Kuva: Balatro

1

Lari Rauno on melkoinen erikoismies, mitä ultrapyöräilyyn tulee. Tämän vuoden Ruska-pyöräilyssä Rauno oli nopein osallistuja lähes 2 200 kilometrin matkalla, johon meni aikaa 104 tuntia ja 11 minuuttia – Rauno ajeli siis nukkumiset mukaan lukien noin 20 km/h keskinopeutta. Eväinä kului muun muassa nelisen kiloa Ballerina-keksejä, joiden kohdalla Kantola missasi kyllä nyt erinomaisen tilaisuuden luovaan markkinointiin.

Lokakuussa Rauno yritti tehdä uuden ennätyksen Suomen halki pyöräilemisessä. Valitettavasti se jäi yllättäen iskeneen migreenin vuoksi yritykseksi, joka päättyi Ylivieskaan.

Näistä ja monesta muusta asiasta Rauno kertoo Pinna kireellä? -podcastin haastattelussa. Tämän voi kuunnella millä tahansa podcast-ohjelmalla, mutta jakso löytyy myös Youtubesta videomuodossa. Hurjintahan tässä on se, että vielä vuonna 2019 Rauno ei ultrapyöräilyä harrastanut, eli hän on aivan muutamassa vuodessa noussut likimain nollasta tasolle, jossa hän ajaa 50 000 kilometriä vuodessa ja sellainen tavallinen viikonloppureissu tarkoittaa 800 – 1 000 kilometriä pyöräilyä.

2

Olen pelannut Balatroa kohta kaksi vuotta enemmän tai vähemmän, joten pakko kai se on uskoa, että peli toimii ja jaksaa kiinnostaa. Kiinnostus on tavalliseen tapaan mennyt vähän aalloissa, mutta ainakin kesästä asti olen taas pelaillut vähän enemmän.

Balatron idea on yksinkertainen: sinulla on korttipakka, jolla pelataan pokeria. Sinulle jaetaan käsi kortteja ja niistä pelaat 1–5, joista huomioidaan paras pokerikäsi, joka pisteytetään. Tätä toistetaan, kunnes olet saavuttanut tietyn pistemäärän, jolloin pääset eteenpäin, tai kun kädet loppuvat kesken, jolloin peli päättyy.

Tämä vielä ei olisi kiinnostavaa. Vaadittavat pistemäärät nousevat reippaasti, joten pisteitä on saatava lisää. Se hoituu hankkimalla jokerikortteja, jotka antavat sääntöjä rikkovia erikoiskykyjä ja lisää pisteitä. Pelaamalla tarot-kortteja voi muokata pakassaan olevia kortteja ja planeettakorteilla saa tehtyä pokerikäsistä arvokkaampia. Pisteenlasku perustuu chipeille ja kertoimille: korttien pistearvot tuottavat chippejä, jotka kerrotaan käden kertoimella. Jokereista saa sitten lisää molempia ja lisäksi kertoimen kertoimia, jotka ovat se paras tie jättipisteisiin.

Pelissä on ilahduttava kirjo erilaisia strategioita. Olen voittanut pelejä mitä erilaisemmilla tavoilla. Joskus pisteet tehdään jokereilla, jolloin pelattavalla kädellä ei ole mitään väliä – mikä tahansa yksi kortti kelpaa, kun jokerit tuottavat miljoonakertoimet. Toisinaan taas pakka on timanttia, eli kloonattu täyteen jotain tiettyä korttia, jolloin jokainen käsi on viisi buustattua herttakuningasta. Tuurilla on iso osansa, usein peli ei vain lähde. Mutta sitten kokeillaan uudestaan.

Balatro löytyy monille alustoille. Minä pelaan sitä puhelimella. Apple-tilaajana sen sai ilman erillistä maksua Apple Arcadesta, joten jos sellainen tilaus löytyy, kannattaa peli ainakin testata.

3

Uutuusluettelosesonki on edennyt jo mukavasti. Kulttuuritoimituksen Lukupäiväkirjassa dokumentoin tarkemmin, mitä kaikkea olen kuvastoista poiminut, mutta tähän mennessä, kun suurin osa isoista kustantamoista on listansa julkaissut, varauslistallani on kuutisenkymmentä kirjaa. Ei siis mikään valtava sato, ja varsinkin Otava-konsernin katalogi oli jopa jonkinasteinen pettymys.

Kauden trendi on selvästi syrjävärjätyt kirjat, eli sellaiset, joissa sivujen reunat on koristeltu kuvioin. Näitähän on jo vähäsen näkynyt ja ulkomaisissa kirjoissa enemmänkin, mutta nyt tekniikka on selvästi käynyt riittävän edulliseksi ja kevään kuvastoissa tarjolle suorastaan tulvii syrjävärjättyjä erikoispainoksia ja vanhojen klassikoiden entistä hienompia uusia painoksia.

Mitenköhän houkuttelevaa tämä on, kun tekniikka todella yleistyy ja joka toinen kirja on syrjävärjätty erikoispainos?

4

Proton-yhtiön toimitusjohtaja sekoili taas menemään ja väitti muun muassa ohjelmistotestaamisen olevan ”luuserikulttuuria”. Vaihdoin alkuvuodesta salasanamanageria 1Passwordista Proton Passiin, kun 1Password nosti hintaansa ja lisäsi AI-ominaisuuksia. Nyt on siis aika vaihtaa Proton Passista johonkin toiseen.

Varma tapa välttyä sekoilevilta toimareilta on ottaa käyttöön ei-kaupallinen tuote. Siirryinkin käyttämään KeePassia. Se on avoimen lähdekoodin salasanamanageri. Samaa standardia käyttää nippu sovelluksia, joista valita. Minä käytän tietokoneella KeePassXC:tä ja puhelimessa KeePassiumia.

Avoimen lähdekoodin toteutus ei juuri koskaan ole niin sujuva kuin hiottu kaupallinen tuote ja kieltämättä käyttömukavuudessa tuli hitusen takapakkia Proton Passiin verrattuna. Kaikki kuitenkin toimii, ja nyt minulla on käytössäni ilmainen salasanamanageri, joka toimii puhelimessa ja kaikilla tietokoneillani, eikä ole millään tavalla riippuvainen hullujen toimitusjohtajien sekoiluista.

KeePassin 2000-luvun alkua henkiviltä nettisivuilta löytyy lisätietoja.

5

Tänään (11.11.2026) on luvassa Lastenkirjatreffit Helsingissä. Lastenkirjainstituutin ja alan toimijaverkoston järjestämässä tapahtumassa kohtaavat lastenkirjailijat ja toimittajat. Päivä on pakattu täyteen ohjelmaa: on Siri Kolun lastenkirjavallankumousta, ajankohtaista faktaa lasten ja nuorten lukutaidosta, kustantajien keskustelua ja selkokirjojen Klara-palkinnon jakoa ja ties mitä muuta.

Tavoitteena on saada toimittajat kirjoittamaan lasten- ja nuortenkirjoista enemmän. Minun osaltani se on vähän kuorolle saarnaamista, mutta toivottavasti paikalle tulee myös toimittajia, jotka eivät vielä niin paljon lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kirjoita ja tapahtuma poikii lisää juttuja ja näkyvyyttä mediassa. Ainakin maksuton tilaisuus on täyteen buukattu, joten potentiaalia on.

Mikko Saari
@msaari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua