Ville Hautakangas 12 Premieres -levyn äänityksissä. Kuva: Ville Hautakangas
HENKILÖ | Vuonna 2017 Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto myönsi Hautakankaalle apurahan kahdentoista pianokappaleen tilaamiseen. Projekti on edennyt myötätuulessa.
”Aina on menty eteenpäin ja koko ajan on pysynyt keskiössä uusi suomalainen pianomusiikki.”
Kikka Holmberg, teksti
Pirkanmaan pianofestivaalilla kuullaan 28.11.2022 pianisti Ville Hautakankaan 12 Premieres -albumin julkaisukonsertti. Levytys pohjautuu konserttisarjaan, jossa Hautakangas soitti tilaamansa kaksitoista kantaesitystä kolmessa Tampere-talon konsertissa.
Konserttisarjassa ja levyllä kuultavilla säveltäjällä on pitkäaikainen suhde Pirkanmaahan vakituisena asuin- ja opiskelupaikkana, ja monet heistä ovat opiskelleet tamperelaisessa säveltäjäkoulutuksessa. Myös levyn kannen kuva on tamperelaista tuotantoa: Inka Hannulan ja Teemu Raudaskosken yhteisteos Ajatusblenderi.
* *
Lapuan Kauhajärven kylästä lähtöisin oleva pianisti Ville Hautakangas alkoi soittaa pianoa ollessaan alakoulun ensimmäisellä luokalla. Kaksi vuotta myöhemmin hän pääsi Lapuan musiikkiopistoon.
– Ei minua koskaan tarvinnut patistaa harjoittelemaan. Olen aina itse mennyt pianon ääreen, Hautakangas muistelee.
– En ole myöskään koskaan kyllästynyt pianoon soittimena. Olen aina halunnut soittaa eikä minulla ole koskaan käynyt mielessä, että haluaisin varsinaisesti tehdä jotakin muuta.
Lapuan musiikkiopistosta Hautakangas siirtyi Pirkanmaan ammattikorkeakouluun ja sai opettajakseen Martti Raution.
– Martti on ollut tärkein musiikillinen opettajani. Martin kanssa olin rohkeampi ja minulla oli aina turvallisempi olo, kun tiesin hänen olevan kuuntelemassa soittoani.
Toinen tärkeä opettaja oli pianotaiteilija Liisa Pohjola, jonka oppilaana Hautakangas oli kesäkursseilla jo ennen ammattiopintojaan.
– Hänen kauttaan sain ensimmäisen kosketuksen suomalaiseen ammattipianistiin ja pianotaiteilijaan.
Hautakangas on soittanut Tampere Filharmoniassa vuodesta 2002 alkaen. Tampereen Konservatoriolla hän on opettanut pianonsoittoa vuodesta 2007 alkaen, ja vuodesta 2012 hän on toiminut siellä myös säestäjänä.
– Jos olisin valmistunut pianonsoiton opettajaksi ja pelkästään opettanut ja yrittänyt siinä ohessa itse soittaa, en varmasti olisi samanlainen muusikko kuin nyt. Soittaminen ammattimuusikoiden kanssa viikosta toiseen Filharmoniassa on ollut muusikonammattini korkeakoulu, Hautakangas kertoo.
– Orkesterityössä omaksumiskykyä pitää koko ajan tehostaa. Konsertin yhteisharjoituksia on vain muutama päivä ja seuraavalla viikolla on jo toiset teokset. Musiikki tavallaan kulkee meidän läpi. Soittimenhallinnan pitää olla sillä tasolla, että omaksumiseen ei mene aikaa, ja omaksumisen täytyy olla puhdasta. Olen koko ajan enemmän ja enemmän sitä mieltä, että ihan ensimmäinen soittokerta on kaikista tärkein: silloin jää jo aika paljon muistiin siitä, millainen kappale on. Pitää olla hyvin tarkka, kun alkaa soittaa jotain uutta, ja soittaa niin rauhassa, että ehtii lukea, mitä siinä nuotissa lukee.
– Se, mitä Filharmonia on opettanut, on soittimen hallinnan merkitys: orkesterissa soittaessani minun täytyy hallita kaikki tekniikat ja kaikki tyylit, koska en itse valitse niitä kappaleita. Jos soittaa vain pelkästään omaa lempimusiikkia soolopianolle, se rupeaa aika nopeasti kiertämään samaa kehää. Se, että saa olla lukuisien kapellimestarien kanssa tekemisissä, on valtavan kouluttavaa ja antaa paljon vaikutteita eri tyyleihin.
* *
Ville Hautakangas sai Emil Aaltosen säätiön Pro Musica -stipendin vuonna 2016.
– Koska soitan mielelläni uutta musiikkia ja halusin pitkästä aikaa tehdä sooloprojektin, päätin tilata uusia sävellyksiä pianolle, kertoo Hautakangas, joka vuodesta 2010 on soittanut myös nykymusiikkiyhtye TampereRaw’ssa.
Vuonna 2017 Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto myönsi Hautakankaalle apurahan kahdentoista pianokappaleen tilaamiseen.
– Valitsin kaksitoista säveltäjää ja tilasin jokaiselta noin viiden minuutin mittaisen pianokappaleen. Jokaisella säveltäjällä on pitkäaikainen suhde Pirkanmaahan vakituisena asuin- tai opiskelupaikkana. Useimmat valitsemistani säveltäjistä ovat käyneet PIRAMK/Musiikin tai TAMK/Musiikin säveltäjäkoulutuksen.
– Kyllä uutta musiikkia täytyy tilata, säveltää ja esittää jatkuvasti. Vain siten voidaan saada uusia klassikoita. Uusi teos on myös aina heijastus omasta ajastamme, eräänlainen päiväkirjamerkintä. Taiteilija ei pääse pakoon maailmaa ympärillään.
Levyllä kuullaan Cecilia Damströmin, Jami Kiannon, Paavo Korpijaakon, Ilari Laakson, Minna Leinosen, Roope Mäenpään, Petri Niemisen, Janne Salmenkankaan, Matilda Seppälän, Henri Sokan, Tuomas Turriagon ja Jonne Valtosen sävellykset.
– Tämä on ollut myötätuulinen projekti, pianisti iloitsee.
– Aina on menty eteenpäin ja koko ajan on pysynyt keskiössä uusi suomalainen pianomusiikki.
* *
Ville Hautakangas
- Tampere Filharmonian pianisti vuodesta 2002.
- Pianonsoiton opettaja ja säestäjä Tampereen Konservatoriossa ja TAMK/Musiikissa vuodesta 2007.
- Nykymusiikkiyhtye TampereRaw’n vakituinen pianisti vuodesta 2010.
- Opiskellut Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa sekä Hochschule für Musik ”Hanns Eisler” -musiikkikorkeakoulussa Berliinissä opettajinaan Martti Rautio, Lauri Väinmaa ja Georg Sava.
- Työskentelee pianistintöiden ja opettamisen lisäksi freelancer-valokuvaajana.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Päivi Lukkarilan Skutsi ei kelvannut isoille kustantajille, nyt se on yksi Finlandia-voittajasuosikeista
HENKILÖ | Finlandia-ehdokkuus tuli kesken koulun ruokatunnin. ”Olin aivan äimän käkenä”, sanoo tamperelainen opettaja-kirjailija.
Kimmo Pohjonen tarjoili kauneutta ja kantaaottavuutta – 60-vuotisjuhlakonsertti Tampere-talossa
HENKILÖ | Kimmo Pohjonen ei päästä helpolla sen paremmin itseään kuin yleisöään. Tinkimätön taiteen tekeminen on nostanut hänet maailmanmaineeseen.
Miia Selinin Marple katselee maailmaa tutkivasti mutta lempeästi – Tuijottava katse valtaa Tampereen Työväen Teatterin
TEATTERI | Työviksen ensi-illassa Agatha Christien rakastettua harrastelijasalapoliisimummelia esittää Miia Selin, joka on pohtinut onko hän viisikymppisenä liian nuori rooliin.
Yli puolet elämästä Tampereella – Pauli Hanhiniemi tiesi tullessaan, että tänne kannattaa jäädä
HENKILÖ | Vastikään 60 vuotta täyttänyt Pauli Hanhiniemi on asunut elämästään yli puolet Tampereella. Millainen on hänen Tampereensa, missä on hyvä asua, missä keikkailla, se selviää nyt.