Paul Schraderin The Card Counter -elokuvassa kiduttaja-korttihai lusii arkeaan kuin elinkautista

Kylmän arvioiva katse ja pokerinaama ovat ammattipelurin (Oscar Isaac) työkaluja. Kuva: Schrader Productions / Heidi Hartwig

Ammattimaisesta korttipelurista kertova elokuva The Card Counter on tietenkin pintaansa enemmän. Oscar Isaacin esittämä William Tell kertoo viettäneensä kymmenen vuotta vankeudessa. Siellä hän on opetellut laskemaan kortteja, muun muassa blackjackia ja pokeria pelaamalla.

Hän on käyttänyt aikaansa myös lukemalla stoalaista elämänasennetta, mielenrauhaa ja itsetuntemusta arvostaneen Rooman keisarin Marcus Aureliuksen teosta Itselleni: keisarin mietteitä elämästä.

Teologia pilkottaa taustalla

Näin järeästi filosofiasta vauhtia hakevan hahmon kohdalla on vain luontevaa, että William Tell onkin vain rikostaustan takia otettu salanimi, kun hahmon oikea nimi William Tillich viittaa saksalais-amerikkalaiseen filosofi-teologi Paul Tillichiin, jonka nimen teologisia käsitteitä aiemminkin elokuvissaan kosketellut Schrader on elokuvansa päähenkilölle lainannut.

William Tell saa painajaismaisia muistumia menneisyydestään Abu Ghraibin vanginvartijana.

William Tell saa työtarjouksen useita rahoittajia edustavalta La Lindalta (Tiffany Haddish). Kuva: Schrader Productions / Heidi Hartwig

Elämä elinkautisena

Tell on Irakissa tekemistään rikoksista vankeusrangaistuksensa saanut ja suorittanut. Tärkeä osa elokuvan juonta on, että Tell joutui vankilaan, koska hän näkyi valokuvissa kiduttajana, mutta kidutusta johtanut henkilö, Willem Dafoen esittämä upseeri Gordo, ei joutunut. Abu Ghraib ja Yhdysvaltain harjoittama kidutus on vieläkin märkivä haava Amerikan omakuvassa.

Vankilasta päästyään Tell elää kiertelemällä amerikkalaisten kasinoiden korttipöytiä, nukkuu ankean persoonattomissa motelleissa. Hän elää kurinalaista elämää, ei ryypiskele, eikä munaile. Se tarkoittaa, että hän ei koskaan herätä huomiota voittamalla liian suuria summia tai liian usein.

Kuvatuille kasinoille on tyypillistä niissä vallitseva tyhjiön tuntu. Sisällä ollessa vuoden- tai vuorokauden ajasta ei ole haisuakaan.

Tehdyt synnit käyvät lähelle

Kerran Telliä lähestyy nainen, La Linda (Tiffany Haddish), joka ehdottaa, että Tell alkaisi pelata hänen pelureiden tallissaan. Bill harkitsee tarjousta kauan, mutta kun häntä lähestyy nuori mies Cirk (Tye Sheridan), menneisyys tulee taas lähelle. Cirkin isäkin on ollut Abu Ghraibissa.

Vankileiritakaumat on kuvattu perspektiiviä vääristävällä kalansilmälinssillä käyttäen raivoisasti heiluteltua käsivarakameraa, mikä tekee kuvista erityisen aggressiivisia.

Tellillä on selkäänsä tatuoituna kaksi aforismeilta kuulostavaa lausetta. ”Elämäni uskon sallimuksen haltuun ja sieluni armon” -lauseen voi nähdä viittaavan Schraderin aiempaan elokuvaan Light Sleeper (1992), jossa keski-ikäinen huumediileri John LeTour etsiskeli uutta mahdollisuutta elämälleen.

Tekijä pysyy omien teostensa linjassa

Schrader on kirjoittanut elokuvia syvän vieraantuneisuuden vallassa olevista yötyöläisistä aiemminkin. Muistettavimpia sellaisia hahmoja ovat Taksikuskin Travis Bickle (Robert De Niro) ja Light Sleeperin John LeTour (Willem Dafoe), joka työskenteli pääasiassa öisellä Manhattanilla. Schraderin itselleen kirjoittamassa elokuvassa American Gigolossa (1980) Julian Kay (Richard Gere) myy seksiä, mikä raastaa häntä itseään.

Edellä mainituissa elokuvissa miespäähenkilö yrittää harkitsemattomasti pelastaa itsetuhoista ihmistä. Saman kuvion voi nähdä myös The Card Counter -elokuvassa. Vuosi toisensa jälkeen Schrader on kertonut samaa tarinaa, mutta kerta kerralta vähän paremmin.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua