Kuvat: Emil Virtanen
TEATTERI | Timo Kahilaisen ja Heikki Vihisen Alivuokralainen (2003) on Tampereen Teatterin toiseksi suosituin esitys. Sen näki 140 000 katsojaa. Miten käy hittifarssin uuden version?
”Arttu Soilumon läsnäolo antoi katsojalle luvan huvittua, viihtyä ja jopa rentoutua.”
ARVOSTELU
Alivuokralainen
- Ohjaus ja sovitus: Mikko Kanninen
- Käsikirjoitus: Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen
- Ensi-ilta: Tampereen Teatteri 29.1.2026
Hyönteistutkija Pauli Granfelt (Mikko Nousiainen) ja munuaiskirurgi Lauri Mustonen (Lari Halme) ovat asuneet vuosia vuokralaisina valtavassa arvohuoneistossa. Poikamiesboksissa tapahtuu uusi käänne, kun vuokraemäntä vaihtuu vuokraisännäksi. Vuokra nousee ja miehet ovat pakotettuja etsimään itselleen alivuokralaisen. Alivuokralaisen mukana tulee miesten elämään uutta vilskettä ja väriä.
Heikki Vihisen ja Timo Kahilaisen alkuperäisen, vuosina 2003–2010 esitetyn näytelmän ja vuonna 2008 julkaistun Kummeli-elokuvan juoni tuntui aiemmin vähän vaivaannuttavalta. Reiluna parikymppisenä, kohtuullisen tiedostavana ihmisenä Alivuokralainen ei tuntunut kaikin puolin sopivalta. Vuonna 2026 pienesti siistittynä ja uudelleen sovitettuna Alivuokralainen kunnioittaa alkuperäistä teosta, mutta siitä on riisuttu pois vaivaantuneisuus. Syy ei kuitenkaan ole niinkään käsikirjoituksessa tai sovituksessa, vaan Arttu Soilumossa.
Arttu Soilumo oli illan tähti. Soilumo vei Robbanin hahmon sellaiselle tasolle, ettei katsojan tarvinnut pohtia, saako tälle nauraa. Soilumon läsnäolo antoi katsojalle luvan huvittua, viihtyä ja jopa rentoutua. Epämukava tuolikaan ei tunnu niin pahalta, kun tarina kulkee ja sitä kuljetetaan hallitusti eteenpäin.
Edessä Mari Posti, Arttu Soilumo ja Lari Halme, takana Matti Hakulinen ja Toni Harjajärvi. Kuva: Emil Virtanen
* *
Farssi on yksi vaikeimpia teatterin lajityyppejä. Se joko naurattaa tai sitten ei. Alivuokralaisessa on kuitenkin jotain ainutlaatuista. Suomalainen farssi on harvinaisuus. Usein farssit perustuvat brittiläiseen käsikirjoitukseen, jota ei ole ihan täysin saatu sopeutettua suomeksi tai Suomeen sijoittuvaksi.
Alivuokralainen on rehellisen suomalainen tuote ja perinteisellä Kummeli-huumorilla tavallisen kansalaisen kulutettavaksi tehty. Erityiskiitos sovitukselle siitä, että 2000-luvun alun vitsit lankapuhelimineen on säästetty eikä tarinaa ole tuotu 2020-luvulle.
Alivuokralainen on hyvän mielen näytelmä. Sen tarkoitus ei ole sivistää, ottaa kantaa tai valistaa, vaan tuoda tavanomaiseen arkeen hymyn huulille.
Petra Stolt
Kuva: Emil Virtanen
Alivuokralainen
- Ohjaus ja sovitus Mikko Kanninen
- Ohjauksen assistentti Heikki Vihinen
- Käsikirjoitus Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen
- Äänisuunnittelu Hannu Hauta-aho
- Lavastussuunnittelu alkuperäislavastusta mukaillen Mikko Saastamoinen
- Pukusuunnittelu Maarit Kalmakurki
- Valosuunnittelu Raimo Salmi
- Kampausten, peruukkien ja maskien suunnittelu Johanna Vänttinen
- Tanssikoreografia Chris Whittaker
Ensi-ilta Tampereen teatterissa 29.1.2026 Esityksiä 30.4. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Let’s party, sanoi Capuletin Julia – arviossa Helsingin Kaupunginteatterin & Julia -musikaali
TEATTERI | Max Martinin pophittejä pursuava musikaali näyttää Julian, joka ei riistänytkään henkeään, vaan alkoi elää omaa elämäänsä, tulevaisuuteen luottaen, tunteitaan ja kokemustaan jakaen.
Neljä taitavaa näyttelijää ja vinksahtanut komedia aloittaa Porin Rakastajat-teatterin 35-vuotisjuhlavuoden
TEATTERI | Lúna – hetki kauneudelle kertoo pariskunnasta, joka on eroamassa kahdentoista yhteisen vuoden pääteeksi.
Eesti Draamateater pursuaa taitoa ja tunnetta – muutama poiminta Teatterikesän kiinnostavimmista esityksistä
TEATTERI | Kulttuuritoimituksen Maarit Saarelaiseen tekivät suurimman vaikutuksen Eesti Draamateaterin Rahamaa sekä Teatteri Siperian Leikin loppu.
Tekoälyn kanssa flirttailu tuottaa tulosta – arviossa Teatteri Telakan Kuningatarhillo
TEATTERI | Kuningatarhillo on parasta Antti Mikkolaa. Teatteri Telakan uuden kantaesityksen ohjaajalla on satiirin ja ironian tajua.