Viitapiirin runovihko Yhteys sisältää tekstejä 12 kirjoittajalta.
RUNOUS | Kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry on julkaissut jäsentensä runoja pienessä runovihkossa, jonka teemana on yhteys. Tekstit ovat kirjoittajiensa näköisiä, siis moninaisia. Monta runon minää ja sinää vaeltelee lehden sivuilla erilaisissa – no, yhteyksissä.
Sari Harsu, teksti ja kuvat
Tamperelaisen Viitapiirin jäsenistö koostui aiemmin kolmivuotisen kirjoittajakoulu Viita-akatemian käyneistä kirjoittajista, mutta nykyään yhdistys on avoin kaikille muillekin sanataiteilijoille ja sanataiteesta kiinnostuneille ihmisille.
Tuore Viitapiirin runovihko Yhteys sisältää runoja 12 kirjoittajalta. Osa kirjoittajista on julkaissut aiemmin oman runokokoelman.
Aino-Kaisa Koistisen vuonna 2021 ilmestyneessä teoksessa Uhanalaiset ja silmälläpidettävät (Palladium) kissa oli vahvasti läsnä, ja kissateemainen on myös Viitapiirin antologian runo, jossa ”tulen valoon viereesi / hetkeksi ennen kuin asuntosi täyttyy / kissoista ja vääränlaisista kirjoista / etkä tarvitse enää naista / kehräämään sinua uneen”.
Vaikka Sema Hokkanen on enemmän kallellaan lavarunouteen kuin painettuihin säkeisiin, häneltäkin on kokoelmassa usean runon verran painomusteista tekstiä. Kraateri-runossa lapset ”pomppivat trampoliinilla koko rahan edestä / mannerlaatta vavahtelee / naapuruston nuoret äidit eivät tervehdi minua”.
KUVA Runovihkon etukannen on taiteillut Noora Tyrmi.
Venla Moisalakin on ennen kaikkea lavarunoilija. Hänen usein tarinallisissa runoissaan on monesti loppusointuja ja laulullisuutta. Myös Yhteys-antologian kolme tekstiä muodostavat kertomuksen, jonka loppuhuipennuksena toimii Yö-runo: ”riisun paitani / veri pakenee poskiltasi / tärkeämpiin tehtäviin”.
Runoimprovisaatioryhmä Muuntajassa esiintyvän runoilijan Petri Pykäläisen sikermässä ollaan eri ajankohdissa.
”näetkö saman kuin minä, nostokurjen / piiloon jäävän rungon”, runominä kyselee ajankohta e ‑runossa.
Jere Luukkanen kuuluu niin ikään Muuntaja-rivistöön. Hänen kaupunkirunoistaan ensimmäinen on nimeltään Hyvinkää, joka alkaa: ”Ei mene huonosti / eikä tuoksu / auta laakereilla makaavaa”.
Runovihko on tulossa lähiaikoina myyntiin.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Tällainen elämä sattuu” – Jere Vartiaisen kokoelmassa ovat sosiaalisuuden konseptit sekaisin
KIRJAT | Joillakin Etäisyys, leikki -teoksen sivuilla on vain yksi säe, esimerkiksi se, jonka luin istuessani tamperelaisella terassilla seuranani vain lasi valkoviiniä ja tonnikalaleipä: ”mitä jos ei tarvitsisi aina olla ihan yksin?”
Veera Antsalon runoissa mekaniikkapojat palavat ja ruumiit käyvät yökerhossa – arviossa Nimettömästä
KIRJAT | Veera Antsalon runot voivat vaikuttaa pintapuolin helposti lähestyttäviltä, mutta tarkemmin luettuna ne nyrjäyttävät todellisuutta jatkuvasti uusiin muotteihin.
Dramatiikkaa ja herkkiä hetkiä Annikin runofestivaalin lavalla
FESTIVAALI | Lauantaina melkein joka paikassa muualla satoi, mutta Annikin puutalokorttelin sisäpihaa lämmitti aurinko ja sydämellinen tunnelma.
Annikin runofestivaalin viisi tärppiä: Aulikki, Abdulla, Maija, ravintolapuisto ja hiljainen huone
FESTIVAALI | Annikin runofestivaalin yleisö kokoontuu läheisesti yhteen Henkilökohtaista-teeman ympärille ensi lauantaina 8. kesäkuuta.
