Parasta juuri nyt (18.11.2026): Käräjät, Leena Luostarinen, lukupiirit

18.11.2026
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Näkymä Leena Luostarisen näyttelystä. Kuva: HAM / Maija Toivanen

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista. Helmi Järviluoma on lukenut Yael van der Woudenia ja käynyt Helsingin Taidemuseo HAMissa sekä Tampereen Työväen Teatterissa.

1

Käräjät-näytelmän äärelle halki tuulen ja tuiskun Tampereen Työväen Teatteriin? Kyllä. Näytelmän jälkeen suuren ja täyteen ahdetun näyttämön katsojat valuivat alas portaita vaikuttuneina. ”Ikinä en ole teatterissa näin paljon itkenyt”, nuori nainen sanoi toiselle.

Alun hämmennyksen jälkeen esitys otti nopeasti nyrkkeihinsä, eikä päästänyt irti. Syvällistä, koskettavaa, upeaa taidetta, jota yleisö seurasi katseen rävähtämättä ja itki kyyneleensä hiljaa.

Sirkku Peltola on kirjoittanut näytelmän taidokkaasti Markus Nummen kirjan pohjalta. Sanojaan tarkasti asettelevien kyläläisten ja laittomia sikiönlähdetyksiä Tarvajoelle tutkimaan tulleen nuoren etsivän dialogit saivat minut hyreksimään: ”Juuri noin!”

Kirjassa ja näytelmässä ollaan antiikin näytelmien tapaan perimmäisten kysymysten äärellä. Pulaan joutuneet päätyivät rikkomaan lakia, ja joutuivat puolustamaan tekojaan julman, miehisen ja ymmärtämättömän esivallan sekä hyväosaisen raiskaajan hybriksen edessä. Heräsi tunteita, heräsi ajatuksia.

Näyttelijäsuoritukset ovat tasaisen erinomaisia. Petra Poutasen harmoni, laulu ja yhdessä Kyösti Kallion kanssa rakennettu äänitaide kannattelee kokijaa läpi näytelmän. Jos joku vielä miettii, uskaltaako näin rankkaa näytelmää lähteä ollenkaan kokemaan, sanon, että liput pitää varata heti. Aivan äskettäin vakavasti traumatisoituneet pois lukien.

Lue Maarit Saarelaisen kritiikki näytelmästä täältä.

Karajat 7 (300 dpi)

Verneri Lilja ja Sari Mällinen Käräjät-näytelmässä. Kuva: Tampereen Työväen Teatteri

2

Tykästyin Leena Luostarisen taiteeseen 1980-luvulla. Helsingin Taidemuseo HAMissa Tennispalatsissa saa nyt värihoitoa marraskuun valjuuteen. Luostarisen (1949–2013) töiden näyttelyn nimi, laatusana Sopeutumaton, sopisi moneen muuhunkin taiteilijaan. Nyt nimellä perustellaan Luostarisen mieltymystä kaukomaihin ja Toisiin kulttuureihin.

Näyttelyarkkitehtuurissa on haluttu noudattaa temppelin ideaa. Vietinkin näyttelyssä pari tuntia kaikessa rauhassa imien itseeni valoa, värejä, hämärää, maalausten taiturillista materiaalisuutta, taiteen ikuisia ajatuksia.

Kuuntelin näyttelyn äänioppaan avulla, ja se kannatti. Viggo Wallensköld, Eeva Lietonen ja Metropoliitta Arseni tulkitsevat teoksia herkästi ja ymmärtävästi.

Taiteilijat sen kummemmin kuin monet muutkaan meistä eivät enää halua kasvattaa hiilijalanjälkiään. Siksi onkin hyvä matkailla Luostarisen taiteen vierihoidossa Egyptistä Balille ja Kiinaan. Luostarisen tavaramerkiksi ovat muodostuneet uljaat, vapautta uhkuvat kissaeläimet, mutta näyttelyssä on hienoja töitä myös esimerkiksi joutsenista, käärmeistä ja kivistä – esimerkiksi Pariisista löytyneestä kivi- ja vesipuutarhasta. Luostarisen pitkäaikainen rakkaus ja sittemmin ystävyys tunisialaisen Alin kanssa näkyy monissa maalauksissa; luonnosvitriinissä kauniita ovat rakastuneen taiteilijan nukkuvasta miehestä tekemät luonnokset. Lapsuuteni rintta- eri ruutuhyppelyruudukko saa iäisyyteen kohottautuvat mittasuhteet.

Ei unohdeta Leenaa!

Leena Luostarinen Yo leopardi II

Leena Luostarinen: Yö-leopardi II, 1981–1982. HAM Helsingin taidemuseo. Kuva: HAM / Sonja Hyytiäinen

3

Lukupiirit ovat elämäni valo. Toinen täyttää ensi vuonna kaksikymmentä vuotta, ja kutsun sitä Joensuun lukupiiriksi. Se aloitti nimikkeellä Nainen, metsä, raja, mikä oli leikkimielinen viite silloisen Joensuun yliopiston strategiseen painopistealueeseen Venäjä, metsä ja raja.

Vähitellen lukupiiri on liudentunut ja laajentunut kaiken kirjallisuuden nieleväksi. Kodeista ja päivällispatojen ääreltä siirryttiin ensin kulttuuriravintola Sointulan kabinettiin ja sitten kirjastoon ja Zoomiin. Mutta edelleen lukupiirissä elähdyttävät osallistujien erilaiset, yllättävät kirjalliset maut ja valinnat. (Lue lisää lukupiiristä täältä.)

Joensuun lukupiirissä luemme sekä kotimaista että kaiken maailman kirjallisuutta, myös tietokirjoja. Viimeksi luimme hollantilais-israelilaisen Yael van der Woudenin esikoisromaanin Paljon vartija (The Safekeep; suom. Marianna Kurtto; Gummerus 2026). Huh huh! En ihmettele, että pinnan alla kytevää salaisuutta kirjan loppupuolelle saakka piilotteleva kirja on saanut palkintoja ja ehdokkuuksia yllin kyllin. Minusta kirja voisi myös mennen tullen voittaa ”Vuoden kiihottavin ja taitavimmin kirjoitettu seksikohtaus” -palkinnon.

Kuulun myös helsinkiläis- ja professorivoittoiseen, pitkään toimineeseen lukupiiriin. Tämä piiri kokoontuu edelleen kodeissa ruoan ja pitkien, polveilevien keskustelujen äärelle. Koska olen junalla liikkeellä, joudun usein lähtemään kesken kaiken, kuten nyt vaikkapa silloin, kun olimme keskustelleet jo kahdeksan ja puoli tuntia Haruki Murakamin eepoksesta Kaupunki ja sen epävakaa muuri (Tammi, 2024). Kirjaa ei pidetty Murakamin parhaana, mutta sen teemoista kumpusi mitä kiihkein ja antoisin keskustelu.

Reilun viikon päästä perusteellisen ruodinnan saa Bernhard Schlinkin Jälkeläinen (WSOY, 2026; lue arvio). Kirjan olen tietysti jo lukenut, sillä tähän lukupiiriin ei muuten olisi asiaa. Schlink tekee sen taas: samaan aikaan koruttoman, koskettavan ja yhteiskunnallisesti painavan kirjan. Miten hän sen tekee? Hm. Tätä pitää vielä puida isolla porukalla marraskuisessa Oulunkylässä.

Helmi Järviluoma

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.