Martyna van Nieuwland. Kuvat: Arto Murtovaara
HENKILÖ | Ensimmäisen oman ohjelmistonsa julkistanut uusi taiteellinen johtaja Martyna van Nieuwland haluaa säilyttää edeltäjiensä perinnön.
”Halusin, että se historia jatkuu, että ohjelmiston rohkeus jatkuu.”
Arto Murtovaara, teksti
Viime marraskuussa eläkkeelle jääneen Juhamatti Kauppisen viimeisessä Tampere Jazz Happening -konsertissa esiintyi ruotsalaisen trumpetistin ja säveltäjän Goran Kajfešin yhtye Tropiques. Ikään kuin linkkinä Martyna van Nieuwlandin edeltäjään, 45. kerran järjestettävän festivaalin (29.10.–1.11.2026) avajaiskonsertissa kuullaan jälleen Kajfešia, tällä kertaa Ruotsissa asuneen trumpetistin ja multi-instrumentalistin Don Cherryn musiikkia kunnioittavassa Cosmic Ear -kokoonpanossa. Yhtyeen muita isoja nimiä ovat Happeningin vakiokävijöihin kuuluva tenoristi Mats Gustafsson sekä legendaarinen klarinetisti-multi-instrumentalisti Christer Bothén.
Hienon uran avantgarden eturivissä Ornette Colemanin klassikkolevytyksistä lähtien tehnyt, John Coltranen, Sonny Rollinsin ja lukemattomien muiden huippumuusikoiden kanssa soittanut amerikkalaistrumpetisti Don Cherry asettui 1960-luvun lopulla asumaan Ruotsiin ja veti suunnittelijavaimonsa Moki Cherryn kanssa kymmenen vuotta laaja-alaista Organic Music Societyä hylätyssä kansakoulussa. Pitkän levytysuransa loppupäässä (1978–1982) Cherry purkitti kolme albumillista ”world jazzia” ECM-levy-yhtiölle.
– Kuuntelen nyt paljon Don Cherryä, kun asun Tukholmassa, Martyna van Nieuwland kertoo.
– Siellä on aika paljon Cherryä ympärillä. Olen tyytyväinen, että Cosmic Ear tulee Tampereelle mukanaan Christer Bothén, joka oli Cherryn opettaja Ruotsissa.
Melkein heti, kun puolalaisen van Nieuwlandin valinta Tampere Jazz Happeningin taiteelliseksi johtajaksi viime marraskuussa julkistettiin, häneltä penättiin tuleeko Happeningiin puolalaista musiikkia. Kyllä tulee: Malmössä asuva trumpetisti Tomasz Dąbrowski tulee Stanko-projektinsa kanssa Tampereelle. Viisitoista vuotta sitten Stanko loisti Tullikamarilla skandinaavisella kvintetillään, jossa soitti kaksi suomalaista. Sen tiedon Nieuwland oli kaivanut festarin arkistoista.
– Anna (Stankon tytär) vaalii perintöä hienosti. Hän matkustaa aina pienen koiransa kanssa. Sen nimi on Kromka, joka tarkoittaa leipäviipaletta, van Nieuwland nauraa.
– Dąbrowski on vähän niin kuin Stankon seuraaja. Työskenteli hänen kanssaan ja nyt Annan kanssa.
Kun muistutan Stankon yhteistyöstä Edward Vesalan kanssa, van Nieuwland sanoo: ”Se on minun musiikkiani, se on maailman parasta musiikkia.”
LUE MYÖS: Tullikamarille palaava Tampere Jazz Happening nostaa 45. vuosikerrallaan hattua legendoille
Hollanti valokeilassa
Viime vuosina Tampere Jazz Happening on nostanut yhden maan valokeilaan. Nyt spotti osuu Hollantiin, missä van Nieuwland on viimeksi työskennellyt Music Meeting -festivaalin taiteellisena johtajana (2022–2024). Festivaali painottuu maailmanmusiikkiin, mutta ohjelmistossa on paljon jazziakin sekä hänen aikanaan myös suomalaista musiikkia. Hän vei Hollantiin muun muassa Linda Fredrikssonin sekä Kimmo Pohjosen.
Sitä ennen van Nieuwland työskenteli lähes kymmenen vuotta kotikaupunkinsa Katowicen kulttuuri-instituutin ohjelmajohtajana (2013–2022). Sen alle kuului Katowice Jazz Art -festivaali. Vuonna 2017 festivaali emännöi Tampereellakin kahdesti koettua Womex-festivaalia yhdessä saksalaisten kanssa.
– Hollanti on tämän vuoden spotlight-maa, koska olen asunut siellä kolme vuotta ja tunnen skenen, sen uudet nimet. Tämä on hyvä tehdä juuri nyt, kun asia on vielä tuoreessa muistissa. Siellä on kavereita ja hyviä kontakteja.
Suomi on festivaalin taiteelliselle johtajalle hyvin tuttu maa reilun 20 vuoden kokemuksella.
Martyna van Nieuwland pitää työnsä lähtökohtana, että Juhamatti Kauppisen sekä hänenkin edeltäjiensä luoma perintö säilyy. Se on tänä vuonna hänen mielestään hoidettu. Esiintyjissä on lisäksi uusia nimiä, mikä sekin jatkaa linjaa, josta festivaali aikoinaan palkittiin Adventurous Programming -palkinnolla.
– Haluaisin, että esiintyjissä olisi enemmän naisia. Tänä vuonna se ei oikein onnistunut, mutta minulla on kyllä ideoita tulevaisuutta varten.
Vuosikerta tarjoaa kenties tavallista vähemmän amerikkalaisia muusikoita. Myös niin sanottujen pääesiintyjien hankkiminen on käynyt hankalaksi isojen starojen esiintymispalkkioiden roiman kasvun myötä.
– Toisaalta se antaa meille tilaa nostaa esiin uusia nimiä.
Edeltäjänsä Juhamatti Kauppisen tavoin van Nieuwland sanoo tutkansa peilaavan Pohjoismaihin ja Ranskaan, mutta samalla hyvin selkeällä ymmärryksellä siitä, että maailma on paljon muutakin kuin pelkästään Eurooppa ja Amerikka.
– Pohjois-Afrikka on mielenkiintoinen alue musiikissa, samoin Etelä-Amerikka. Haluaisin enemmän artisteja myös esimerkiksi Koreasta, se on yksi todella mielenkiintoinen maa.
Erinomaiset verkostot
Martyna van Nieuwland muistuttaa olevansa grunge-sukupolven kasvatti, joka kuunteli nuorena Nirvanaa ja Soungardenia. Hän rakasti käydä konserteissa jo teini-ikäisenä ja tiesi kyllä hyvin varhain, mitä musiikiltaan haluaa. Hän suuntasikin melko nopeasti esimerkiksi länsiafrikkalaiseen musiikkiin ja aika pian Pohjoismaihinkin.
Kulttuuria ja filosofiaa yliopistossa opiskellut nuorukainen viihtyi usein konserteissa, ja ne avasivat hänelle uuden maailman: John Zorn, New York Scene, amerikkalainen musiikki ylipäätään. Martynalla oli suomalainen poikaystävä, jonka hän oli tavannut Puolassa ja jonka kanssa hän viihtyi Suomessa etenkin kesäisin. Pori Jazzissa Martyna kävi vuonna 2004 tai 2005, Elojazz & Bluesissa Oulussa noin vuonna 2007. Jazz Happeningiin hän tuli kymmenen vuotta sitten.
Väitöskirjaa Helsingin yliopistoon Heta Pyrhösen johdolla tehnyt Martyna van Nieuwland puhuu sujuvaa suomea. Väitöskirja oli hilkkua vaille valmis, kun hänelle yllättäen tarjottiin töitä kotikaupungisaan Katowicessa, noin 300 000 asukkaan yläsleesialaisessa kaivos- ja terästeollisuuden keskuksessa. Pitkä rupeama kaupungin kulttuuritoimistossa kasvatti hänestä hyvin verkostoituneen kansainvälisen kuraattorin.
– Työ avasi minulle jazzin kansainväliset ovet. Sitä kautta löytyivät kaverit ja kollegat. Me liityimme jäseneksi European Jazz Networkiin.
Martyna van Nieuwland sanoo, että matkustaminen musiikin takia on hieno juttu, mutta hän on myös innoissaan päästessään usein käymään ruotsalaisten jazzmuusikkojen omistamassa legendaarisessa jazzklubissa Faschingissa kotikaupungissaan Tukholmassa. Tanskalainenkin skene on hänestä hieno. Hän kehuu myös Osloa ja sen klubeja, kuten Himmel och Blåta sekä maailmanmusiikkia esittelevää Cosmopolitea.
– Rakastan norjalaista jazzia, se on aina mun paras maa. Euroopassa myös Ranska ja Tanska ovat tosi hienoja ja koko se ruotsalainen ilmapiiri kaikkineen on upea, Nieuwland kehuu.
– Suomalaisessa jazzissa Edward Vesala oli mulle se tärkein ja Pekka Pohjola seuraava muusikko, johon tutustuin kun mä nuorena tulin Suomeen.
Tampere Jazz Happening 29.10.–1.11.2026.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Musiikin tekeminen on minulle elämäntapa” – Laura Moisio julkaisee kuudennen soololevynsä ja lähtee kiertueelle
HENKILÖ | Laura Moisio julkaisee uuden soololevyn syyskuun lopussa. Näissä merkeissä hän lähtee yhtyeineen seitsemän keikan kiertueelle lokakuun ensimmäisenä päivänä.
Varovaisen onnellinen kuvataiteilija – Janne Ratian tragikoomisilla tyypeillä on aina toivoa
HENKILÖ | Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja sanoakseen, että taiteilija Janne Ratian tulevat näyttelyt Tampereella ja Helsingissä löytävät ison fanijoukon.
Panu Raipia ja 35 vuotta Komediateatteria: ”Teatterin tekemistä oppii näkemällä esityksiä, pitää nähdä”
HENKILÖ | Panu Raipia on pitkän tien kulkija ja paikkansa löytäneen Tampereen Komediateatterin taiteellinen johtaja.
”Ei jaksa enää 2020-luvulla kadulle lähteä, kun oli siellä jo 1960-luvulla” – Eriikka Magnusson täytti 80 vuotta
80 VUOTTA | Näyttelijä, ohjaaja Eriikka Magnussonin mielestä Suomen yhteiskunnan tila alkaa kovasti muistuttaa 1950-lukua: ”Kaikkea aikaan saatua edistystä ollaan viemässä pois.”