Leonardo DiCaprio. Kuva: Warner Bros. Pictures
ELOKUVA | One Battle After Another on Magnoliasta ja There Will Be Bloodista tunnetun ohjaajan kallein teos ja lähimpänä perinteistä toimintaelokuvaa.
”Genre hyppelee tragikomediasta poliittiseen satiiriin sata lasissa.”
ARVOSTELU
One Battle After Another
- Ohjaus: Paul Thomas Anderson
- Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Benicio del Toro, Sean Penn, Chase Infiniti
- Ensi-ilta: 26.9.2025
Bob (Leonardo DiCaprio), entinen vasemmistoradikaali, yrittää elää rauhallista arkea tyttärensä Willan (Chase Infiniti) kanssa. Nuoruuden villit seikkailut osana French 75 -aktivistiverkostoa ovat takana päin: päivät kuluvat aamutakissa pilventokkurassa televisiota katsellen.
Menneisyys ei kuitenkaan ole jättämässä Bobia rauhaan, kun vanha vihollinen Colonel Lockjaw (Sean Penn) muistuttaa olemassaolostaan. Willan yllättäen kadottua on entisen radikaalin aika palata toiminnan keskelle – jos vielä muistaisi vanhat salasanat.
Boogie Nightsista (1997) suureen tietoisuuteen (ja palkintopalleille) noussut ohjaaja Paul Thomas Anderson tunnetaan pitkistä kameraotoistaan, hieman häiriintyneistä roolihahmoistaan ja erinomaisesta kyvystään luoda tunneside katsojan ja elokuvan välille.
One Battle After Another on ohjaajan kallein teos ja lähimpänä perinteistä toimintaelokuvaa. Mistään perinteisestä diehardista ei kuitenkaan ole kyse. Genre hyppelee tragikomediasta poliittiseen satiiriin sata lasissa, mutta suhde isän ja tyttären välillä antaa teokselle sen punaisen langan, joka kannattelee koko elokuvaa.
DiCaprio tekee yhden viime vuosien vahvimmista rooleistaan. Hän tuo Bobiin Wolf of Wall Streetistä tuttua sekoilua, mutta samalla erityisesti Chase Ifinitin kanssa yhteisissä kohtauksissa ihailtavaa herkkyyttä. Sean Pennin Lockjaw toimii täydellisenä vastakohtana ollen yhtä aikaa uhkaava ja karikatyyrimäinen pahis – eiköhän tästä sivuosa-Oscar Pennille siunaannu. Uusi tulokas Chase Infiniti on selkeästi elokuvan parasta antia.
Chase Infiniti. Kuva: Warner Bros. Pictures
Perinteistä ”aivot narikkaan” -popcorn-actionia kaipaavalle katsojalle One Battle After Another saattaa olla pienoinen pettymys. Epälineaarinen tarina ja lukuisat eri hahmot tekevät katselukokemuksesta intensiivisen, mitä elokuvan lähes kolmituntinen pituus vielä korostaa. Välillä myös tuntuu, että elokuvan rakenne hajoaa sen hyppiessä eri teemojen, paikkojen ja hahmojen välillä.
Tästä huolimatta, ja kaikessa rönsyilevyydessäänkin, One Battle After Another todistaa, miksi Paul Thomas Andersonia pidetään yhtenä aikamme lahjakkaimmista elokuvaohjaajista.
Erityismaininta: elokuvan loppupuolella nähtävä, suoralla tiellä kuvattu takaa-ajokohtaus tulee jäämään elokuvahistoriaan.
Muru Vähänikkilä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Dokumentti käsittelee Purraa ja perussuomalaisia silkkihansikkain – arviossa Minä ja Riikka Purra
ELOKUVA | Liisa Akimofin juuri ensi-iltansa saanut dokumentti Minä ja Riikka Purra on perussuomalaisille ilmainen vaalimainos.
Hanna Bergholm tekee naiseuden tabuista näkyvää ja käsinkosketeltavaa kauhua – arviossa Yön lapsi
ELOKUVA | Seidi Haarlan tähdittämä ensi-iltaelokuva vie äitiyden pelot painajaismaisiin mittoihin. Mystinen ilmapiiri imaisee mukanaan.
Agentteja Santiagossa ja Pääsiäissaarilla vuonna 1973 – arviossa ensi-iltaelokuva Wild Horse Nine
ELOKUVA | Martin McDonaghin Wild Horse Nine on musta komedia ja poliittinen satiiri amerikkalaisten agenttien toimista Chilesssä Salvador Allenden hallinnon aikana.
1980-luvun vangitsevimpia eurooppalaisia elokuvia teki Krzysztof Kieślowski – arviossa Lyhyt elokuva rakkaudesta
ELOKUVA | Kieślowski oli käytännössä koko 1900-luvun loppupuolen merkittävin eurooppalaisohjaaja. Lyhyt elokuva rakkaudesta on helmi vuodelta 1988.