Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaat ovat rikas otos tieteiskirjallisuutta – yksi kotimainen ehdolla

Mia Myllymäki on ehdokkaista ainoa suomalainen. Kuva: Liisa Valonen

Mikko Saari, teksti

Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaat on taas julkistettu. Helsingin Science Fiction Seura ry:n jakama palkinto myönnetään edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle.

Palkinto on pitkäikäinen, sitä on myönnetty vuodesta 1986 alkaen. Vuoden 2023 tarjontaa raati piti kiitettävän moniäänisenä. Ehdokaslistalle valittiin seuraavat teokset:

• Jennifer Egan: Piparkakkutalo (The Candy House, suom. Helene Bützow, Tammi)
• Amal El-Mohtar & Max Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota (This Is How You Lose the Time War, suom. Kaisa Ranta, Hertta)
• Fríða Ísberg: Merkintä (Merking, suom. Tapio Koivukari, WSOY)
• Mia Myllymäki: Huomistarhuri (Gummerus)
• Hervé Le Tellier: Poikkeama (L’anomalie, suom. Lotta Toivanen, WSOY)

* *

Jennifer Egan: Piparkakkutalo

Keltaisessa kirjastossa julkaistu Piparkakkutalo on sisar Jennifer Eganin läpimurtoteokselle Aika suuri hämäys (A Visit from the Good Squad). Piparkakkutalo on tieteiskirjallisuutta varsin niukasti, mutta sen tarinat sijoittuvat osin spekulatiiviseen lähitulevaisuuteen, jossa kehitetty uusi innovaatio mahdollistaa muistojen siirtämisen pilveen muiden ihmisten tarkasteltavaksi. Egan tarkastelee tässä muun muassa sosiaalista mediaa sisarteoksen tapaan novellisyklin tai episodiromaanin keinoin. Kirja koostuu alkuun hajanaisilta vaikuttavista tarinoista, joissa esiintyy myös Aika suuri hämäys -kirjasta tuttuja henkilöitä.

”Valittu muoto tarkoittaa, ettei kirja aukene aivan välittömästi. Toisiinsa linkittyvien tarinoiden rakenne palkitsee kärsivällisen lukijan, joka saa löytää yhteyksiä tarinoiden välille ja ymmärtää pikkuhiljaa, miten eri henkilöiden suhteet ovat muodostuneet. Egan kiertelee henkilökatrastaan monista suunnista, liikkuen eri aikatasoilla sujuvasti. Tämä tapa kirjoittaa on selvästi Eganilla hallussa.”

Piparkakkutalon arvostelu Kirjavinkit.fi:ssä.

* *

Amal El-Mohtar & Max Gladwell: Tällä tavalla hävitään aikasota

Tällä tavalla hävitään aikasota on puhdas scifikirja, jonka maailmassa Virasto ja Puutarha käyvät mutkikasta aikasotaa keskenään. Se on myös kirjeromaani, jossa eri puolia edustavat agentit käyvät kirjeenvaihtoon. Se on myös queer-rakkaustarina, sillä naispuoliset agentit rakastuvat kirjeenvaihtonsa myötä.

”Tällä tavalla hävitään aikasota on palkintonsa ansainnut. Se on aivan ihastuttava rakkaustarina eriskummallisen aikojen halki käytävän sodan keskellä. Kirja on tiivis ja tunnelma tiivistyy tarinan edetessä hienosti. Tämä on hyvin rakennettu teos, todellista herkkua sekä kirjeromaanien, rakkaustarinoiden että aikamatkustusscifin ystäville.”

Tällä tavalla hävitään aikasota -kirjan arvostelu Kulttuuritoimituksessa.

* *

Fríða Ísberg: Merkintä

Merkintä on lähitulevaisuuden Islantiin sijoittuva tarina, jonka uusi idea on myötätuntotesti. Sillä saadaan selvitettyä ihmisen kyky tuntea myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Onnistuneesti suoritettu koe antaa merkinnän tietoihin, ja sillä merkinnällä saa paremman aseman yhteiskunnassa ja pääsyn tiloihin, jotka on myötätunnottomilta rajattu pois. Kirjan alkuasetelmassa tähän asti vapaaehtoista testiä halutaan laajentaa pakolliseksi. Fríða Ísbergin romaani kuvaa tätä tilannetta monelta suunnalta.

”[Merkinnän] juoni saa varmasti miettimään, mitä itse tällaisesta myötätuntotestistä ajattelisi. Kirjassakin tuodaan hyvin näkemyksiä puolesta ja vastaan. Turvallisuus kyllä lisääntyy, mutta toki ihminen toimia väärin, vaikka ei testiä läpäisisikään. Entä nuorten miesten aivojen hitaampi kehitys? Onko oikein pistää koululaisia, aivan keskeneräisiä ja kasvavia lapsia tällaiseen kokeeseen? Eikö jokainen ihminen ole joskus toiminut jollain tapaa väärin ja tyhmästi? Onko tämä, kuten takakansi luonnehtii, vain ’kilttien diktatuuri’?”

Merkinnän arvostelu Kirjavinkit.fi:ssä.

* *

Mia Myllymäki: Huomistarhuri

Joukon ainoa kotimainen romaani on yhdistelmä utopiaa ja dystopiaa. Se vie lukijat postapokalyptiseen maailmaan, jossa ilmastokriisin tuoman katastrofaalisen romahduksen jälkeen Euroopassa on järjestäydytty elämään muun muassa egalitaristisesti hallittuun ekokaupunkiin. Se saa edustaa utopiaa, jossa kaikki on reilua ja ihmiset asuvat metsämäisissä taloissa viljelemässä. Mutta entä jos tämä on tylsää? Kirjan päähenkilö lähteekin auttamaan asioiden järjestämisestä entisessä Amerikassa, jossa päästään tutustumaan tutumpaan dystopiakuvastoon.

”Myllymäki kuvaa tuhoutunutta maailmaa hyvin. Kaikki on todellakin ravisteltu uuteen asentoon, maailmanloppu on ollut totaalinen ja rujo. Ihmiskunnan rippeet koittavat selviytyä, miten parhaiten kykenevät. Kirjan sanoma on selvä: egalitaarinen hallinto, luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen ja uudenlaiset tavat toimia ovat se tie, jolla päästään hyvään lopputulokseen. Väkivallalla hallitseminen tuottaa vain toivottomuutta.”

Huomistarhurin arvostelu Kulttuuritoimituksessa.

* *

Hervé Le Tellier: Poikkeama

Poikkeaman kirjoittaja Hervé Le Tellier on mahdollisen kirjallisuuden seuran Oulipon puheenjohtaja, joka esittelee kummallisella tavalla pieleen menevän lentomatkan, kun matkustajalentokone matkustajineen monistuu selittämättömästi oudossa myrskyssä. Kummallinen tarina voitti Ranskassa arvostetun Goncourt-palkinnon.

”Le Tellierin romaani nerokas ja olemisen mahdollisuuksilla leikittelevä, mutta onko se sittenkään kovin kaukana todellisuudesta? Joka tapauksessa Le Tellier pitää lukijaa otteessaan, ja Lotta Toivasen suomentama teksti on houkuttavaa luettavaa.”

Poikkeaman arvostelu Kulttuuritoimituksessa.

* *

Monenlaista scifiä ehdolla

Ehdokasasettelu on mielenkiintoinen. Mukana on monenlaista tieteiskirjallisuutta: Keltaisessa kirjastossa julkaistu Piparkakkutalo on julkaisijansa näkökulmasta nykyromaani; Merkintä, Poikkeama ja Huomistarhuri on kustantajiensa puolesta luokiteltu spekulatiiviseksi fiktioksi ja vain Tällä tavalla hävitään aikasota on suoraa scifiä. Tampereen kirjastoissa scifitarrat kylkeensä ovat saaneet vain Tällä tavalla hävitään aikasota ja Poikkeama.

Pidän tätä arvokkaana: hyvää scifiä ja spekulatiivista fiktiota yritetään usein jemmata valtavirtakirjallisuuden sisään, jotta kirjailijat eivät suotta leimaudu genrekirjallisuuden kirjoittajaksi (terveisiä vaan Margaret Atwoodille ja Kazuo Ishigurolle), mutta Tähtivaeltaja-raati osaa hyvin noukkia parhaat tieteiskirjat esille.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat toimittaja Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja suomentaja, kriitikko Kaisa Ranta. Ranta on tällä kertaa poikkeuksellisessa asemassa yhden ehdokasteoksen suomentajana. Hän ei osallistunut keskusteluihin, joissa pohdittiin Tällä tavalla hävitään aikasota -kirjan ehdokkuutta eikä tule myöskään osallistumaan lopullisen voittajan valintaan. Voittaja julkistetaan huhti-toukokuussa.

Viime vuonna palkinnon voitti N. K. Jemisinin Kivinen taivas (Jalava 2022, suom. Mika Kivimäki) ja sitä ennen Kazuo Ishiguron Klara ja aurinko (Tammi 2021, suom. Helene Bützow). Edellinen suomalainen voittaja oli Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet (Teos 2020). Tähtivaeltaja-palkinnon aikaisemmat voittajat ja ehdokkaat löydät esimerkiksi Kirjavinkkien Tähtivaeltaja-arkistosta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua