Poppibiisejä jazzstandardien tyyliin – arviossa Magnus Carlsonin albumi Shadows

Kuva: Pär Wickholm

Jos tunnet vanhoja rock-kappaleita, tämä levy on sinulle. Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet on kokoonpano, jonka albumi Shadows (We Jazz, 2025) sisältää kappaleita, jotka ovat tulleet tunnetuiksi monien hyvinkin erilaisten artistien esittäminä. Sen sijaan, että laulut olisivat standardeja niin sanotusta The Great American Songbookista, ne ovat sitä vain hengeltään. Valintakriteereinä ovat olleet yhtyeen, ja eritoten laulaja Magnus Carlsonin, intressit popimpia lauluja kohtaan.

Ruotsalainen Carlson tunnetaan parhaiten indierockyhtye Weeping Willowsin solistina. Yhtyeen tyylistä löytää helposti vaikutteita 1950- ja 1960-lukujen populaarimusiikista. Nuo lähtökohdat huomioiden ei ole sattumaa, että Carlson tekee musiikkia myös jazzhenkisen, vuonna 2009 perustetun The Moon Ray Quintetin kanssa. Yhtyeellä on hallussaan evergreenit, mutta eivät välttämättä jazzstandardit.

* *

We Jazz Recordsin julkaisema albumi Shadows sisältää kahdeksan eri yhteyksistä ennestään tuttua kappaletta, joita ovat säveltäneet muun muassa Scott Walker, David Bowie ja Frank Sinatra Jr. Melodiset cover-sovitukset ovat herkkiä ja palauttavat mieleen, mitä eri artistit saatossa ovat tehneet. Carlsonin omaksuma vanhan koulukunnan laulutapa hakee myös esikuviensa ilmaisullista olemusta, mutta ei suinkaan imitoiden.

Carlsonin valitsemat ”standardit” ovat epätavallisia, niin myös bändin taitavat soittajat. Mainio bändi kuulostaa isommalta kuin mitä se on. Tampere Jazz Happeningissakin marraskuussa soittaneen trumpetisti Goran Kajfešin sekä saksofonia, huilua ja bassoklarinettia soittavan Per ”Ruskträsk” Johanssonin kaltaiset tyyliniekat ovat bändin ydintä. Vaikutelman takana ovat myös taidokas pianisti Carl Bagge, basisti Martin Höper ja rumpali Lars Skoglund. Vieraakseen kvintetti on saanut Mattias Ståhlin, jonka käsissä soivat huuliharppu, vibrafoni ja sopraanosaksofoni.

Carlson on populaarimusiikin parissa luonteva, klassista laulutapaa mukaileva tulkitsija. Hänen taustallaan upeasti soittavalle yhtyeelle on annettu sopivasti tilaa viimeistellä kappaleet ja koko albumi moderniksi ja vahvaksi kokonaisuudeksi pysytellen kuitenkin hillityn rajoissa.

Biisivalinnat ovat kiintoisa kokonaisuus. Jackson C. Frankin säveltämän aloituskappaleen Milk and Honey kaunis ja herkkä tulkinta käynnistää melodisen paketin, joka sisältää melkoisen kimpun populaarimusiikin harvemmin kuultuja klassikoita.

Marion Blackin Who Knows svengaa. Kappale on 1970-luvun arvostettu soulballadi ja kulttiklassikko. Entä sitten David Bowien Where Are We? Bowie äänitti laulun syksyllä 2011 ja se kertoo hänen ajastaan Berliinissä. Kappale julkaistiin hänen toiseksi viimeisellä studioalbumillaan The Next Day ja on albumin ydinkappale.

* *

Me and My Shadow on vuonna 1927 julkaistu suosittu laulu, jonka säveltäjiksi mainitaan Al Jolson, Billy Rose ja Dave Dreyer. Rose mainitaan myös sanoitusten tekijäksi. Wikipedia kertoo, että suositun laulajan Jolsonin nimi mainittiin usein krediiteissä, jotta hän olisi ansainnut enemmän, mutta tiedetään, että hän ei osallistunut tämän kappaleen kirjoittamiseen. Magnus Carlson & The Moon Ray Quintet tekee kappaleesta ihastuttavan. Me and My Shadow on esimerkki siitä, miten yksioikoinen pianonkilkuttelu johdattelee kohti svengiä innostaen bändin pikku hiljaa, sordiinolla vaimennettu trumpetti etunenässä, hurjistumaan kohti infernaalista loppuhuipentumaa. Herkkupala.

Frank Sinatra Jr. ei ollut isänsä veroinen laulaja, mutta kulki tämän jäljillä laulajana ja lauluntekijänä. Black Night on melankolinen kappale, jonka Frank Sinatra Jr. on kirjoittanut, säveltänyt ja esittänyt vuonna 1971. Carlson tekee kappaleesta rouhean, aika miehekkään urkusoololla ja puhaltimilla ryyditetyn bluesin.

Sufjan Stevensin kirjoittama tunteellinen Mystery of Love tunnetaan ehkä parhaiten vuonna 2017 ilmestyneen romanttisen draaman Call Me by Your Name tunnussävelenä. Carlsonin tulkinta lähenee elokuvassa kuultua versiota mutta eritoten Kajfešin trumpetti- ja Carl Baggen piano-osuudet tekevät kappaleesta ilmeikkäämmän ja mehukkaamman. Ihana tunnelma.

Scott Walkerin vuonna 1969 kirjoittama It’s Raining Today vie menneille vuosikymmenille. Carlsonin tulkitsemana kappale todistaa olevansa todellinen nostalgiaa huokuva pop-klassikko.

Albumin päättää jazzsaksofonisti, laulaja ja säveltäjä Jim Pepperin laulu Wichi Tai To, jossa yhdistyy alkuperäiskansojen musiikki populaarimusiikin moniin lajityyppeihin. Rytmi hallitsee tämän kappaleen monotonista melodiaa.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua