Kolmen siskon elämä on kekseliästä niin hyvässä kuin pahassa – arviossa Mika Gustafsonin esikoisohjaus Siskoni

Kuva: Cinemanse

Mira on 13-vuotias, Steffi 7-vuotias ja Laura 16-vuotias. He ovat siskoksia, lähiölapsia, joiden elämään eivät kuulu vanhemmat. Ei edes se tavallinen yksinhuoltajaäiti. Tällä kertaa isästä tai isistä ei edes keskustella, niin kauan he ovat olleet pois lastensa elämästä.

Aiheesta on tehty viime vuosina useampi elokuva, kuten brittiläinen Sisupussi (2023; lue arvio täältä), jossa 13-vuotias tyttö elää samalla tavalla yksin kuin nämä ruotsalaiset kohtalotoverinsa. Osin aihetta sivuttiin myös kemiläisistä nuorista kertovassa elokuvassa Mun kaupunki (2023; lue arvio täältä).

Siskosten koti on asunto kerrostalon alakerrassa. Naapurissa asuu Zara, varastetun tavaran kauppias poikaystävineen. Muihin naapureihin ei tutustuta. Tytöt ovat opetelleet hoitamaan asiansa kekseliäästi. Laura osaa kirjoittaa äidin nimikirjoituksen ajokortista jäljentäen. Pyykinpesuaine saadaan varastamalla sitä joko talon pyykkituvasta tai itsepalvelupesulasta. Tytöt varastavat ruokansa kikalla, jossa nuorimmainen järjestää kaupassa hässäkän ja vanhemmat sisarukset vievät ruokaa ja juomaa liikkeen takaovesta.

Kuva: Cinemanse

Nuorisolla on tapana käydä luvatta uimassa lähistöllä olevan asunnon uima-altaalla, kun omistajat eivät ole kotona. Allasjuhlat kestävät siihen asti, kunnes isäntä saapuu kotiin ja juoksukilpailu alkaa. Teini-ikäisillä on ne tavalliset paheet, viina ja villit jutut. Nuorimmainen siskoksista roikkuu mukana tai on jomman kumman vahtimana kotona.

Tyttöjen äiti katosi tällä kertaa jouluna, selittää vanhin tytär Laura tädilleen, sirkuksen omistajalle. Tytöt päättivät elää omillaan, omilla säännöillään ja tavoillaan, joissa aikuisten silmin ei ole järkeä. Mukana on kuitenkin keskinäistä huolenpitoa ja välittämistä, niin koulussa kuin pihalla, jossa lasten ja nuorten välistä väkivaltaa on melkein päivittäin. Aina joku koulukaveri tai kaveri suuttuu jostakin ja mätkii muita. Välillä se on myös siskosten tapa selvittää välejään.

Yllättäen sosiaaliviranomainen soittaa ja ilmoittaa tulevansa tarkastamaan perheen elämää. Syynä on tyttöjen poissaolot koulusta. Laura yrittää löytää sijaista, joka voisi näytellä äitiä. Viranomaiset tuskin huomaisivat eroa. Täti ja naapuri eivät suostu. Laura törmää uintireissulta juostessaan uuteen tuttavaan Hannaan, johon täytyy ensin tehdä vaikutus omilla kepulikonsteilla ja kysyä sitten palvelusta. Hannalla on omat ongelmansa miehensä ja pienen lapsensa kanssa.

Siskoni-elokuvan itsenäiset alaikäiset ovat ajatelleet pärjäävänsä itse eivätkä luovu vapaudestaan ja omista ajatuksistaan tulevaisuutensa suhteen. Outoa ja pelottavaa, jos tämä on nykytodellisuuden kuvaus sellaisistakin perheistä, joissa vanhemmat ovat läsnä. Hukassa eivät ole lapset vaan vanhemmat, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään eivätkä lapsistaan.

Elokuva ei arvostele suoraan vanhempien tekemisiä tai lasten turvatonta elämää, vaan näyttää avoimesti miten asiat joskus ovat. Tapahtumien kuvaus on hetkittäin jopa hauskaa, mutta usein silkkaa draamaa ja tragediaa.

Aitouden tarinassa takaa se, että jokaisen tytön elämä ja jokaisen iän mukanaan tuomat asiat nähdään tärkeinä. Maitohampaan lähtö tai kuukautisten alkaminen antavat aihetta juhliin. Sääli on siskosten tarinoista kokonaan pois ja vahvuus on muotokuvien tarkkuudessa.

Loistavien näyttelijöiden Bianca Delbravon (Laura), Dilvin Asaadin (Mira) ja Safira Mossberg (Steffi) katseleminen on enimmäkseen helppoa ja roolit luontevia. Aikuisista näyttelijöistä Ida Engvoll (Hanna)) tekee vaikuttavan roolin äitinä, joka ei tiedä mitä haluaa. Naapurina Marta Oldenburg (Zara) näyttää välinpitämättömyytensä ja Mitja Siren hänen nössönä avomiehenään (Sasha) sen lempeyden, johon päivittänen humala antaa eväät.

Lopun kevyt selittämättömyys jää hiukan vaivaamaan.

Siskoni palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla Horizons-sarjassa parhaasta ohjauksesta ja Lontoon elokuvajuhlilla parhaana esikoisohjauksena. Lisäksi elokuva on palkittu kolmella Guldbakkenilla, parhaana elokuvana, maskeerauksesta ja lavastuksesta.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua