Vuoden 2024 Tulenkantaja on Helena Immonen. Kuva: Mikko Rasila
KIRJALLISUUSPALKINTO | Tulenkantaja-kirjallisuuspalkinto jaettiin Tampereen Kirjafestareilla Tampere-talossa sunnuntaina 1.12.2024. Voittajan vallitsee kirjailija Satu Rämö.
Kulttuuritoimitus
Aamulehden ja tamperelaisen Tulenkantajien kirjakaupan vuonna 2012 perustama Tulenkantaja-kirjallisuuspalkinto jaettiin Tampereen Kirjafestareilla Tampere-talossa sunnuntaina 1.12.2024.
Palkinnon sai Helena Immosen Operaatio Kettu -sarjan neljäs osa Operaatio Tulikettu (CrimeTime). Voittajan valitsi viiden ehdokkaan joukosta päätuomarina toimiva kirjailija Satu Rämö. Palkintosumma on 5 000 euroa.
Ehdolla palkintoon olivat myös Terhi Törmälehdon romaani He ovat suolaa ja valoa (Otava), Asko Jaakonahon historiallinen romaani Kulta-aura (Aviador), Siiri Enorannan fantasiaromaani Keuhkopuiden uni (Gummerus) ja näyttelijä Mikko Kauppilan esikoisromaani Terveisin K (Teos).
Kaikki viisi ehdokaskirjaa on arvioitu vuoden mittaan Kulttuuritoimituksessa. Yksi niistä sai kriitikolta neljä tähteä ja kaikki muutkin vähintään kolme.
Alta pääset lukemaan kaikki arviot kokonaisuudessaan.
* *

Helena Immonen: Operaatio Tulikettu
CrimeTime, 2024. 512 sivua.
Helena Immosen Operaatio Tulikettu alkaa siitä, mihin sitä edeltävä Operaatio Napakettu päättyi. Tosielämä on yllättäen ajanut lähes ohi kirjan kuvaamista tapahtumista. Kulttuuritoimitukseen kirjan arvioinut Kari Pitkänen palkitsi teoksen kolmella ja puolella tähdellä viidestä.
”Eri medioiden uutisista vyöryy jo niskaamme niin paljon sotaista kuvastoa, retoriikkaa ja uhkailua, että en jaksa kaivata sitä lisää edes nykysotakirjallisuudelta.”
Lue koko arvio täältä.
* *

Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa
Otava, 2024. 349 sivua.
Terhi Törmälehdon romaani on mielenkiintoinen kaunokirjallinen tutkielma kristillisestä sionismista ja sellaisena tervetullut. Kulttuuritoimituksen Leena Reikko antoi arviossaan teokselle kolme ja puoli tähteä.
”Miksi uskonto ajaa järjen ohitse eikä mikään, mitä itse on todistamassa, tunnu nujertavan sitä?”
Lue koko arvio täältä.
* *

Asko Jaakonaho: Kulta-aura
Aviador, 2024. 308 sivua.
Asko Jaakonaho on tarttunut kolmannessa romaanissaan yhteen Suomen historian omalaatuisimmista henkilöistä, etenkin kielitieteellisistä tulkinnoistaan muistettuun Sigurd Wettenhovi-Aspaan. Kulttuuritoimituksen Ina Ruokolainen palkitsi kirjan kolmella tähdellä.
”Tyyliksi kirjailija on valinnut veijariromaanin, mihin todellisesta päähenkilöstä jälkeen jääneet tiedot ilman muuta houkuttavat.”
Lue koko arvio täältä.
* *

Siiri Enoranta: Keuhkopuiden uni
Gummerus, 2024. 288 sivua.
Siiri Enorannan romaanissa fantasian ja barokin yhdistyessä piirtyvät peruukeissaan esiin siivelliset puuihmiset, jotka ovat menettäneet kykynsä lentää. Kulttuuritoimitukseen kirjan arvioi Kati-Annika Ansas, joka antoi arvosanaksi kolme tähteä.
”Yön aikana siipien rihmat tunkeutuvat puun uurteisiin, nestekierrot yhdistyvät, mahlat virtaavat.”
Lue koko arvio täältä.
* *

Mikko Kauppila: Terveisin K
Teos, 2024. 223 sivua.
Mikko Kauppila kuvaa romaanissaan vaikuttavasti, miten syömishäiriö vähitellen häivyttää nuoren miehen olemattomiin. Marjatta Honkasalo antoi Kulttuuritoimituksessa kirjalle neljä tähteä.
”Ilmaisullisesti hyvin vahva teos on kuvaus luopumisesta, rajoista ja rajojen saavuttamisesta.”
Lue koko arvio täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Seinillä voi olla korvat, mutta osaavatko ne puhua? Arviossa Pirkko Soinisen taiteilijakotiteos Siellä missä sydän on
KIRJAT | Kirjailija Pirkko Soininen vieraili kahden vuoden aikana aistimassa tunnelmia museoiduissa taiteilijakodeissa. Näistä kokemuksista syntyi kirja Siellä missä sydän on.
Mitä suren, kun suren purettua rakennusta? Arviossa Pelastakaa talot! Purkuvimmaa purkamassa
KIRJAT | Iida Kalakoski ja Riina Sirén avaavat purkuhuoli-käsitteen avulla moninaisia tunteita, joita rakennuksen purkaminen meissä herättää.
Nelikymppisen naisen suunnanmuutos – arviossa Maija Kajannon Tilinpäätös
KIRJAT | Puistokadun pesula -sarjan toisessa osassa tasaista elämää elävä nainen joutuu lomautetuksi ja päätyy pyyhkimään pölyjä paitsi isoisänsä kuolinpesästä myös omasta elämästään.
Tappoiko Axel Gallén muurarinsa vai tekikö sen Hugo Simberg? JP Koskinen kirjoitti Ruoveden murhien maailmankartalle
KIRJAT | Ruoveden paholainen nappaa lukijan pitävästi kalmaiseen otteeseensa. Näinkin olisi voinut käydä ja kirkkomaan ”luuhuone” alkanut odottamatta täyttyä.




