Kuvat: Annika Marklund / Salomonsson Agency / Otava
KIRJAT | Alusta asti mukana ollut palo heikompien puolustamisesta on Myrskyvuoressa mukana, mutta uhreina eivät ole enää ainoastaan naiset, vaan myös vähemmistöt ja luonto.
”Kieli on kirja kirjalta selkeämpää, vähäeleisempää ja täsmällisempää.”
ARVOSTELU
Liza Marklund: Myrskyvuori
- Suomentanut Kristiina Vaara.
- Otava, 2023.
- 275 sivua.
Myrskyvuori (Otava, 2023) on Liza Marklundin Napapiiri-trilogian viimeinen osa Napapiirin ja Suonsilmän jälkeen. Kaikki tarinat tapahtuvat pohjoisessa Ruotsissa kirjailijan omilla synnyinseuduilla ja henkilögalleria on kaikissa sama. Jo toisessa osassa tapahtumat keskittyivät poliisipäällikön Wiking Stormbergin ja tämän perheen ympärille, niin tälläkin kertaa.
Koko ajan tärkeämmiksi ovat nousseet kirjailijan oma suhde lapsuutensa seutuun, sen luontoon ja luonnon valjastamiseen keskiluokan yhä kasvaviin tarpeisiin.
Romaani alkaa näin: ”Tämä tarina juontaa juurensa aikaan, jolloin viimeiset villiporot vielä laidunsivat Tornion Lapissa ja joki pauhasi koskemattomana. Lohet kisailivat, männyt kurkottelivat matalaa taivasta kohti, ja vesi virtasi niin kuin se oli virrannut Luomisesta asti.”
Paljon tilaa saavat myös elintilasta ja toimeentulosta kilpailevien kahden suvun suhteet; viha on pitkää eikä sitä oikeastaan edes pyritä sopimaan. Kärsijöinä ovat kaikki, voittajaa ei löydy.
Marklund on nyt 60-vuotiaana kulkenut pitkän ja polveilevan matkan kirjailijana. Häntä pidetään yhtenä ruotsalaisen dekkarikirjallisuuden uudistajista, joka nosti esiin naisia aktiivisina toimijoina. Rikokset sinänsä eivät enää ole Marklundin romaanien keskiössä; enemmän hän kuvailee väkivallan syitä ja seurauksia tavallisten ihmisten kannalta.
Kieli on kirja kirjalta selkeämpää, vähäeleisempää ja täsmällisempää.
Alusta asti mukana ollut palo heikompien puolustamisesta on koko ajan mukana, mutta uhreina eivät ole enää ainoastaan naiset, vaan myös muun muassa vähemmistöt ja luonto. Viittauksia hyvinvointivaltion rappioon on tämän tästä.
Kristiina Vaaran suomennos selvittää hienosti kaikki pohjoisen käsitteet, sikäläisen unohtuneen maailman sanat. Paljon romaanista on luonnon ja menneiden aikojen kirjaamista. Vaaran suomennos on koko ajan yhtä henkilöhahmojensa kokemusten kanssa, vuosikymmenestä riippumatta.
* *
Myrskyvuoren lopussa saadaan tietää, mitä kaikille trilogian hahmoille tapahtui sittemmin – arvoitukseksi jää vain poliisimestarin vaimo Helena Stormberg.
Helena on sarjan heikoin lenkki. Henkilö on jäänyt liian ohueksi ollakseen kaikkea sitä, mitä hän nyt on ollut: tavallinen ruotsalainen äiti, neuvostovakooja ja myöhemmin uudessa hahmossa Wikingin luokse Alicena ilmestynyt rakastettava nainen ja suuri arvoitus.
”Ja mitä Alicelle tapahtui, se onkin sitten ihan oma kertomuksensa”, loppuu Myrskyvuori.
Ihme olisi, ellei Marklundin jossain kohtaa kertoisi Alicesta, kylmästä sodasta ja sen vaikutuksista Pohjoismaihin, Ukrainan sodasta, Venäjästä. Näistä oli jo vähän vihjauksia tässäkin romaanissa.
Leena Reikko
* *
Äänestä meitä!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys.
Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.
#kulttuurigaala #kulttuuri
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Minuuden jakautuminen – arviossa Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostetun teoksen keskiössä kulkee Ingmar Bergmanin elokuva Persona.
Paha saa palkkansa, joko rahana tai tuomioina – arviossa Jo Nesbøn Kylän kuningas
KIRJAT | Jo Nesbøn Valtakunta-romaanin jatko-osassa pienessä Osin norjalaiskylässä tapahtuu taas. Veljekset Roy ja Carl Obgard ottavat mittaa toisistaan ja muista.
Asko Jaakonaho kirjoitti veijariromaanin Sigurd Wettenhovi-Aspasta – arviossa Tulenkantaja-palkintoehdokas Kulta-aura
KIRJAT | Asko Jaakonaho tarttuu yhteen Suomen historian omalaatuisimmista henkilöistä, etenkin kielitieteellisistä tulkinnoistaan muistettuun Sigurd Wettenhovi-Aspaan.
Talouden ja yhteiskunnan kehityksen unilukkari – arviossa Risto Murron Miksi Suomi pysähtyi?
KIRJAT | Murto kirjoittaa selkeästi, havainnollisesti ja tyynen rauhallisesti asioista ja ilmiöistä, jotka päiväkohtaisessa uutisoinnissa ajautuvat helposti riitoihin tai poliittisen myllytyksen kohteiksi.