Rip Kirby, menneen maailman herrasmiessarjakuva

Taiteilija Graziano Origan tulkinta Alex Raymondista. Kuva: Graziano Origa / Wiki Commons

Tuntuu holhoamiselta, mutta puoli vuosisataa sitten Yhdysvalloissa sarjakuvan pelättiin turmelevan nuorison. Turvaksi kehitettiin vuonna 1954 Comics Code -sensuurikoodisto, joka määritteli tarkat ohjeet siitä mitä sarjakuvissa ei saanut kuvata. Sopimatonta olivat muun muassa erotiikka (jopa avioparien välinen), rikollisen toiminnan ymmärtäminen ja suoran väkivallan kuvaaminen. Strippisarjakuvat, joita luettiin osavaltioiden aamiaispöydissä päivän sanomalehdistä, olivat näin jo lähtökohtaisesti turvassa sensuurilta.

Sensuuri ohjasi sarjakuvahahmoja muun muassa stereotyyppisiin sukupuolirooleihin. 1950-lukulaisesta amerikkalaisesta herrasmiesmäisyydestä tuli pariksi vuosikymmeneksi ihanne, jota suuri yleisö Euroopassa ja koto-Suomessakin ahmi. Herrasmiesmäisyys kuultaa usean tuon ajan seikkailusankarin taustalta.

Alex Raymondin (1909–1956) luoma herrasmiesetsivä Rip Kirby on tussikynällä piirretyn strippisarjakuvan klassikko. Piippua poltteleva, vastakkaista sukupuolta hurmaava klassinen yläluokkainen komistus putosi nykyvinkkelistä katsottuna jo aikaa sitten kelkasta kaikilla tasa-arvon mittareilla mitattuna ja voi olla vaikea pala tämän tämän vuosikymmenen lukijalle.

Suomalaisille Kirby tuli tutuksi Helsingin Sanomista, jossa sitä julkaistiin vuosina 1948–2011.

Ajankohtaisuuden lisäksi on olemassa muitakin lukutapoja. Siinä missä sarjakuvalehdet ovat ennalta sovittuun sivumäärään pakattua toimintaa, päivittäin tai viikonloppuisin ilmestyvissä sanomalehtisarjakuvissa seikkailun kokonaispituus vaihtelee. Kolmiruutuisen stripin aloitusruutu viittaa yleensä edelliseen strippiin, keskimmäisessä ruudussa tapahtuu jotakin hivenen uutta ja viimeinen jättää lukijan kutkuttavasti odottamaan seikkailun jatkumista seuraavana päivänä.

Tekijät suunnittelevat strippisarjakuvaa hyvinkin eri systeemeillä. Joillakin on selvillä koko seuraavaan kuukauteen ulottuva tarina, kun taas toisilla on vain summittainen viikkotasoinen suunnitelma juonen kulusta.

Strippisarjakuva on mikrodraamaa, jonka hienovaraiset juonenkäänteet korostuvat albumeiksi koostettuina. Mennyttä aikaa voi tiirailla eräänlaisina esi-isien ja -äitien populääridokumentteina.

Jalava-kustannuksen julkaisema Rip Kirby 1954–1956 (2023) on neljäs tai oikeammin viides osa mestarisalapoliisin seikkailuja. Sarjan aloitti Jalavan vuonna 1987 julkaisema albumi Rip Kirby 1947–1948. Sitten HS-kirjat jatkoi kolmella albumilla 2000-luvulla.

Alex Raymond kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1956, mutta käsittääkseni vielä joitakin strippejä on suomeksi ilmestymättä. Toivotaan, että nekin julkaistaan.

Petri Aarnio

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua