TAPAHTUMA | Pirkkalaiskirjailijat juhlistavat 80-vuotisuuttaan järjestämällä kymmenen kirjallisuusklubia. Torstaina 16.3. Kulttuuritalo Laikussa keskitytään Eeva-Liisa Mannerin lyhytproosaan ja novellitaiteeseen.
Päivi Vasara, teksti
Kuvat: Tuula Hökkä (Veijo Mureke), Taru Torikka (Taru Torikka), Ilona Tomi (Julius Töyrylä), Jyrki Vainonen (Marjaana Malkamäki), Eeva-Liisa Manner (vapaa arkistokuva).
Pirkkalaiskirjailijoiden yhdistys täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuotta vietetään järjestämällä keskustelutilaisuuksia, jotka ovat kaikille avoimia ja pääsymaksuttomia.
– Idea kirjallisuusklubeista syntyi kulttuuripääkaupunkihaun yhteydessä. Silloin se ei toteutunut, mutta nyt saimme tukea Operaatio Pirkanmaalta, kertoo Pirkkalaiskirjailijat ry:n puheenjohtaja Tiina Lehikoinen.
Maaliskuun tilaisuus on torstaina 16.3. kello 18.10–20 Tampereen Kulttuuritalo Laikun Musiikkisalissa.
Historia ja nykyhetki
Tiina Lehikoisen mukaan nyt on oivallinen tilaisuus juhlistaa Pirkkalaiskirjailijoiden pitkää historiaa.
– Saatamme historian ja nykyhetken dialogiin keskenään, kun uutuuskirjat ja klassikot keskustelevat, hän mainitsee.
Klubeilla on esillä myös kirjoittamisen lajien moninaisuus. Eeva-Liisa Manner esimerkiksi tunnetaan ensisijaisesti runoilijana; hänen lyhytproosatuotantonsa ja novellitaiteensa on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Vuonna 2021 Pirkkalaiskirjailijat järjesti Manner-seminaarin.
Pirkkalaiskirjailijat ry on Suomen ensimmäinen maakunnallinen kirjailijayhdistys. Se perustettiin Hotelli Tammerissa Tampereella 21.11.1943.
Illan ohjelma
Ilta alkaa tutkija Tuula Hökän puheenvuorolla ”Eeva-Liisa Manner – novellisti?”. Alustuksen jälkeen kuullaan pirkanmaalaisten nykykirjailijoiden Jyrki Vainosen ja Ilona Tomin ajatuksia Mannerin lyhytproosasta ja novellista lajina. Haastattelijana toimii toimittaja Taru Torikka.
Eeva-Liisa Manner (1921–1995) muistetaan ennen kaikkea suomalaisen modernistisen runouden uudistajana, mutta hän kirjoitti myös proosaa, näytelmiä ja arvosteluja. Lyhytproosan sarallakin Manner uudisti kieltä. Hänen novelleilleen on ominaista sama kuulaus ja herkkyys kuin hänen säkeilleen. Mannerin pienoisnovellit ovat luettavissa kokoomateoksesta Kävelymusiikkia – Proosateokset (toim. Tuula Hökkä; Tammi, 2003).
Entä mitä novellitaiteelle kuluu tänään? Millainen kirjallisuuden laji se on? Ja onko lyhytproosa runouden tavoin uhattuna romaaneja rakastavilla kirjamarkkinoilla?
Illan esiintyjät
Tuula Hökkä on kirjoittanut paljon Mannerin kirjailijan työstä ja toimittanut häntä käsitteleviä tutkimusantologioita, Mannerin kootut kaunokirjalliset teokset ja kaksi esseeantologiaa sekä kirjekokoelman Kirjoittamisen aika – Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963–1969 (Tammi, 2006). Hökän viimeisin Manner-toimitustyö on Vuorilla sataa – näytelmät ja kuunnelmat (Studio Arkki, 2021).
Jyrki Vainonen on pitkän uran tehnyt kirjailija ja suomentaja. Hänen tuotantoonsa kirjailijana kuuluu novellikokoelmia, romaaneja, esseekirjoja ja kuunnelmia. Suomeksi hän on kääntänyt englannista runoutta, tietokirjallisuutta sekä kaunokirjallisuuden klassikkoja, kuten Swiftiä ja Shakespearea. Pitkään hän toimi myös erilaisissa kirjallisuuden luottamustehtävissä, mm. Pirkkalaiskirjailijoiden hallituksessa sekä Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana (2015–2017). Aina kun hän alkaa kirjoittaa novellia, hänet valtaa tunne kotiin saapumisesta. Saman tunteen hän kokee myös lukiessaan Eeva-Liisa Mannerin lyhytproosaa.
Ilona Tomi on kirjoittanut muun muass lastenkirjoja, kolme romaania, lyhytproosaa ja runoja. Hän pyrkii kirjoittamisessaan selkeään lauseeseen ja ajatukseen sekä herkän ja groteskin yhdistämiseen sillä tavalla kuin ne jokapäiväisessä elämässäkin yhdistyvät. Eeva-Liisa Mannerin tekstit ovat olleet hänelle tärkeitä vuosikymmeniä. Manner merkitsee Tomille jatkuvaa inspiraation lähdettä. Hän lukee usein Mannerin kirjoja ennen kuin alkaa kirjoittaa, ja aina jokin Mannerin tavassa havaita, ajatella ja tuntea koskettaa ja herättää.
Taru Torikka on vapaa kulttuuritoimittaja ja Pieni karanteenikirjakerho -podcastin vetäjä, jonka intohimo on perusteellinen kirjallisuudellinen keskustelu. Tässä Eeva-Liisa Mannerin lyhytproosaa keskittyvässä keskustelussa Torikkaa kiinnostavat erityisesti Mannerin mestarillinen rytmi ja merkilliset maailmat. Ne ovat tutumpia hänen runoudestaan, mutta miten ne näyttäytyvät Mannerin proosan puolella?
* *
Tulossa
- TO 16.3. Eeva-Liisa Manner ja modernin novellitaiteen perintö. Kulttuuritalo Laikun musiikkisali, kello 18.10–20
- Ke 26.4. Vierauden kohtaaminen Kukunorista uuskummaan. Kulttuuritalo Laikun Musiikkisali, kello 18–20
- Ke 21.6. Kirjallisuus performanssina. Sanataide rikkoo rajoja. Pekilo (Mänttä), kello 18–20
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Romaani täynnä tapahtumia ja historiaa – arviossa Kahdeksas elämä (Brilkalle) osa 1
KIRJAT | Nino Haratishvilin romaani kertoo ihmisistä Georgian sosialistisessa neuvostotasavallassa; jotkut se heitti vallan huipulle, toiset vankityrmiin ja kuolemaan.
Poika joka huusi sutta – arvioitavana Louise Pennyn Pedon mieli
KIRJAT | Rikoskomisario Armand Gamachesta kertovan Three Pines -dekkarisarjan yhdestoista osa on luotettavaa laatua moneen kertaan palkitulta Louise Pennyltä.
Osuuskumma on spekulatiivisen fiktion osaaja: ”Teokset ovat kuin huolellisesti valmistettuja artesaanituotteita”
PIENKUSTANTAMOT | Pirkanmaalaisia pienkustantamoja esittelevän sarjan kolmas osa on omistettu fantasiaa, scifiä ja kauhua julkaisevalle Osuuskummalle.
Taiteilija Martta Wendelin (1893–1986) loi meille ”ikuisen sunnuntain” – arviossa uusi elämäkertateos
KIRJAT | Päivi Ahdeoja-Määtän teos täydentää ja syventää lukijan tietämystä Martta Wendelinin taiteilijanlaadusta sekä siitä, millainen ihminen hän oli.
