Ulla Koivuranta (vas.), Tiina Winter, Mari Pöytälaakso, Mari Turunen ja Liisa Peltonen. Kuva: Moe Mustafa
TEATTERI | Tommi Kinnusen romaaniin perustuva, seitsemän teatterin yhteistyönä syntynyt ja parhaillaan myös Tampereen Teatterissa pyörivä näytelmä sai Seinäjoen kaupunginteatterin ensi-iltansa.
”Esityksen voimakkaimpia kohtauksia sai katsoa henkeään haukkoen.”
ARVOSTELU
Ei kertonut katuvansa
- Ohjaus: Mikko Roiha
- Rooleissa: Mari Turunen, Liisa Peltonen, Mari Pöytälaakso, Tiina Winter, Ulla Koivuranta, Jari-Pekka Rautiainen
- Ensi-ilta: Seinäjoen kaupunginteatteri 25.1.2024
Tommi Kinnusen romaaniin perustuva, Mikko Roihan dramatisoima ja ohjaama Ei kertonut katuvansa piti yleisön liimattuna penkkeihinsä Seinäjoen kaupunginteatterin ensi-illassa. Näin, vaikka ensin ajattelin, että parituntinen pienen näyttämön kieltämättä konttorituoleilta tuntuvilla istuimilla ja hienoinen penkkirivien ahtaus toisinaan koettelevat teatterinkävijän kestävyyttä.
Istua jaksoin, enkä kelloon vilkuillut. Ei kertonut katuvansa oli tuotu näyttämölle niin intensiivisesti ja tunteikkaasti kuin alkuperäisteos ansaitsee. Jopa paremmin, mainitsi seuralaiseni.
* *
Elissa-näyttämö on pieni, ensimmäisillä riveillä istuvat saavat näyttelijät miltei syliinsä. Siinä piili osa esityksen tenhosta, mutta vain pieni osa. Suurimmat kiitokset ansaitsevat upea dramatisointi, voimakas näyttelijäntyö ja vähäeleinen, mutta yllättävän monipuolinen lavastus. Ei siihen tarvita kuin pari puulaatikkoa, hieman musiikkia ja videoheijastetta. Matka tuntemattomaan, erämaan vaarat, jatkuva pelko seuralaisena – maailma on valmis, kun näyttelijät sen eteemme niin toivat.
Ei kertonut katuvansa on tarina, joka kertoo alkukesästä vuonna 1945. Viisi suomalaisnaista matkaa Norjasta, vankileiriltä kotimatkalle, läpi murheellisten maisemien, läpi poltetun Lapin. He ovat olleet saksalaisjoukkojen palveluksessa kuka milläkin tavalla. Naisilla on kaikilla omat lähtökohtansa ja kipeät taustansa.
Kirjan luin kauan sitten, enkä enää kovin tarkoin muistanut Irenen, Siirin, Veeran, Katrin ja Ailin henkilötarinoita, mutta näyttämöllä he syntyivät uudelleen. Suosikikseni myös näytelmäsovituksessa nousi Liisa Peltosen tulkitsema reipas ja ratkaisukeskeinen Siiri. Kuitenkaan kukaan naispäärooleista ei noussut ylitse muiden, vaan he olivat yksilöiden sijaan enemmänkin yhteisö.
Esitys nosti palan kurkkuun jokaisessa kohtauksessa, jossa naisten yhteishenki tiivistyi. He olivat kammottavassa tilanteessa yhdessä, kaikki yhtä aikaa tuntemattoman äärellä. Samalla heitä yhdisti ensin epämäärinen, tarinan edetessä ääneen lausuttu häpeä. ”Lakkaammeko me koskaan olemasta saksalaisten huoria?”
Tunteikasta oli myös tarinassa läsnä oleva epäreiluuden tunne. Myös miehiä oli palvelemassa saksalaisten joukossa. Miksei heitä retuutella ja nimitellä, kuten näitä naisia?
* *
Lihallinen on ehkä väärä termi kuvaamaan näytelmää (vaikka alastonkohtauskin nähtiin, tosin siitä vastasi todella montaa roolia taitavasti esittänyt Jari-Pekka Rautiainen), mutta fyysinen se oli.
Naisten raskas taival miinoitetulla kairalla, nälkäisinä kuin sudet, jalat rakoilla ja lihakset kovettuneina tuli lähelle.
Esityksen voimakkaimpia kohtauksia sai katsoa henkeään haukkoen. Kun saksalaiset ajoivat naisten hiukset pois, kun joki uhkasi niellä yhden, kun naiset tajuavat nukkuvansa miinoitetussa korsussa ja kun tajuntaan iskee, että entiseen elämään ei voi ehkä enää palata – naisten tuntema häpeä, uupumus, kauhu ja suru täyttivät salin.
Ellei viimeistään loppukohtauksessa ihminen jää mykistyneenä istumaan paikalleen, on hänen rinnassaan kivisydän.
Ei kertonut katuvansa -produktio on toteutettu yhteistyössä suomalais-berliiniläisen Vapaa teatterin, Kouvolan teatterin, Turun kaupunginteatterin, Lahden kaupunginteatterin, Tampereen Teatterin, Seinäjoen kaupunginteatterin ja Hämeenlinnan teatterin kanssa. Ensiesityksensä näytelmä sai heinäkuussa 2023 Berliinissä.
Kirsi Haapamatti
Ei kertonut katuvansa
- Ohjaus, lavastus ja valosuunnittelu Mikko Roiha
- Pukusuunnittelu Taina Sivonen
- Video- ja äänisuunnittelu ja valokuvat Moe Mustafa
- Näyttämömestari Jiri Laurila
- Äänimestari Tomi Rintamäenpää
- Teknikko Juha Mäki-Turja
- Pukuhuoltaja Heli Kaunismäki
- Rooleissa Mari Turunen, Liisa Peltonen, Mari Pöytälaakso, Tiina Winter, Ulla Koivuranta, Jari-Pekka Rautiainen
Esitykset Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-näyttämöllä 2.5.2024 asti ja Tampereen Teatterissa 13.4.2024 asti. Ensi-ilta Hämeenlinnan Teatterissa 1.2.2024.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttämön sietämätön keveys ja huijarin paino – arviossa Espoon teatterin Minna Craucher
TEATTERI | Espoon teatterin ensi-iltamusikaalin päähenkilö Minna Craucher oli hengästyttävä nainen. Hän toimi jo, kun miehet vasta tuskailivat.
Ken voi ystävänsä unhoittaa ilman kyyneleitä? Arviossa Seinäjoen kaupunginteatterin Seili
TEATTERI | Seili on vankalla ammattitaidolla tehty teatterisyksyn helmi, syvälle mieleen painuva musikaali.
Naisten sauna tuo koettavaksi kahden sisaruksen elämänkaarien avulla suomalaisen naisen ja saunan luonnetta
TEATTERI | Ritvalalaiset-kollektiivin esitys kertoo siitä, miten asiat ratkeavat saunan lauteilla ja siitä, miten sauna kannattelee kaikenlaisia huolia ja murheita.
Kun on elämän saanut, siitä on pidettävä huolta – arviossa Hämeenlinnan teatterin Ronja Ryövärintytär
TEATTERI | Hämeenlinnan teatterin ensi-iltanäytelmä on uskollinen ja visuaalisesti näyttävä tulkinta Astrid Lindgrenin iki-ihanasta tarinasta.