Säveltäjä Janne Salmenkangas luottaa alitajuntaan ja rakastaa deadlineja: ”Lähtökohtana on tunne”

15.03.2021

Säveltäjä Janne Salmenkangas työskentelee kanttorina Harjun seurakunnassa. Kuva: Emil Bobyrev

KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Jos runo puhuttelee minua ja herättää tunteen, se tunne alkaa soida”, luonnehtii säveltäjä Janne Salmenkangas. Kuoro- ja laulumusiikista kiinnostunut Salmenkangas päätyi opiskelemaan säveltämistä säveltäjä Pekka Kostiaisen innoittamana.

Kikka Holmberg, teksti

– Kun olin neljä- tai viisivuotias, menin pimputtamaan naapurien ovikelloa, ja kun he avasivat, lauloin jonkun laulun, sanoin: ”Kiitos!” ja lähdin pois, säveltäjä Janne Salmenkangas kertoo.

– Lauloin niitä lauluja, joita isä oli laulanut tuutulauluina. Muistin ne kaikki tosi nopeasti ulkoa.
9-vuotiaana Salmenkangas meni musiikkiluokalle ja aloitti viulunsoiton Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa Seinäjoella. Vähitellen tulivat mukaan piano ja kitara. Lukion jälkeen tie vei musiikkikasvatuksen opintoihin Jyväskylän yliopistoon sekä niiden aikana myös kirkkomusiikkiopintoihin Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle.

– Ensimmäinen kesätyöpaikka Harjun seurakunnan kesäkanttorina vei mukanaan, ja sillä tiellä ollaan, hymyilee Salmenkangas, joka on ollut Harjun seurakunnan kanttorina vakinaisesti vuodesta 2012 alkaen.

Opiskelu ei kuitenkaan loppunut: vuonna 2014 Salmenkangas aloitti sävellysopinnot TAMKissa, aluksi työn ohella ja myöhemmin opintovapaalla. Säveltäjäksi hän valmistui 2020. Viime syksynä alkoivat lauluopettajaopinnot TAMKissa.

Saveltaja3

Monen muun säveltäjän tapaan Salmenkangas harmittelee sitä, että nykyisin Sibelius-Akatemialla on akateemisten sävellysopintojen monopoli Suomessa. Kuva: Emil Bobyrev

Jyväskylässä musiikkikasvatusta opiskellessaan Salmenkangas lauloi Pekka Kostiaisen johtamassa maineikkaassa Musica-kuorossa.

– Pekka on innostava ihminen ja hänestä tuli minulle heti idoli. Hän huomasi, että säveltäminen kiinnostaa minua ja kannusti minua pyrkimään opintoihin. Olen hänelle siitä hyvin kiitollinen.

– Ehdin olla Jouni Kaipaisen oppilaana ensimmäisen syksyn, ja siitä eteenpäin opettajani oli Paavo Korpijaakko. Opettajina heissä on paljon samaa: Paavo selvästi jatkaa Jounin perintöä ja tuo opetuksessaan esille samoja asioita.

– Jouni antoi ihan viimeisinä tunteina ohjeeksi: ”Muista, että musiikin pitää olla ilmavaa”. Sen olen ottanut ohjenuoraksi, ja siihen sisältyy kaikki muukin.

Monen muun säveltäjän tapaan Salmenkangas harmittelee sitä, että nykyisin Sibelius-Akatemialla on akateemisten sävellysopintojen monopoli Suomessa.

– Miettiessäni opiskelupaikan hakua valitsin TAMKin, koska sitä oli kehuttu siitä, että opiskelijoita ei panna kaikkia samaan muottiin, vaan jokainen saa alusta asti kehittyä siihen suuntaan kuin on paloa. Minä esimerkiksi olen aina ollut kiinnostunut kuoro- ja laulumusiikista, joten Paavo kannusti minua siihen suuntaan.

– Säveltäjäkoulutuksessa merkityksellisintä oli saada työkaluja siihen, miten kuvittelemansa musiikin saa paperille. Lisäksi sieltä sai huiman yleissivistyksen, kun kuunneltiin ja analysoitiin monenlaista musiikkia ja tehtiin itse perässä samantyyppistä musiikkia.

– Ehkä tärkein, mitä erityisesti Paavo opetti, oli säveltäjän identiteetti: luottamus omiin kykyihin ja rohkeus tehdä sitä, mitä haluaa tehdä.

Kuva luonnos 1 kuva Janne Salmenkangas

Salmenkankaan pianokappale Fractum kuullaan pianisti Ville Hautakankaan 12 kantaesitystä pianolle -konserttisarjan viimeisessä konsertissa. Kuva: Janne Salmenkangas

Salmenkankaan pianokappale Fractum kuullaan pianisti Ville Hautakankaan 12 kantaesitystä pianolle -konserttisarjan viimeisessä konsertissa, joka soitetaan tämänhetkisen tiedon mukaan toukokuussa 2021.

– Ville soitti lokakuun (2020) puolessavälissä ja kysyi, tekisinkö kappaleen helmikuun konserttiin. Aikaa oli kolme kuukautta ja ajattelin, että siinä ehtii hyvin tehdä, mutta loppujen lopuksi tein sen kolmessa päivässä, kun deadline lähestyi, nauraa Salmenkangas, joka kuvaa itseään deadlinejen rakastajaksi.

– Kappaleen nimi Fractum tarkoittaa murtumaa tai katkeamista, ja sen musiikkikin on katkonaista: aina alkaa joku uusi, joka loppuu nopeasti leikaten, ja sitten alkaa jotain ihan toisenlaista. Fractum lähtee toistuvasta suuri sekunti -aiheesta. Suuri sekunti on terävä ja läpitunkeva intervalli, se murtaa heti läpi.

Salmenkangas kuvaa työskentelytapaansa intuitiiviseksi.

– Minulle on luonteenomaista pitkä ja monesti tiedostamaton hauduttelu. Luotan alitajunnan tekevän asioita valmiiksi.

Yksi alitajunnan työskentelyn tuloksista on juuri ennen koronamyllerrystä valmistunut Maria-oratorio, joka piti kantaesittää ensin maaliskuussa 2020 ja sitten syyskuussa 2020, mutta joka odottaa vuoroaan yhä.

– Työstäessäni Maria-oratoriota kaksi vuotta sitten olin kipeänä ja kuume oli nousemassa. Unihoureessa näin itseni istumassa Pispalan kirkonpenkissä kuuntelemassa omaa teostani. Luin käsiohjelmaa ja katsoin trumpetistin sormenliikkeitä ja katsoin kuorolaisia laulamassa. Sain siitä ihan valmiin osan, ja se on edelleen sellaisenaan nuoteilla. Se oli tosi hieno kokemus.

– Minulla oli seinälle ripustettuna libretto, monta kymmentä aanelosta, mutta en ollut siinä vaiheessa säveltänyt mitään. Olin lukenut tekstiä ja piirrellyt ja luonnostellut siihen.

Kuva luonnos 2 kuva Janne Salmenkangas

Salmenkangas kuvaa työskentelytapaansa intuitiiviseksi. Kuva: Janne Salmenkangas

– Yleensä säveltämään ryhtyessäni mietiskelen ensin, miltä musiikki voisi kuulostaa, ja teen jonkinlaisia raapustuksia, piirustuksen tai graafin, mitä voisi tapahtua missäkin kohtaa. Aikajana auttaa hyvin jäsentämään ajatuksia.

– Aika paljon teen pään sisällä, luonnoksia tulee melko vähän. Jos kyseessä on laulusävellys, laulan kaiken, harmonioiden kohdalla käytän apuna pianoa. Siinä vaiheessa, kun tuntuu, että kynä on liian hidas, siirryn käyttämään tietokoneen nuotinnusohjelmaa.

– Laulu- ja kuoromusiikki on minulla niin vahva, että helpoin tapa työskennellä on se, että minulla on teksti edessä, luen sitä ja se alkaa soida.

– Lähtökohtana on tunne. Jos runo puhuttelee minua ja herättää tunteen, se tunne alkaa soida. Sitä tunnetta yritän saada kuvailtua musiikin avulla. Uskon, että musiikki on soivaa tunnetta, joka parhaimmillaan jalostuu runoilijan kynästä säveltäjän nuottien kautta kuulijan korvaan, aivoihin, sieluun tai sydämeen.

Kuuntele Janne Salmenkankaan musiikkia Soundcloudista.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This