Kuvat: Humu Records / Ville Kulmala
LEVYT | Metsolat-televisiosarjasta inspiraationsa saanut Leppävaara on Susanna Leppäsen toinen sooloalbumi.
”Aikajanalla palaaminen kelattujen VHS-kasettien maailmaan on täynnä toisenlaista intoa.”
Tv-sarjat kokivat suuria mullistuksia 1990-luvulla. Erityisesti yksi syvälle metsien siimekseen ja mäkihuippujen väliin sijoittunut sarja kylän asukkaista mullisti tv-kerronnan mahdollisuudet uuteen uskoon; Twin Peaks puhuttelee edelleen uusiakin sukupolvia.
Kotimainen ysärivastine Metsolat sisälsi pitkälti samat ainekset, vaikka segmenttinä toimikin kansainvälisten parkettien sijaan pieni laman runtelema Suomen kansa. Metsoloiden perheeseen keskittynyt tv-viihde vaihtoi surrealistiset käänteet ja takaperoiset äänet kelluvaksi markaksi ja kaivinkoneiksi. Twin Peaksin pikkukaupunki sahateollisuuksineen vaihtui Hoikan kunnaksi ja Urjan rinteiksi. FBI-agentti Dale Cooperin tilalla kahvin sijaan viinaa ryysti entinen hiihtäjä Erkki.
Jotain kieroutuneen ja herkullisen surrealistista on siinä, että vuonna 2026 saamme kuultavaksi teemalevyn, joka sijoittuu nimenomaan tähän kotimaiseen ysäriklassikkoon. Mitä enemmän kuuntelin Leppävaara-albumia (Humu, 2026), sitä enemmän mieleeni palautui kohtauksia sarjasta, jonka näin tuoreeltaan.
Metsoloiden ensimmäisen kauden aikana, tammikuussa vuonna 1993, olin 10-vuotias kriitikonalku, joten muistikuvat ovat vääjäämättä hivenen haalistuneet. Voimakkaimmin mieleen on jäänyt, kuinka aidosti pelottavan näköisiä Risto Metsolan maalaukset olivat. Muistan myös sen, että Metsolat oli ilmiö. Sitä katsottiin ja siitä puhuttiin. Aikuiset kilistelivät kahvikuppejaan ja esittivät näkemyksiään.
* *
Levyn kappaleet kirjoittanut ja esittänyt Susanna Leppänen korkkasi sarjan vuonna 2022, joten perspektiivi on tuore. Aikajanalla palaaminen kelattujen VHS-kasettien maailmaan on täynnä toisenlaista intoa. Metsolat kelluu tätä nykyä omassa nostalgisessa digiulottuvuudessaan, jossa aika on pysähtynyt ja tapahtumat pyörivät ikuisessa luupissa.
Levyn kappaleet ammentavat suoraan sarjan tapahtumista ja keskittyvät pääosin henkilöihin. Leppävaara-albumilla on vain yhdeksän kappaletta, joiden nimet: Eeva, Kateellinen Kaukovaara, Annikki, Ahne-Jaana, paljastavat suorasukaisesti mistä ja kenestä on kyse.
Tuoreimpana sinkkulohkaisuna julkaistu Metsolan Erkki toimii samalla myös albumin kiteyttävänä ydinbiisinä. Pääpahis ja final boss Kari Kaukovaarasta kertova Kateellinen Kaukovaara toimii sujuvasti teeman jatkajana. Samalla nämä kaksi biisiä muodostavat albumin tunnehaitarin päätypalat, johon sarjan ystävä voi samaistua. Erkki taistelee, Kaukovaaran pelkkä naama saa jo inhon vellomaan. Karin tunnusmusiikki on pahaenteisesti keinuva ja puhaltimilla sävytetty bluesahtava jazz.
* *
Susanna Leppänen on aiemmin tehnyt muun muassa kansanmusiikkia. Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -kokoonpanon Ptitsi pajut (2022) palkittiin vuoden kansanmusiikkilevynä. Kaikki on kaikki -albumi (2024) esitteli enemmän popmusiikkiin kallellaan olevan omaehtoisen taiteilijan.
Leppävaara on rohkea ja samalla myös vahvasti itsenäinen hyppy tehdä mitä huvittaa. Sävellyksissä ja sovituksissa on imuvoimaa ja tarttuvuutta. Sanat istuvat napakasti, tai niitä venytetään hyvällä maulla (esimerkkinä hillittömiin mittasuhteisiin venyvä Eeva). Sinkkubiisi Metsolan Erkki soi heleän retrosti ja kivalla tavalla urheilullisia soinnutuksia käyttäen. Ote on kautta linjan kevyt ja harmiton.
Tässä piilevät myös albumin sudenkuopat. Muutamien kappaleiden kohdalla Metsolat-yhteys jää jopa liiankin kevyeksi. Ikään kuin teemalevyä varten olisi pitänyt pakosti pusertaa vielä pari biisiä äkkiä lisää, jotta saadaan tarvittava ämpärillinen täyteen. Yllätän itseni pohtimasta, olisiko mukaan sopinut instrumentaalia kuvastoa, tai kenties synkempiä sävyjä? Sarjassa avautuva Metsoloiden maailma on perisuomalaiseen tyyliin täynnä murheita, alakuloa ja ongelmia, varjot ulottuvat toisen maailmansodan aikoihin.
Mutta tässäpä piilee taiteilijan vapaus tulkita ja kokea sarja juuri näin. Susanna Leppänen on kanavoinut Metsolat-sarjan taiteeksi ja luonut näin uuden palan historiaa tarkasteltavaksi. Paljon positiivisemmin kuin joku voisi olettaa. Ehkä hyvä niin.
Viidennen tähden Leppävaara olisi saanut, mikäli omalle suosikkihahmolleni Tassulle olisi tehty oma laulu. Ehkä kuulemme sen vielä?
Jani Tuovinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Laadukkaan ja tinkimättömän ilmaisun ytimessä – arviossa Plastic Tonesin Can You Keep A Secret?
LEVYT | Helsinkiläinen Plastic Tones ruuttaa puoli tuntia voimapoppia suoraan tajuntaan.
Ricky-Tick Big Band & Julkinen sana lisäsi F:n pakettiinsa – arviossa Liikkuu
LEVYT | Kaksikymmenhenkinen rytmikokoonpano svengaa, viihdyttää ja vetää silitellen päin näköä. Jälleen kerran.
Korean tunnetuimman kansanlaulun mukaan nimetty levy on onnistunut comeback – arviossa BTS:n Arirang
LEVYT | Arirang on monella tapaa täydellinen paluu ja edustaa hyvin BTS:n uutta, aikuisempaa musiikkilinjaa monipuolisine biisityyleineen.
Riston maailmanlopun serenadit soivat taas – arviossa Onneksi kaikki oli vain unta
LEVYT | Risto-yhtyeen viides albumi ”Onneksi kaikki oli vain unta” päättää kolmentoista vuoden levytystauon monitulkintaisesti.