finaaliin.

Tampereen Työväen Teatteri tarjoilee jälleen jotain muuta kuin itsestään selvää ja ennalta arvattavaa. Hyvä, että joissain taidelaitoksissa edelleen ymmärretään, mikä taiteen tehtävä on.

* *

Kantaesitystä katsomaan tuli rohkeasti myös yksi näytelmän kohteista: ex-pääministeri, sittemmin europarlamentaarikkona toiminut ja nykyisin Lapuan kaupunginvaltuustoa johtava Anneli Jäätteenmäki. Hänestä kirjoitettu elämäkerta ilmestyy kevään korvalla.

Toissa vuonna valmistuneessa Politiikka-Suomi-dokumenttisarjassa hän vielä kertoi, että kevät–kesän 2003 dramaattiset tapahtumat ovat häneltä ”käsittelemättä”. Ehkä Jeanne d’Arcin housujen lisäksi saamme tänä vuonna muutakin valaistusta Irakgateen ja kaikkien aikojen faksikohuun.

Matti Mörttinen

Jeanne d’Arcin housut

• Käsikirjoitus ja ohjaus: Linda Wallgren
• Dramaturgi: Juho Gröndahl
• Lavastussuunnittelu: Janne Vasama
• Pukusuunnittelu: Sanna Levo
• Musiikin sävellys, harjoitus ja livesäestys: Petra Poutanen
• Valosuunnittelu: Juha Haapasalo
• Äänisuunnittelu: Niklas Vainio
• Rooleissa: Inke Koskinen, Miia Selin, Sofia Smeds, Jyrki Mänttäri, Samuli Muje, Pyry Äikää ja Petra Poutanen

Kantaesitys Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä 24.1.2023. Esityksiä 28.4.2023 asti. Esityskalenteriin täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua