Parasta juuri nyt: Lappeenranta!

Lappeenrannan historiallinen kaupunginosa Linnoitus. Kuva: Jukka Kosonen

Aija Käkelä-Laine, teksti

Parasta Lappeenrannassa on aina Linnoitus, kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja poikkeuksellisen ehjänä säilynyt vanha kaupunginosa Saimaan rannalla.

Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta ja ortodoksinen kirkko on Suomen vanhin. Taloissa on käsityöläisten ja taitelijoiden työhuoneita, myymälöitä, kahviloita ja museon näyttelytiloja, mutta myös asuntoja.

Sanonta, missä asukkaat viihtyvät, siellä viihtyvät myös turistit, sopii hyvin Linnoituksen alueelle.

Kaupungin vuokralaisina on tänä päivänä noin 70 asukasta. Heistä pisimpään asunut on muuttanut Linnoitukseen juuri ennen talvisodan syttymistä vuonna 1939.

Niihin aikoihin voi palata Etelä-Karjalan museossa. Esillä on konservoinnin jälkeen Viipurin pienoismalli, joka kuvaa kaupunkia 2.9.1939.

Museossa on myös nähtävillä valokuvaajien Sanni Sepon ja Ritva Kovalainen kaunis ja koskettava näyttely Pohjoistuulen metsä. Se sopii hyvin tämän päivän Etelä-Karjalaan. Maakunnassa on poikkeuksellisen vähän suojeltua metsää, mutta hakkuumäärät vain kasvavat.

Sanni Seppo: Jatkuvuus, 2021.

Miten ruoka ja juomat näkyvät taiteessa, siihen voi paneutua Lappeenrannan taidemuseossa. Museon intendentti ja entinen kokki Mikko Pirinen on koonnut kuvataidenäyttelyn Normaalit ruokajuomat ja jokapäiväinen leipämme. Teeman mukaisia teoksia on 1800-luvun alkuvuosilta aina tähän päivään saakka.

Linnoituksen museoihin on kulttuurin unelmavuoden ansiosta tänä kesänä vapaa pääsy.

Kulttuurin unelmavuosi on kiertänyt Saimaata nyt kolmatta vuotta. Ennen Lappeenrantaa sitä vietettiin Mikkelissä sekä Joensuussa, ensi vuonna vietetään Kuopiossa ja vuonna 2026 Savonlinnassa.

Lappeenrannan unelmavuoden logon alla on tähän mennessä järjestetty liki 800 tapahtumaa. Niihin on osallistunut yli 54 000 ihmistä eli saman verran kuin Lappeenrannassa oli asukkaita ennen tuoreimpia kuntaliitoksia.

Ihmisiä kannustetaan kulttuurin pariin muun muassa maksuttomilla kulttuuritupsahdukseksi nimetyillä tapahtumilla. Työpajoja sijoittuu myös kesälle, elokuviakin kaupungin juhlaviikoille.

Lappeenranta viettää 375-juhlavuottaan elokuussa ja tapahtumat keskittyvät Linnoitukseen sekä satamatorille. Tunnelma voi jo ennakkoon kuvata karnevalistiseksi.

Lappeenrannan tapahtumapalveluiden urakoima tapahtumarypäs kestää koko kuukauden. Varsinainen juhlapäivä on 10. elokuuta. Sitä varten pystytettävä teltta jää Linnoitukseen vielä viikoksi muun muassa viinijuhlien, Pietari Brahesta kertovan konserttiluennon sekä punk-hardcore-festivaalin pitopaikaksi.

Tapahtumien järjestäjinä ovat yhtä festivaalia lukuun ottamatta paikalliset yritykset, yhteisöt ja ihmiset.

Ohjelmistossa vilisee valtakunnallisesti tunnettuja nimiä, toki monet paikallisiakin. Kotiteollisuuden Jouni Hynynen ja Stam1nan Antti Hyyrynen esiintyvät solisteina Sonja Kangastalon kanssa Rakuunasoittokunnan RakuunaRockissa.

Lappeenrannan satama on monenlaisen tapahtuman näyttämönä. Kuva: Jukka Kosonen

Osana juhlaviikkoja on musiikin eri tyylilajeja intohimolla, mielikuvituksella ja huumorilla sekoittava taide+musiikkifestivaali Kumaus.

Ohjelmistoon sisältyy leffaetkot, toive-, sokko- ja kynttiläkonsertit sekä brunssabarokkia. Lisäksi nykymusiikkia sekoitetaan indierockiin, kun festivaalin solisti Joni Sepikka Seppänen liittyy viisihenkisen yhtyeensä kanssa Kumaus Ensembleen.

Viidettä kertaa järjestettävä Kumaus on saanut ensimmäisen residenssisäveltäjänsä. Kalevi Ahon festivaalille säveltämä teos Kumaus kantaesitetään päätöskonsertissa. Sitä ennen yleisö voi seurata säveltäjän ja soittajien avoimia harjoituksia.

Kumaus-festivaali haluaa tarjota musiikillisia yllätyksiä. Kuva: Mikko Kauppinen

Lappeenrannassa nähdään useampikin osin ammattimaisesti toteutettu paikallinen teatteriesitys.

Vanhan pappilan kesäteatterissa on juuri saanut ensi-iltansa RATA-Ryhmän Jättiläismansikoiden hyökkäys. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Juho Liira. Kauhukomedia sijoittuu joutsenolaiselle mansikkatilalle.

Parikkalan patsaspuistossa on 8. heinäkuuta Aapo Stavenin roolittaman Veijo-monologinäytelmän ensi-esitys. Näytelmä kertoo puiston luojasta ITE-taitelijasta Veijo Rönkkösestä (1944–2010).

Parikkalan patsaspuistossa on 560 moni-ilmeistä sementtipatsasta keskellä kukkaloistoa. Kuva: Atte Paju

Näytelmä lähestyy useasta eri lähtökohdasta miestä, jota kukaan ei tunne, mutta jonka luoman Parikkalan patsaspuiston tuntevat kaikki, käsikirjoittaja ja ohjaaja Heidi Parkkinen tiivistää.

Sosiaalisesti eristäytynyt, pienen paikkakunnan ahtaisiin normeihin sopeutumaton mies teki elämäntyönään 560 moni-ilmeistä sementtipatsasta keskelle kukkaloistoa. Kuutostien varrella sijaitsevassa puutarhassa vierailee nykyisin kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain.

Esitys kiertää muun muassa Lappeenrannassa ja Taavetin teatteripäivillä.

Esitys kiertää Etelä-Karjalaa. Nimiroolissa on Aapo Stavén. Kuva: Heidi Parkkinen

Kesäteatterikauden päättää elokuun lopulla Kanava-näytelmä, joka palaa vanhan kanavan syntysijoille 1800-luvulle. Musiikkinäytelmä kertoo pienten ihmisten elämästä kanavan rakentamisen aikaan.

Näytelmän on kirjoittanut Petter Sairanen. Musiikin on säveltänyt Reima Neuvonen. Skenografia on Päivi Pöyhölän ja ohjaus Johanna Juslinin. Näyttämöllä on teatterin ja musiikin ammattilaisia, pitkäaikaisia harrastajia sekä itse kirjailija.

Ohjaaja arvostaa erityisesti sitä, että kanavasta kertovan näytelmän tekevät paikalliset ihmiset. Varsinkin kun Saimaan kanavasta ei tiettävästi ole tehty aikaisemmin näytelmää.

Saimaan kanava oli 1800-luvulla merkittävä ponnistus Suomessa ja kanava elää myös nyt uusia vaiheita Venäjän hyökkäyssodan takia.

Kanava-musiikkinäytelmä syntyy paikallisin voimin. Kuva: Ari Nakari

Lappeenrannan Kaupunginlahti on poikkeuksellinen luonnon muovaama satama-alue, josta edelleen lähtee päivittäin risteilyjä myös Saimaan kanavalle. Kaupunginlahden tuntumassa on Myllysaari, jossa ovat hiekkarannat ja uimalaitos. Siellä on hyvä virkistäytyä kulttuuritapahtumien välissä.

Myllysaaren uimalaitoksella nähtiin kesän avauksena näyttävä tanssiteos Saimaan sylissä.

Se syntyi tanssitaiteilija Veera Ahosen ideasta. Koreografi on Ahosen ja tanssitaiteilija Sanna Salaman. He esittivät upean tanssiteoksen yhdessä 22 tanssin harrastajan, 10 uimarin ja Rakuunasoittokunnan kanssa.

Saimaan sylissä. Kuva: Puolustusvoimat/Jussi Kvist

* *

Lisätietoa Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan kesän tapahtumista:

• https://tapahtumat.lappeenranta.fi/fi-FI
• https://tapahtumat.ekarjala.fi/fi-FI

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua