Sherlock Holmesin luoja toimi myös itse salapoliisina – arviossa Mestarietsivä Sir Arthur Conan Doyle

Kuvat: Bazar Kustannus

Maailman tunnetuimman fiktiivisen yksityisetsivän Sherlock Holmesin luonut Sir Arthur Conan Doyle eli mielenkiintoisen elämän. Conan Doyle syntyi viktoriaanisen ajan Edinburghissa vuonna 1859 ja kuoli maailmansotien välissä vuonna 1930. Hänen elinaikanaan maailma kehittyi hevosvaunuista ja kaasuvaloista lentokonematkustamiseen ja sähkövoimaan.

Vaikka aluksi lehtitarinoina levinneet salapoliisi Sherlock Holmesin seikkailut ovat se, mistä Conan Doyle tunnetaan, hän itse koki aluksi etsivänsä olevan toisarvoista viihdettä ja halusi lyödä läpi historiallisilla romaaneillaan. Hän jopa päätti tappaa luomuksensa Reichenbachin putouksilla hahmon valtavasta suosiosta huolimatta.

Conan Doylen lapsuutta köyhtyneen keskiluokan perheessä varjostivat kuvataiteilijana ja teknisenä piirtäjänä toimineen isä-Charlesin mielenterveysongelmat, joita tämä lääkitsi epäonnistuneesti alkoholilla. Nuori Arthur joutui jo varhaisessa iässä ottamaan vastuuta perheensä toimeentulosta. Sisäoppilaitoksen Englannin Lancashiressä käynyt nuorukainen oli kiinnostunut monipuolisesti urheilusta sekä tuolle ajalle trendikkäistä goottilaisista kauhukertomuksista. Tutustuminen Lontoon-lomalla tuolloin Baker Street Bazaarissa sijainneen Madame Tussaud’n vahakabinetin kauhukammioon sytytti Conan Doylessä kiinnostuksen todellisia rikoksia kohtaan. Sieltä saattoi tarttua mukaan myös tulevan etsiväsankarin osoite.

Lääkäriksi opiskellut Conan Doyle laajensi maailmankuvaansa työskentelemällä laivalääkärinä niin valaanpyyntialuksella Pohjoisella jäämerellä kuin Afrikassa. Sittemmin, jo tunnettuna kirjailijana hän osallistui sotilaslääkärin toimessa myös toiseen buurisotaan, jonka jälkeisistä brittiläistä imperiumia puolustavista lehtikirjoituksistaan hänet aateloitiin.

Vanhemmalla iällä spiritismiin innostunut kirjailija osallistui myös muun muassa aaveiden metsästykseen, mutta kauhean syvällisesti Aki Ryynänen ei kirjassaan lähde tätä puolta Conan Doylen elämästä avaamaan. Keskittyminen tosielämän rikostapauksiin ja niiden oikeudenmukaiseen ratkaisemiseen päättelykyvyn avulla on elämäkertakirjalle kiehtovampi ja toimivampi ratkaisu.

* *

Sherlock Holmes sai paljon ihailijakirjeitä, joista osassa häntä pyydettiin ratkomaan oikeita rikoksia ja mysteerejä. Osansa näistä pyynnöistä sai myös kirjailija, koska tottakai hänen oletettiin hallitsevan sherlockmainen deduktiivinen päättely siinä missä fiktiivisen etsivänäkin. Vahvasti oikeudentuntoinen Conan Doyle tarttuikin osaan hänelle tarjotuista tapauksista ja onnistuneesti niitä myös ratkaisi. Kirjassa nostetaan erityisesti esille kaksi tapausta, jotka ratketessaan vaikuttivat myös tuonaikaiseen oikeuslaitokseen.

Molempiin rikosjuttuihin liittyi rasismia ja ennakkoluuloja sekä poliisin toimintatapojen kyseenalaistamattomuutta. Pienessä Great Wyverlyn kaupungissa syytettiin eläimiin kohdistuneista kuolettavista viiltelyistä ja silpomisista intialaistaustaisen kirkkoherra Shapurji Edaljin poikaa, lakimies George Edaljia, vaikka mitään konkreettisia todisteita hänen syyllisyydestään ei onnistuttukaan osoittamaan. Pelkkä ihonvärin ja taustan luoma erilaisuus riitti tuonaikaisessa yhteiskunnassa tekemään ihmisestä epäilyttävän. Conan Doyle oli valmis laittamaan saappaansa mutaan ja maineensa peliin, jotta oikeus voittaisi, ja onnistui.

Toisessa tapauksessa juutalainen vedonvälittäjä Oscar Slater saa sopivana syntipukkina syytteen ja tuomitaan glasgowlaisen ikäneidon murhasta. Slater viettää lopulta yli kahdeksantoista vuotta syyttömänä vankilassa, kunnes hänet Conan Doylen masinoiman kampanjan ansiosta vapautetaan.

Molemmat tapaukset kanavoivat Conan Doylen mukanaan tuoman julkisuusarvon ansiosta valitustuomioistuimen syntymisen, ensin muualle Iso-Britanniaan ja Slaterin tapauksen jälkeen myös Skotlantiin.

* *

Joensuulainen käsikirjoittaja ja radiojuontaja Aki Ryynänen sukeltaa ensimmäisessä tietokirjassaan Mestarietsivä Sir Arthur Conan Doyle (Bazar, 2026) kiehtovasti viktoriaanis-edvardiaaniseen aikakauteen, sen oikeuskäytäntöihin ja rikoksiin sekä kirjailijan ja tämän luomaan salapoliisin arkkityyppiin. Ryynänen onnistuu hyvin pitämään tarinan juoksevana, vaikka monessa kohtaa toistaa samoja asioita hiukan liikaakin.

Sherlock Holmesin hahmon taustat ovat kiinnostavia, mutta niin ovat myös kirjailijalegendan elämän käänteet ja hänen kauttaan avautuva modernisoituvan Iso-Britannian yhteiskunta ja asenneilmapiiri.

Ilkka Valpasvuo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua