Presidentin odotussali Helsingin rautatieasemalla. Kuva: Marita Nyrhinen

1

Tänä vuonna on vietetty arkkitehti Eliel Saarisen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Yksi juhlatilaisuuksista oli VR:n ja Helsinki Design Weekin syyskuinen luento Saarisen suunnitteleman Helsingin rautatieaseman keisarillisessa odotussalissa (itsenäistymisen jälkeen presidentin odotussali). Sinne ei ole tavallisilla tallaajilla asiaa muutoin kuin esimerkiksi juuri tuon luentotilaisuuden kaltaisissa merkeissä.

Presidentin odotussalissa havisevat historian lehdet, traagisimpana tapahtumana presidentti Kyösti Kallion kuolema asemalaiturilla vuonna 1940. Hän käveli presidentin odotussalin aulan poikki ja tuli ulos laiturialueen puoleisista ovista. Muutaman askeleen jälkeen Kallio vaipui kuolleena adjutanttinsa käsivarsille Porilaisten marssin soidessa samalla hetkellä.

Luentotilaisuuden aluksi Sari Saarinen, jolle Eliel oli isosetä, kertoi suvun taustoista, Elielin syntymisestä Inkerinmaalla ja Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen-paviljongin suunnittelusta. Hän on aktiivinen Eliel Saarisen henkisen perinnön vaalija.

Perinpohjaisen ja huikean mielenkiintoisen selvityksen koko Saarisen urasta ja erityisesti Helsingin asemakaavan suunnittelusta antoi arkkitehti ja taiteilijaprofessori Juha Ilonen. Hän tekee suunnittelutyönsä rinnalla omaehtoista tutkimus- ja valokuvaustyötä Helsingin ydinkeskustan olemuksesta. Ilosen esitelmä valotti sitä, kuinka tärkeä rooli Saarisella oli Helsingin rakennuskannan luomisessa. Monet maamerkit ovat säilyneet, vaikka suurin osa suunnitelmista ei koskaan toteutunut.

Maailma muuttuu, ja Saarisen rakennukset uusiutuvat myös ajan hengessä, alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Rautatieasemalla on meneillään iso remontti. Uudistushankkeesta vastaava Jani Jääskeläinen kertoi, että Helsingin asemarakennus on valittu maailman kauneimpien rautatieasemien joukkoon. Se pidetään arvossaan myös tulevaisuudessa.

Jääskeläinen toteaa oikeutetusti, että asemarakennus on kaupungin tunnetuin maamerkki, arvokkain käyttöesine ja käytetyin arvoesine. Matkustaminen muuttuu, sisustukset muuttuvat. Tarpeet muuttuvat. Korjaustyössä ja restauroinnissa otetaan huomioon rakennushistoriaselvitykset ja Eliel Saarisen perinnön vaaliminen, mutta palvelut pannaan ajan tasalle.

2

Helsinkiläinen Kulttuuriyhdistys Alusta ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka perustettiin vuonna 2014. Yhdistyksen tarkoitus on järjestää kulttuurinnälkäisille monipuolista ohjelmaa, muun muassa taidenäyttely- ja museokäyntejä, kulttuurikävelyitä, konsertteja ja elokuvaesityksiin osallistumisia. Toiminta on vapaaehtoista ja voittoa tavoittelematonta sekä avointa kaikille monipuolisesta kulttuurista kiinnostuneille.

Toimintaa järjestetään muutamia kertoja vuodessa. Esimerkiksi toukokuussa perehdyttiin Tähtitornin vuoren historiaan ja nykypäivään. Elokuussa matkattiin Puolarmetsän rauhaan akvarellikurssille. Syyskuisena lauantaina suunnattiin Karkkilaan.

Karkkilan helmi on kulttuurikeskittymä historiallisessa ruukkimiljöössä. Kohteita on puodeista ja museoista ravintoloihin ja elokuvateatteriin. Päästiin muun muassa tutustumassa valimo- ja työläismuseon ihmeellisyyksiin: Högforsin tuotteisiin ja tehtaan työntekijöiden asumuksiin.

Pääkohde oli elokuvakokemus Kino Laikassa, jossa esitettiin ennakkonäytöksenä Aki Kaurismäen uutuuselokuva Kuolleet lehdet.

Karkkilassa Kino Laikan toinen omistaja, Mika Lätti, toivotti yleisön tervetulleeksi Aki Kaurismäen elokuvan esitykseen. Kuva: Marita Nyrhinen

Elokuvassa seurataan marketin kassana työskentelevän Ansan ja raksamies Holapan (Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) rakkaustarinaa. Sattuma Helsingin yössä tuo nämä kaksi yksinäistä yhteen, ja kummallakin on tavoitteena löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja lopullinen rakkaus. Se ei ole helppoa, sillä tilannetta vaikeuttavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys nimistä ja osoitteista sekä monet muut esteet.

Kuolleet lehdet on herkkävireinen, tragikoominen elokuva. Se sijoittuu aikakauteen, jossa Ukrainan sodan taistelut tunkeutuvat Ansan keittiöön aina kun hän avaa radion. Uutiset rikkovat hiljaisuuden ja panevat myös katsojan ajattelemaan.

Aki Kaurismäki on tyylilleen uskollinen; hän tekee näköisiään elokuvia. Hänen persoonallinen ohjaustyylinsä on minimalistista. Dialogi on niukkaa, mutta sitäkin osuvampaa.

Suomalaisella iskelmällä on myös tärkeä rooli. Elävän musiikin osuudesta vastaa Anna ja Kaisa Karjalaisen muodostama duo Maustetytöt, jonka ilmeetön esitys laulusta Syntynyt suruun ja puettu pettymyksin korostaa osuvasti elokuvan niukkaa ilmaisumuotoa. Ja mitäpä Kaurismäen elokuva olisi ilman koiranäyttelijää. Elokuvan uskollista Chaplinia näyttelee Kaurismäen oma, portugalilainen löytökoira Alma.

Kulttuuriyhdistys Alustan jäseneksi voi liittyä maksamalla 25 euron jäsenmaksun tilille FI0979977997468777.

3

Yksi ihmeellisimmistä luonnonkatastrofeista on ollut Vesuviuksen tulivuoren purkaus vuonna 79 jaa. Tuhka hautasi kaupungit ja sen asukkaat. Erikoista oli se, että tuhkan alle jääneet kohteet säilyivät erittäin hyvin, ja niitä on jo kauan kaivettu pikku hiljaa esiin. Samalla historiaa on kirjoitettu uudelleen, kun on selvinnyt, miten ihmiset tuona aikana elivät. Kaivauksissa on löydetty kokonaisia kaupunkeja, joista kuuluisin on Pompeji. Myös ihmiset ja eläimet jäivät sijoilleen.

Kotkan merimuseon näyttely vie historialliseen Pompejin kaupunkiin, jonka tulivuorenpurkaus tuhosi. Kuva: Marita Nyrhinen

Nyt tuon traagisen tapahtuman kulkuja valaistaan Pako Pompejista -näyttelyssä Kotkassa, Merikeskus Vellamossa Suomen merimuseossa. Näyttely on avoinna 1.10.2023 saakka.

Lue myös Elina Talvion Kulttuuritoimitukseen näyttelystä kirjoittama juttu.

4

Näin Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalilla virolaisen dokumenttielokuvan Savusaunasisaruus (Savvusanna sõsarad). Se on Anna Hintsin debyyttiohjaus.

Elokuva kertoo savusaunaan kokoontuvasta ryhmästä naisia. Hämärästi valaistun savusaunan lohduttavassa lämmössä eri sukupolvia edustavat naiset kokoontuvat yhteen. Siellä he puhdistautuvat, eivät pelkästään liasta vaan myös henkisesti, kun he kertovat toisilleen kipeitä asioita, joita häveliäisyys on pakottanut pitämään omana tietonaan. Salaisuuksia paljastetaan, häpeä ja harmit vihdotaan ja huuhdellaan pois hien mukana.

Puhdistautumisriitti on sekä fyysistä että henkistä virolaiselokuvassa Savusaunasisaruus. Kuva: Alexandra Film / Ants Tammik

Lapsesta asti savusaunan löylyistä nauttinut ohjaaja Anna Hints kuvasi seitsemän vuoden aikana elokuvaansa tuodakseen valkokankaalle ikivanhan saunaperinteen iloineen ja suruineen. Siinä hän on onnistunut upeasti. Eri vuodenaikoina kuvattu elokuva vie katsojankin saunaan. Intiimisti, vaan ei osoittelevasti. Elokuva tekee kauneudessaan ja koskettavuudessaan syvän vaikutuksen ja muistuttaa, kuinka herkkä myös meidän saunakulttuurimme on.

Viron Võrumaan savusaunaperinne, kuten myös meidän kotoinen saunaperinteemme, on listattu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Elokuva saa ensi-iltansa Suomessa 8.12.2023.

5

Kotiliesi-lehti järjesti lukijaäänestyksen, jolla etsittiin Suomen ihanimpia kahviloita. Lehdellä oli esiraati, joka satojen kahviloiden joukosta valitsi loppukilpailuun 30. Seinäjoelta ehdolla oli peräti kaksi kahvilaa: Pikku-Paussi sekä Puoti & kahvila Ihana. Pikku-Paussi sijoittui kahdeksanneksi.

Suomen toiseksi paras kahvila on Ihana. Se sijaitsee Seinäjoella osoitteessa Koulukatu 36. Olin yllättynyt, sillä en tiennyt, että aivan kotikulmillani on sellainen aarre. Niinpä oli käytävä katsomassa, millainen laatukahvila on.

Seinäjoella on Suomen toiseksi paras kahvila. Sen hyllyt notkuvat leivonnaisia ja muuta kotiin vietävää. Kuva: Marita Nyrhinen

Jo astuminen sisään herätti tunteita. Kahvila on sisustettu vanhaan tyyliin. On putkiradio, vanha vaaka ja kassakone. Myynnissä on paljon käsitöitä, joita ovat valmistaneet monet käsityöläiset.

Tärkeintä ovat herkut. Tuotteet leivotaan paikan päällä, ja ne ovat gluteenittomia ja pääosin myös laktoosittomia.

Etelä-Pohjanmaa pärjäsi muutenkin hyvin kisassa, sillä Vanha Pappila Hetki Ähtäristä oli seitsemäs. Pirkanmaalta parhaiten pärjäsi Lempäälän Kahvila Siiri, joka sijoittui kuudenneksi.

Mutta mikä on Suomen paras kahvila? Voiton vei Matamin Lumon Kahvikammari Kesälahdelta.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua