Kuva: Heikki Järvinen
KOLUMNI | ”Valitse ilo!” kirjoittaa Laulavat Sadepisarat -musikaalin ohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen saatesanoissaan. Se on hyvin kehotettu.
Ilon ja naurun kokeminen vähentää stressihormoneja ja vapauttaa murheen taakasta, ainakin hetkeksi. Kaikkea ei ole pakko tehdä eikä suorittaa, eikä kaikkia sääntöjä tarvitse noudattaa. Sinun elämäsi on nyt.
Ilo on korkeinta energiaa elämään tuova asia.
Jos minun pitää valita, valitsen aina ilon. Tässä kohtaa valinta on Laulavat sadepisarat, joka tuo hymyn huulille ja ilon lähelle, käsinkosketeltavaksi.
Tampereen Teatterin taitavasti ja pieteetillä rakennettu klassikkomusikaali ohjaa oikean ilon suuntaan. Se pursuaa energiaa ja tekemisen riemua. Se on huumorin silmänisku, jonka vaikutus kestää pitkälle pimeässä syksyssä.
* *
Voi Pia Piltz sentään, mikä mainio karaktääri. Ja voihan Emmi Nieminen, Miikka Wallin ja Tuukka Raitala, mikä meno ja lento. Bändistä, äänistä, valoista, puvustuksesta, koreografioista puhumattakaan… Tässä esityksessä iloa tuovien asioiden lista on loputon.
Laulavat sadepisarat on piristysryiske syksyn sateisiin, ja steppauksen voisi nimetä yhdeksi musikaalin pääosanesittäjäksi. Jalat jäävät vispaamaan vielä ensi-illan jälkeenkin. Tekee mieli tanssia. Kokeilen sitä heti kotona. Rytmi kropassa parantaa pienet kolotukset, ja kehon hyvä mieli jatkuu.
* *
Mistä sitä iloa sitten saa, jos ei ole mahdollista istua koko syksyä teatterin katsomossa?
Kokeile jotain uutta, vaihda näkökulmaa tai maisemaa. Ala oman elämäsi seikkailijaksi. Älä mieti, vaan tee. Kun on utelias ja elää silmät auki, ei koskaan voi tietää mitä mukavaa nurkan takana on odottamassa.
Ja kuten suomalaisessa kansanlaulussa sanotaan:
”Yksi, kaksi, kolme, neljä
Anna iloinen olla
Koska suru tulee
Anna hänen mennä”
Käyn laulain syksyn sateeseen…
Lue Jussi Kareisen arvio musikaalista täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Henkilökuvassa näyttelijä Hiski Vihertörmä: ”Näyttämö on joskus järjellisin paikka, jonka tiedän”
HENKILÖ | Kati Eskola tapasi Hiski Vihertörmän lokakuisena perjantai-iltapäivänä ja kyseli näyttelijältä alalle hakeutumisesta, työnteon arjesta ja sen kohokohdista.
Parasta ennen on vanhenevan miehen teatterimonologi – Ilmari Saarelainen nauraa iälle ja itselleen
HENKILÖ | Ilmari Saarelaisen teatterimonologissa Parasta ennen varttuneempi kuulija pääsee nauramaan sekä itselleen että Saarelaisen esittämälle hahmolle.
Joensuun kaupunginteatterin Neiti Marple ja tuijottava katse saisi olla enemmän murhamysteeri ja vähemmän saippuaooppera
TEATTERI | Rachel Wagstaffin dramatisointi Agatha Christien teoksesta tuodaan nyt lavalle Iiris Rannion ohjaamana ja Joensuun kaupunginteatterin tulkitsemana.
Arttu Ratinen Lorcan ja Chydeniuksen tunnelmissa – Ikuinen uni Tampereen Teatterissa
TEATTERI | Näyttelijä Arttu Ratisen pienimuotoinen lauluilta sai ensi-iltansa Tampereen Teatterin uudella Lämpiönäyttämöllä.




