Vesa Vierikko on K.J. Ståhlberg. Kuvat: Mitro Härkönen

Tammi-helmikuun vaiheessa Suomi saa järjestyksessään kymmenennen presidentin. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi eduskunta valitsi oikeustieteen tohtori K.J. Ståhlbergin vuonna 1919. Ståhlberg oli myös yksi kolmesta Suomen ensimmäisen perustuslain laatijasta. Hän oli henkeen ja vereen laillisuusmies ja piti kansanvaltaan pohjautuvaa lakia edellytyksenä yhteiskunnan rauhanomaiselle rakentumiselle.

No, itsenäisyytemme ensimmäiset vuosikymmenet olivat kaikkea muuta kuin rauhanomaisia. Neuvosto-Venäjän naapurina pelko bolsevistisen vallankumouksen eskaloitumisesta myös Suomeen piti yllä sisäisiä jännitteitä kotimaamme politiikassa. Oikeisto pelkäsi, että jos vasemmisto nousisi enemmistön asemaan eduskunnassa, sosialistisen vallankumouksen vaara olisi todellinen. Sillä perusteltiin myös monarkistisen valtiomuodon luomista maahamme. Kuninkaalle olisi annettu poikkeuksellisen suuret valtaoikeudet erityisesti ulkopolitiikassa.

Onneksi hanke kaatui Saksan tappioon 1. maailmansodassa (maa joutui luopumaan monarkiasta) ja meille valittu Hessenin prinssi ei koskaan saapunut ottamaan vastaan kruunuaan. Myös maailmalta meille levinnyt fasismi koetteli osaltaan yhteiskuntarauhaa Lapuan liikkeen muodossa.

* *

Tätä dramaattista vuodet 1919–1944 kestänyttä ajanjaksoa kutsutaan historian kirjoissa ”ensimmäiseksi tasavallaksi” ja se on myös Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäytelmän nimi. Esa Leskisen vauhdikas ohjaus vyöryttää suurelle näyttämölle suomalaisen poliittisen historian merkkihenkilöiden kavalkadin, jota koko Kansiksen ensemble tyypittelee herkullisesti.

Niin… vakavasta aiheesta huolimatta esityksessä on kepeä pohjavire. Näyttämön sivulle sijoitettu muusikko Jussi Tuurna ja piano ovat myös hieno kerronnallinen ratkaisu keventämään raskasta aihetta. Dokumentaarinen sisältö kun voisi perinteisenä puhenäytelmänä olla vaarassa puutua puhuviksi päiksi.

Silti tulkinta mahdollistaa myös tarvittavien vahvojen luonneroolien rakentamisen. Esityksen keskiössä on Vesa Vierikon upeasti tulkitsema Ståhlberg. Rooli on yksi Vierikon pitkän uran hienoimmista töistä. Historian kirjat eivät juurikaan kerro Ståhlbergista ihmisenä, ja juuri tämän puolen Vierikko tavoittaa työssään hienosti. Toki kyseessä on tulkinta, mutta sitähän historiallisten henkilöiden esittäminen näyttämöllä aina on.

Ståhlbergin puolisoa esittävä Kristiina Halttu on myös mietitty roolityö. Haltun ja Vierikon kemiat pelaavat hienosti näyttämöllä yhteen ja näytelmän loppukohtaus on kertakaikkisen liikuttava. Ester Ståhlberg ei ollut pelkkä presidentin puoliso, vaan kirjailijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana aktiivinen toimija ja monilla tavoin aikaansa edellä.

Ester Ståhlbergin roolissa nähdään Kristiina Halttu. Kuva: Mitro Härkönen

* *

Joskus tulee miettineeksi esityksissä niin usein käytettävää videokamerakuvaajaa ja perusteita sen käytölle. Tässä tulkinnassa ratkaisu toimii. Liikkuvan kameran vienminen neuvotteluhuoneisiin ja zoomaaminen neuvottelijoiden vääristyneisiin kasvonilmeisiin tuo karnevalistista hilpeyttä historialliseen ajankuvaan. Myös takaseinälle projisoidut historialliset filmipätkät ja valokuvat elävöittävät esitystä mainiosti. Esa Leskisen ohjaus kuljettaa tarinaa joutuisasti, mutta uskaltaa myös pysähtyä käännekohtien kohdalla.

Ensimmäinen tasavalta sai ensi-iltansa jo lokakuussa 2022 ja sen on sen jälkeen nähnyt jo yli 35 000 katsojaa. Näytelmä muistuttaa meitä siitä kuinka tärkeää on vaalia demokratiaa. Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä hauraan demokratian takuumiehenä toimi laillisuusmies K.J. Ståhlberg, jonka elämäntyö saa nyt tässä tulkinnassa ansaitun kiitoksen. Presidentin valtaoikeuksia on toki kavennettu Ståhlbergin ajoista, mutta ulkopolitiikassa demokratian lipunkantajana tänä keväänä aloittavan uuden presidentin rooli on edelleen merkittävä.

Olkoon näytelmässä kuultavan Ståhlbergin lausahdus ”tyrannit tulevat häviämään, mutta kansanvalta kestää” myös uuden presidentin ohjenuora tehtäväänsä.

Jussi Kareinen

Ensimmäinen tasavalta

• Ohjaus Esa Leskinen
• Lavastussuunnittelu Kati Lukka
• Pukusuunnittelu Tarja Simone
• Musiikki Jussi Tuurna
• Taustoittava tutkija Aleksi Ahtola
• Valosuunnittelu Ville Seppänen
• Videosuunnittelu Joona Pettersson
• Livevideosuunnittelu Ida Järvinen
• Äänisuunnittelu Esa Mattila
• Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi
• Videoiden arkistomateriaalin hankinta Paula Lehtonen
• Ohjaajan assistentti Helena Vierikko
• Rooleissa Vesa Vierikko, Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Esa-Matti Long, Pyry Nikkilä, Taisto Oksanen, Jukka Puotila, Sari Puumalainen, Antti Pääkkönen, Helena Vierikko

Ensi-ilta 5.10.2022. Esityksiä 7.3.2024 asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua