LEVYT | Sylvan Esson tuorein levy tarjoaa kokeellisesti sykähtelevää elektropoppia, joka poukkoilee monenlaisiin suuntiin. Ehkä liiankin moneen?
”No Rules Sandystä jää vähän välityön maku.”
Duon tuorein levy No Rules Sandy (Loma Vista, 2022) vaikuttaa ensisilmäyksellä pitkältä, onhan siinä kuusitoista kappaletta. Tarkempi katselu osoittaa, että kappaleista kuusi on lyhyitä, alle puolen minuutin mittaisia välikkeitä. Muutenkaan kappaleiden keskipituus ei ole järin pitkä, kun koko levy on vain 35 minuutin mittainen.
Levy on tehty eri tavalla kuin duon aikaisemmat tuotokset. Niitä on hauduteltu ja hiottu pidempään; No Rules Sandy on huomattavasti spontaanimpi tuotos, joka on enemmän improvisaatiota ja nopeasti äänitettyjä vetoja.
Tyylillisesti No Rules Sandy on tunnistettavaa Sylvan Essoa. Meathin kuulas lauluääni pääsee levyllä hyvin esille, vaikka sitä vähän koneellisesti rikotaankin. Taustalla sykkii ja säksättää monipuolinen äänimaisema. Jo aloitusveto Moving sinkoilee huoletta joka suuntaan. Sylvan Esso välttelee ilmeisimpiä, suoraviivaisimpia ratkaisuja, eikä levy ihan helpointa tanssimusiikkia ole. Levyn loppuun on jemmattu vielä akustisen kitaran säestyksellä vedetty hiljainen balladiveto.
Laiskan kesäisesti rullaava Sunburn on Spotify-soittojen perusteella levyn suosituin biisi, mutta omaksi suosikikseni levyltä on noussut vähän omintakeisemmin kupliva Echo Party. Your Reality on taustaviuluineen myös kiehtova kappale. Kokonaisuus jää kuitenkin vähän kalsaksi, etäiseksi ja hajanaiseksi. No Rules Sandystä jää vähän välityön maku.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Deep Purple laukkaa edelleen pirteästi – arviossa uutuusalbumi =1
LEVYT | Raskaamman rockin legendan 23. albumi riffittelee, juoksee ja tiluttelee energisesti ja pitää onnistuneesti kiinni yhtyeen tunnuselementeistä.
Kesälehti kuunteli kummitustarinoita ja vieraili Pelimuseossa tunteita herättävien japanilaisten pelien parissa
KESÄLEHTI | Kesälehti Tampereen tämän viikon numerossa käsitellään sitä, mikä saa tamperelaiset kummittelemaan. Joka paikkakunnan kummitustarinoilla on jokin aihe suosittu yli muiden.
Levykatsaus: Tomasz Stanko Quartet, Pamela Kilpeläinen & Heikki Sarmanto, Fred Hersch
LEVYT | Arto Murtovaaran kokoamassa levykatsauksessa on tällä kertaa klassisen viileästi svengaavaa jazzia, lauluiksi puettuja Edith Södergranin runoja sekä William Shakespearen varjo.
Värikäs ja visionäärinen palapeli – arviossa Orchestra Nazionale Della Lunan Selene’s View
LEVYT | Kosketinsoittaja Kari Ikosen ja saksofonisti-huilisti Manuel Hermian perustama kvartetin musiikki on nimensä mukaisesti kuin toiselta planeetalta.