Lari Halme pistää itsensä likoon monologissa: ”Näytteleminen on lopulta rohkeiden laji”

Lari Halme. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Lavastus Tuulensuun Palatsin näyttämöllä on niukka, silti ollaan liki kahdessakymmenessä paikassa. Näyttelijä Lari Halme näyttelee samanmoisen määrän hahmoja.

Näyttelijä näyttelee monologissa näyttelijää. (melkein) Kaikki minusta -esitys syntyy perhepiirissä, sillä käsikirjoituksen on tehnyt Lari Halmeen puoliso Marika Vapaavuori, joka myös ohjaa monologin.

Tämä on kaksikon ensimmäinen yhteinen monologi. Sellainen on ollut haaveissa, mutta aikaa ei ole ollut. Ajoitus on tämä, koska teatterin väliajalla he sattuivat mainitsemaan ideasta Tampere-talon toimitusjohtajalle Paulina Ahokkaalle, joka nopeana ihmisenä tarttui siihen heti ja pyysi tekemään sen Tuulensuuhun. Sanojaan on siis syytä varoa, mutta tässä tapauksessa ei käynyt huonosti.

Me pääsimme seuraamaan harjoituksia, kun ensi-iltaan Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevassa Tuulensuun Palatsissa oli aikaa kaksi viikkoa. Hyvin kotoisalta vaikutti, pöydillä oli välipalaa ja papereita kerroksittain.

Tarina on täysin fiktiota, eikä edes autofiktiota. Henkilökohtaisia asioita on kuitenkin laitettu likoon, kun Lari on antanut Marikalle materiaalia tekstiin. Tämä voi olla näyttelijän kannalta sekä uhka että mahdollisuus. Se on myös haastavaa ja rohkeatakin.

Helposti voisi luulla, että pariskunta voisi harjoitella esityksen kotikeittiössään, mutta siihen he eivät suostuneet, vaan haluavat rajata kodin ja työn.

Mistä se kertoo?

(melkein) Kaikki minusta -esityksessä on näyttelijä, joka on omistautunut työlleen. Hänellä on lievästi vaikeuksia ilmaista omia tunteitaan ja henkilökohtaisesti tärkeitä asioitaan. Tästä vaimo häntä ahdistelee.

Näyttelijä haluaisi palavasti esittää Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolemaan luoman Willy Lomanin roolin.

Tarina ajaa miehen joron jäljille. Aihe on iso, koska siinä ovat rinnan identiteettikysymykset sekä työssä että kotona.

Esitys on Lari Halmeen toinen monologi. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Näytteleminen on rohkeiden laji

Lari Halmeella ei henkilökohtaisesti ole pakottavaa tarvetta saada vielä jotain tiettyä roolia, vaan hänen mielestään teatteri on täynnä hyviä tekstejä ja kelpo rooleja.

– Aina olen ollut sitä mieltä, että näytteleminen on lopulta rohkeiden laji. Pitää mennä lavalle ja olla siellä paljaimmillaan, Halme sanoo.

– Teen tätä kunnianhimolla. Ja aina niin hyvin kuin osaan. Se on ankaraa. Jos perse palaa, se tässä palaa ihan itsellä.

Marika kertoo, että hän on kirjoittanut tekstin niin, että se on riittävä haaste Larin taitotasolle.

Näyttelijä kannattelee monologin

Monologissa näyttelijä joutuu kannattelemaan esitystä yksin, mutta esitys ei kuitenkaan synny yksin. Marikan lisäksi työryhmässä ovat Pasi Ristolainen, joka on suunnitellut valot, sekä Kasper Lindell, joka on tehnyt äänisuunnittelun. Kuiskaajana on Vendele Korhonen.

– Kyllähän tässä osaa arvostaa isojen teatterien tuotantoja, kun on joku, joka laittaa juomalasiin juuri ne jääpalat, jotka on tehty jostain aineesta, jota en edes tiedä. Toisaalta on ihanaa tehdä välillä pientä tuotantoa, koska olen pyörittänyt vuosien varrella useita isoja paletteja, Vapaavuori sanoo.

Hän on muun muassa ohjannut viime kesänä Pyynikin kesäteatteriin nuorisomusikaali Grooven, jonka yksi iso tavoite oli pedagoginen. Lari Halmeen ensimmäinen monologiesitys oli Ihan kusessa TTT-Klubilla.

Marika Vapaavuori on esityksen käsikirjoittaja ja ohjaaja. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Ääninäyttelijät ovat apuna

Jotta Lari Halmeen ei tarvitse yksin näytellä valtavaa hahmogalleriaa, on apuna ääninäyttelijöitä. Äänellään mukana ovat Mia Selin, Karoliina Blackburn, Olavi Leinonen, Tommi Raitolehto, Ville Majanmaa ja Tuukka Huttunen.

Näyttämökuva on pidetty minimissä, jotta katsojalla on tilaa kuvitella.

Freelancer-näyttelijälle ei ole ihan tavaton tilanne, että samana päivänä hän esiintyy aamulla lapsille, käy iltapäivällä tekemässä televisiosarjaa ja repäisee illalla teatterin ohjelmistoon kuuluvan näytelmän.

Sikäli (melkein) Kaikki minusta -monologi on isojen asioiden äärellä, että näyttelijän työ on esittää muiden ihmisten tunteita.

– Minä olen verbalisti. Lari taas käsittelee asioita toisilla instrumenteilla. Alalla ja yleisesti tunnistetaan, että tämä voi aiheuttaa ristiriitoja. Tein vähän gallupia ja sata prosenttia vastasi, että näytelmän teemat ovat tunnistettavia, Vapaavuori sanoo.

– Vaikka monologi käsittelee asioita teatterialan ammattilaisten näkökulmasta, pienen kyselykierroksen perusteella sen teemat ovat varsin universaaleja. Monologi käsittelee kykyä, halua ja keinoja olla dialogissa ja jakaa ajatuksiaan. Se käsittelee ammatillista toteutumista, pelkoja ja haaveita ja myös nauraa turhamaisuudelle. Eräs monologin ydinkysymyksistä liittyy kuitenkin erityisesti näyttelijän ammattiin ja se on: kenen tunteista lopulta on kysymys, kun näyttelijä tulkitsee roolia.

Lari Halmeen mielestä näytteleminen on lopulta rohkeiden laji, koska lavalla joutuu olemaan paljaimmillaan. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Intohimona olivat nuorena bändihommat

Lari Halmeen nuoruuden intohimona olivat bändihommat.

– Näytteleminen tuli vähän sattumalta, kun ajauduin tiettyjen ihmisten vaikutuspiiriin. Olin mukana Lahdessa kesäteatterissa nuorten työllistämisprojektissa. Käänteentekevä asia alalle päätymiseen oli ensimmäinen palkkakuitti, joten kiitos Lahden kaupungille, että olemme tässä.

Lari hakeutui Tampereelle opiskelemaan Nätyssä, jossa Marika oli töissä. Siellä he tapasivat.

Halme valmistui vuonna 2001 ja oli ensin viisi vuotta kiinnityksellä Tampereen Työväen Teatterissa. Tosin tuosta ajasta hän oli melkein kaksi vuotta virkavapaalla, jolloin hän teki töitä muualla.

(melkein) Kaikki minusta -esitykset ovat Tampereen Tuulensuun Palatsissa tiiviisti välillä 19.–22.10.2022. Tämän jutun kirjoittaja on saanut tukea journalistiseen työskentelyyn Pirkanmaan Kulttuurirahastolta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua