60-vuotias Liza Marklund on kulkenut kirjailijana pitkän ja polveilevan matkan – arviossa Myrskyvuori

27.10.2023
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuvat: Annika Marklund / Salomonsson Agency / Otava

KIRJAT | Alusta asti mukana ollut palo heikompien puolustamisesta on Myrskyvuoressa mukana, mutta uhreina eivät ole enää ainoastaan naiset, vaan myös vähemmistöt ja luonto.

”Kieli on kirja kirjalta selkeämpää, vähäeleisempää ja täsmällisempää.”

ARVOSTELU

3.5 out of 5 stars

Liza Marklund: Myrskyvuori

  • Suomentanut Kristiina Vaara.
  • Otava, 2023.
  • 275 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
BookBeat Nextory Storytel

Myrskyvuori (Otava, 2023) on Liza Marklundin Napapiiri-trilogian viimeinen osa Napapiirin ja Suonsilmän jälkeen. Kaikki tarinat tapahtuvat pohjoisessa Ruotsissa kirjailijan omilla synnyinseuduilla ja henkilögalleria on kaikissa sama. Jo toisessa osassa tapahtumat keskittyivät poliisipäällikön Wiking Stormbergin ja tämän perheen ympärille, niin tälläkin kertaa.

Koko ajan tärkeämmiksi ovat nousseet kirjailijan oma suhde lapsuutensa seutuun, sen luontoon ja luonnon valjastamiseen keskiluokan yhä kasvaviin tarpeisiin.

Romaani alkaa näin: ”Tämä tarina juontaa juurensa aikaan, jolloin viimeiset villiporot vielä laidunsivat Tornion Lapissa ja joki pauhasi koskemattomana. Lohet kisailivat, männyt kurkottelivat matalaa taivasta kohti, ja vesi virtasi niin kuin se oli virrannut Luomisesta asti.”

Paljon tilaa saavat myös elintilasta ja toimeentulosta kilpailevien kahden suvun suhteet; viha on pitkää eikä sitä oikeastaan edes pyritä sopimaan. Kärsijöinä ovat kaikki, voittajaa ei löydy.

Marklund on nyt 60-vuotiaana kulkenut pitkän ja polveilevan matkan kirjailijana. Häntä pidetään yhtenä ruotsalaisen dekkarikirjallisuuden uudistajista, joka nosti esiin naisia aktiivisina toimijoina. Rikokset sinänsä eivät enää ole Marklundin romaanien keskiössä; enemmän hän kuvailee väkivallan syitä ja seurauksia tavallisten ihmisten kannalta.

Kieli on kirja kirjalta selkeämpää, vähäeleisempää ja täsmällisempää.

Alusta asti mukana ollut palo heikompien puolustamisesta on koko ajan mukana, mutta uhreina eivät ole enää ainoastaan naiset, vaan myös muun muassa vähemmistöt ja luonto. Viittauksia hyvinvointivaltion rappioon on tämän tästä.

Kristiina Vaaran suomennos selvittää hienosti kaikki pohjoisen käsitteet, sikäläisen unohtuneen maailman sanat. Paljon romaanista on luonnon ja menneiden aikojen kirjaamista. Vaaran suomennos on koko ajan yhtä henkilöhahmojensa kokemusten kanssa, vuosikymmenestä riippumatta.

* *

Myrskyvuoren lopussa saadaan tietää, mitä kaikille trilogian hahmoille tapahtui sittemmin – arvoitukseksi jää vain poliisimestarin vaimo Helena Stormberg.

Helena on sarjan heikoin lenkki. Henkilö on jäänyt liian ohueksi ollakseen kaikkea sitä, mitä hän nyt on ollut: tavallinen ruotsalainen äiti, neuvostovakooja ja myöhemmin uudessa hahmossa Wikingin luokse Alicena ilmestynyt rakastettava nainen ja suuri arvoitus.

”Ja mitä Alicelle tapahtui, se onkin sitten ihan oma kertomuksensa”, loppuu Myrskyvuori.

Ihme olisi, ellei Marklundin jossain kohtaa kertoisi Alicesta, kylmästä sodasta ja sen vaikutuksista Pohjoismaihin, Ukrainan sodasta, Venäjästä. Näistä oli jo vähän vihjauksia tässäkin romaanissa.

Leena Reikko

* *

Äänestä meitä!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys. 

Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.

#kulttuurigaala #kulttuuri 

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua