Viitapiirin runovihko Yhteys sisältää tekstejä 12 kirjoittajalta.
RUNOUS | Kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry on julkaissut jäsentensä runoja pienessä runovihkossa, jonka teemana on yhteys. Tekstit ovat kirjoittajiensa näköisiä, siis moninaisia. Monta runon minää ja sinää vaeltelee lehden sivuilla erilaisissa – no, yhteyksissä.
Sari Harsu, teksti ja kuvat
Tamperelaisen Viitapiirin jäsenistö koostui aiemmin kolmivuotisen kirjoittajakoulu Viita-akatemian käyneistä kirjoittajista, mutta nykyään yhdistys on avoin kaikille muillekin sanataiteilijoille ja sanataiteesta kiinnostuneille ihmisille.
Tuore Viitapiirin runovihko Yhteys sisältää runoja 12 kirjoittajalta. Osa kirjoittajista on julkaissut aiemmin oman runokokoelman.
Aino-Kaisa Koistisen vuonna 2021 ilmestyneessä teoksessa Uhanalaiset ja silmälläpidettävät (Palladium) kissa oli vahvasti läsnä, ja kissateemainen on myös Viitapiirin antologian runo, jossa ”tulen valoon viereesi / hetkeksi ennen kuin asuntosi täyttyy / kissoista ja vääränlaisista kirjoista / etkä tarvitse enää naista / kehräämään sinua uneen”.
Vaikka Sema Hokkanen on enemmän kallellaan lavarunouteen kuin painettuihin säkeisiin, häneltäkin on kokoelmassa usean runon verran painomusteista tekstiä. Kraateri-runossa lapset ”pomppivat trampoliinilla koko rahan edestä / mannerlaatta vavahtelee / naapuruston nuoret äidit eivät tervehdi minua”.
KUVA Runovihkon etukannen on taiteillut Noora Tyrmi.
Venla Moisalakin on ennen kaikkea lavarunoilija. Hänen usein tarinallisissa runoissaan on monesti loppusointuja ja laulullisuutta. Myös Yhteys-antologian kolme tekstiä muodostavat kertomuksen, jonka loppuhuipennuksena toimii Yö-runo: ”riisun paitani / veri pakenee poskiltasi / tärkeämpiin tehtäviin”.
Runoimprovisaatioryhmä Muuntajassa esiintyvän runoilijan Petri Pykäläisen sikermässä ollaan eri ajankohdissa.
”näetkö saman kuin minä, nostokurjen / piiloon jäävän rungon”, runominä kyselee ajankohta e ‑runossa.
Jere Luukkanen kuuluu niin ikään Muuntaja-rivistöön. Hänen kaupunkirunoistaan ensimmäinen on nimeltään Hyvinkää, joka alkaa: ”Ei mene huonosti / eikä tuoksu / auta laakereilla makaavaa”.
Runovihko on tulossa lähiaikoina myyntiin.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sanna Karlström käsittelee kuolemaa oivaltavan tarkasti – arviossa Maanpäällinen osa
KIRJAT | Sanna Karlströmin uusi runoteos onnistuu puhumaan pienillä kuvilla suurista asioista.
Hieronymus Bosch saa tarkan tulkinnan runon keinoin – arviossa Vesa Haapalan Maallisten ilojen puutarha
KIRJAT | Vesa Haapala osoittaa teoksessaan, kuinka maalaus käännetään runoudeksi.
Näennäisesti yksinkertaisesta materiaalista rakentuu upottava luontoelämys – arviossa Olli Sinivaaran Valoon, vihreään
KIRJAT | Olli Sinivaaran Valoon, vihreään on taitavasti toteutettu tutkimus valosta, väristä ja puista.
Scifistä ammentava runoteos elää tunnelmista – arviossa Kristian Blombergin Sukupolvialus
KIRJAT | Tieteiskirjallisuuteen ja formalismiin keskittyneen Kristian Blombergin viides runoteos käsittelee katkoksia sekä tapoja katsoa mennyttä ja tulevaa.