Pauliina Hukkanen ja Miia Nuutila. Kuva: Tampereen Teatteri
TEATTERI | Jopa pienessä sievässä pikkujoulun iloksi ja työnantajan kustannuksella satunnaisesti teatterikatsomoon päätyvät ihmiset ansaitsisivat parempaa.
”Tekstissä ehkä on joitain aineksia naurujen irrotteluun, mutta viimeistään kappaleen ohjaamattomuus tekee mahdottomaksi viihtyä sen parissa.”
ARVOSTELU
Terapian tarpeessa jälleen
- Käsikirjoitus: Sari Havas
- Ohjaus: Samuli Reunanen
- Rooleissa: Miia Nuutila ja Pauliina Hukkanen
- Esitys: Tampereen Teatterin Frenckellissä 1.11. Vielä 21.11. ja 23.11.2022.
Kaikki teatteri ei voi olla hyvää. Silti se jotenkin masentaa, kun päätyy joskus katsomaan ihan silkkaa huttua.
Sari Havaksen kirjoittama Terapian tarpeessa jälleen on ehkä ajateltu vetonaulaksi pikkujoulukauteen ja etenkin naisvaltaisten työpaikkojen firmakemuihin. Mutta jopa pienessä sievässä esitystä katsomaan menevät ja harvoin teatteriin eksyvät katsojat ansaitsisivat parempaa.
Esitys on jatko-osa viitisen vuotta sitten tehdylle Terapian tarpeessa -komedialle, jossa Havas näytteli itse Pauliina Hukkasen kanssa. Jatko-osassa Hukkasen pariksi on pestattu tv:stä tuttu Miia Nuutila.
Aiheena ovat keski-ikäisten naisten erilaiset vaivat, suhdesurut ja ehkä vähän ilotkin. Terapeuttina yrittävä Aila ja opettaja Kaisa tapaavat sattumalta toisensa muutaman vuoden tauon jälkeen ja jatkavat ahdistustensa päivittämistä. Juoneksi tätä lähtökohtaa ei kuitenkaan ole saatu työstettyä.
Esitys on määritelty genreltään musiikkikomediaksi. Hauska se ei ole, ja mukaan huitaistut laulut eivät kulje kuin paikoitellen.
* *
No, otetaan sen verran takaisin, että tekstissä olisi ollut joitain aineksia naurujen irrotteluun, mutta viimeistään kappaleen ohjaamattomuus tekee mahdottomaksi viihtyä sen parissa.
Näytteleminen oli pääosin ylinäyttelemistä ja kiusaannuttavan kliseistä. Juuri kun luulee, että alemmaksi ei voi mennä, ympätään esitykseen vielä savolaisille muka huvittavasti vinoileva kulunut kesämökkisketsin tapainen.
Tampereen ensimmäisessä esityksessä tiistaina toki myös naurettiin ja taputettiin sekä kehuttiin kappaletta väliajalla, mutta suuri osa yleisöstä tuntui enemmän jäätyvän kuin lämpenevän.
Kyseessä oli toki vierailunäytäntö, mutta silti hämmentää, että Tampereen Teatterin päättäjät olivat halunneet ottaa tämän tuotteen ohjelmistoonsa.
Tähän asti suurin pettymys minulle syksyn tamperelaisessa tarjonnassa on ollut Tampereen Työväen Teatterin Paljon melua pizzasta -komedia. Nyt se löysi alittajansa.
Matti Mörttinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ysärinostalgiaa ja arjen vinksahtaneisuutta – arviossa Helsingin kaupunginteatterin Somatic Sitcom
TEATTERI | Kun teatteri luopuu sanoista, eleet kuorivat esiin hetkiä, joiden äärellä naurattaa.
Koskettavaa kasvutarinaa vaihteeksi myös tytöistä – arviossa Ihan pienet luut
TEATTERI | Katajan, Penttisen ja Vahtikarin tuotoksessa olisi katsottavaa myös kehysriihen saksisankaripoliitikoille.
Antiikin Kreikkaan sijoittuva tragedia häkellyttää ajankohtaisuudellaan – arviossa Antigone
TEATTERI | Teatterikorkeakoulun kandiopiskelijat näyttelevät Sofokleen klassikkotragediaa nuoruuden vimmalla Helsingin kaupunginteatterissa.
Tampereella ensi-iltansa saanut Hybristofilia palasi kaupunkiin viiden vuoden jälkeen – kaipasi syvyyttä
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin residenssiohjelmaan kuulunut true crime -esitys vieraili Legioonateatterissa. Esityksen ikä alkaa näkyä.