Francois Ozon: The Stranger. Kuva: Saimaa Film Festivalin arkisto

1

Seitsemättä kertaa järjestettävä Kumaus-festivaali (13.–15.8.2026) tarjoaa tänäkin vuonna maailman kantaesityksiä, neljästä uudesta teoksesta kolme heti avauskonsertissa.

Sokkokonsertteina esitettävistä teoksista annetaan ennakkoon vain muutamia vinkkejä.

Lappeenrannasta kotoisin olevan pianisti-säveltäjä Aurora Hentusen uusi jousikvartetto L’Esprit du Lac on saanut inspiraationsa Savitaipaleella sijaitsevasta Kuolimo-järvestä.

Jääkaudella muodostunut järvi on syvyydeltään paikoin yli 40 metriä, mikä mahdollistaa monille lajeille hyvän elinympäristön. Hentusen sävellys hyödyntää järvestä tehtyjen tutkimus- ja mittaustuloksien käytön teoksen melodiassa, tahtilajeissa tai rytmissä.

Monipuolinen säveltäjä tunnetaan myös jazz-kvintetistään, ja tuorein albumi palkittiin vuoden 2025 Jazz-soul-palkinnolla Indie Awardissa.

Aurora Hentunen. Kuva: Jade Sastropawiro

Kumauksen vuoden 2026 residenssisäveltäjä on kokeellisesta musiikista ja moniaistisista sävellyksistä tunnettu Tytti Arola.

Arola on viehättynyt tuomaan teoksillaan myös arkea konserttisaleihin. Kantaesityksestä Myrk vihjeiksi hän on antanut hiusharjan ja kananmunakuorien äänet.

Teos on sävelletty Kumaus Triolle, jonka muodostavat Lauri Pekkarinen (lyömäsoittimet), Helka Seppälä (kontrabasso) ja Janne Valkeajoki (harmonikka).

Kumaus Trio: Lauri Pekkarinen, Helka Seppälä ja Janne Valkeajoki. Kuva: Kumaus-festivaalin arkisto

Säveltäjä Lauri Supponen on teoksessaan Loundry Studies inspiroitunut taloyhtiönsä pyykkituvasta yhteiskunnan peilinä. Pyykkituvasta on löytynyt myös vanhempaa pyykinpesuun liittyviä laitteita ja välineitä, joista Supponen on saanut teokseensa kulttuurihistoriallisia kerrostumia.

Supponen liikkuu luontevasti kansainvälisillä kentillä. Muun muassa BBC Singers on esittänyt musiikin, tanssin, kuvataiteen ja teatterin välisessä maastossa työskentelevän Supposen teoksia merkittävillä eurooppalaisilla nykymusiikkifestivaaleilla.

Tytti Arola ja Lauri Supponen. Kuvat: Kuva: Studio Anna-Maria Viksten / Kumaus-festivaalin arkisto

Kumaus-festivaalin kolmiosainen sokkokonserttisarja jatkuu perjantaina Lappeen kirkossa. Lauantaina nykymusiikista voi nauttia maksutta taidebrunssina Satamatie 6 -kahvilassa.

Festivaali päättyy Raatihuoneella pidettävään kolmanteen sokkokonserttiin, jossa kuullaan maailman kantaesityksenä Olli Kortekankaan teos teemoinaan lemmenlaulut.

Olli Kortekangas. Kuva: Kumaus-festivaalin arkisto

Kumaus Trion tilauksesta sävelletyn Danze ritualin lähtökohtana on ollut ajatus liikkeen ja musiikin ikiaikaisesta yhteydestä, ja elämää suuremmat aiheet – rakkaus, kuolema ja kuoleman rajan ylittävä rakkaus. Ennen konserttia on Tytti Arolan ja Olli Kortekankaan taiteilijatapaaminen.

Säveltäjien ja Trio Kumauksen lisäksi konserteissa esiintyvät Orest Smovzh (viulu), Annikka Valkeajoki (sello), Tami Pohjola (viulu), Annariina Jokela (alttoviulu) ja Fanny Söderström (piano, kamaripiano).

Kumaus-festivaali Lappeenrannassa 13.–15.8.2026. Lisätietoa täältä.

Treenisalissa SalamaDance Company Sanna Salama (vas.), Hilppa Huusman ja Heidi Tiainen. Kuva: Susanna Kivinen

2

Elokuussa on oiva tilaisuus tutustua uuteen kotimaiseen nykytanssiryhmään SalamaDance Companyyn, kun ryhmän avausteos Via Karelia saa ensiesityksensä Lappeenrannassa.

Nimi Via Karelia viittaa historialliseen itäisen Suomen matkailureittiin, ja se tunnetaan myös ”Runon ja Rajan tienä”.

Kolmen tanssijan tanssiteoksessa keskitytään tarkastelemaan matkaa sisimpään ja omaan kotiseutuun kehollisena muistina, ei menneitä haikaillen vaan tässä päivässä eläen.

Kulttuuriperintö elää ihmisissä, jotka kantavat sitä mukanaan. Se näkyy liikkeissä, identiteetissä ja tavassa kohdata maailma.

Esityksen käsikirjoittajana on tanssija Sanna Salama ja hänen isoisoäitinsä Siiri Salama ennen sotia liittyvillä muistelmillaan. Koreografiasta ja ohjauksesta vastaa Susanna Kivinen.

Tanssiteoksen musiikki on koottu kansanmuusikko, säveltäjä, kanteletaiteilija Maija Kauhasen sävellyksistä ja lauluista. Useissa kokoonpanoissa, ja värikkäänä sooloesiintyjänäkin kansainvälisen uran luonut Kauhanen on palkittu Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnolla.

Nykytanssiesitys toteutetaan Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa yhteistuotantona.

Via Karelia Lappeenranna kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 14.–29.8.2026. Lisätietoa täältä.

Kunsang Kyirongin elokuva 100 Sunset (2025, Kanada). Kuva: Saimaa Film Festivalin arkisto

3

Saimaan ja Vuoksen rannoilla puhaltavat raikkaat tuulet myös elokuvan parissa. Toista kertaa järjestettävä Saimaa Film Festival (8.–16.8 ja 28.8.) tarjoaa poikkeuksellisen laajan katsauksen kansainväliseen nykyelokuvaan.

Elokuvia on pitkälti toistasataa ja yli 30 maasta, mikä antaa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti erilaisiin yhteiskuntiin ja kulttuureihin.

Valtaosa ohjelmistosta koostuu lyhytelokuvista, mutta mukana on myös pitkiä elokuvia.

Festivaalin ohjelmistossa nähdään muun muassa ensi kertaa Suomessa ranskalaisen elokuvaohjaajan François Ozonin elokuva The Stranger (2025).

Festivaalin tarkoituksena on vahvistaa kansainvälisyyttä Etelä-Karjalasta käsin. Festivaali on jo aloittanut yhteistyön Bogoshorts-elokuvafestivaalin kanssa.

Elokuvia esitetään Festivaaliklubin lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa elokuvateattereissa, Imatralla Bio Vuoksessa ja Lappeenrannassa Nuijamies Venuessa, joka alun pitäen on vuonna 1954 perustettu elokuvateatteri.

Festivaalin erityispiirteenä on levittäytyä eri puolille Etelä-Karjalaa ja näyttää elokuvia eri kuntien luonto- ja kulttuuriympäristöissä. Elokuvia voi siis katsoa tänäkin vuonna luolassa, tapahtuma-aukiolla sekä kivikautisen asuinpaikan ja kalmiston lähellä sijaitsevalla virkistysalueella.

Vanhan Pappilan kesäteatterissa nähdään Rata-Ryhmältä uusi tulkinta Juhani Ahon romaanista Juha. Kuva: Jukka Kosonen

4

Lappeenrannan Vanhan Pappilan kesäteatterissa nähdään tänä vuonna Rata-Ryhmän esittämänä tuore tulkinta Juhani Ahon teoksesta Juha.

Ohjaaja ja Shemeikan roolissa esiintyvä Aapo Stavén on myös dramatisoinut teoksen, mikä lupaa jälleen kerran hyvää esitystä.

Juhani Aho on ollut Stavénille merkittävä kirjailija opiskeluajoista lähtien, jolloin Juha teki häneen lähtemättömän vaikutuksen: ”Sata vuotta sitten kirjoitettua, ja yhä elävää, verevää tekstiä.”

Hän ohjasi osana opintojaan Juhasta lyhennetyn version, ja siitä lähtien teos on odottanut koko illan esitystä.

Vanhat klassikot kiinnostavat Stavénia. Hän ei halua niitä modernisoida, mutta ei myöskään toteuttaa epookkina.

”Teoksessa on oma todellisuuteensa, joka luo näytelmän estetiikan ja sen maailman säännöt. Dramaturgiaan liittyvät ratkaisut taas perustuvat siihen, miten ne puhuttelevat ihmistä tänä päivänä”.

Juha kertoo myös nykyhetkessä kaipuusta, toivosta ja odotuksesta.

Juha ja Shemeikka: Rata-Ryhmän perustajat isä Ari Väänänen ja poika Aapo Staven. Kuva: Jukka Kosonen

Ammattilaisista ja harrastajista koottu ryhmä on vuodesta 2014 lähtien tehnyt taiteellisesti kunnianhimoista koko kansan kesäteatteria, ja Stavénin ohjauksessa siinä monin tavoin onnistunut.

Tämän kesän esityksessä näkyy ryhmän koko tuotanto. Stavén on rakentanut lavastuksen käyttäen varastoissa säilyneen puutavaran. Myös puvustus ja tarpeisto on koottu omien varastojen kätköistä.

Ensi-ilta on heinäkuun viimeinen päivä, ja samalla se on ryhmän viimeinen. Rata-Ryhmä aloitti Juhani Ahon Rautatiestä, ja päättää Juhalla.

Esitykset Vanhan Pappilan kesäteatterissa 9.8. asti ja 22.–23.8.2026.

Aija Käkelä-Laine, teksti

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua