Parasta juuri nyt (29.8.2023): Kantarelli, Tiedon kirja lapsille, Avoin museo, Pirunkirkko, Rauvanniemen kioski

29.08.2023
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kioskilla on kaikkea. Kuva: Anne Välinoro 

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro kohtaa keltaisen, perehtyy viettää iltapäivän Avoimessa museossa ja ilahtuu pyöräilystä maaseutukioskille.

1

Keltainen on alkavan syksyn väri. Kantarelleissa se näkyy jo heinäkuussa, yllä ja alla.

Kantarellikausi on ollut tänä vuonna viehättävän pitkä. Edelleen näitä jaloja, kultaan vivahtavia keltavahveroita kasvaa koivujen ja mäntyjen lähellä, mielellään hiekkaisessa maassa. Pienet, poimuiset nykeröt nousevat maasta röpelöisinä nauhoina ja kasvavat täyteen, tulitikkuaskin kokoonsa suhteellisen pitkän ajan, pari viikkoa.

Kantarellipaikat merkataankin ja herkuttelija odottaa malttamattomana.

Mutta sitten upea itiöemä helttalavoineen ja notkeine varsineen onkin valmis nakattavaksi pannulle kuivahtamaan kokoon ja voilla ja sipulilla höystettäväksi.

Sieni sopii piirakkaan, pitsaan, keitoksi ja muhennokseksi. Siinä on antioksidantteja ja D-vitamiinia, se on ravitsemuksellinen ilotulitus.

Koivun ensimmäiset keltaiset lehdet uutisoivat jo vuodenajan vaihtumisesta. Haikea vaihe muuttuu ruskan rikkaudeksi, kun lehtivihreä on rynninyt pakoon runkoon ja juuriin. Kasvit ja puut lopettavat yhteyttämisen, kun valoisa aika lyhenee ja lämpötila laskee.

Karotenoidit ja ksantofyllit, keltaiset ja oranssit väriaineet ottavat tilaa klorofyllien, lehtivihreän hajotessa.

2

Saila Kujanpään suomentama Tiedon kirja lapsille (Basam Books, 2023) avaa islamilaisia opetuksia tarinoiden kautta.

Abu Hamid Al-Ghazali, jonka opetuksiin kirja pohjautuu, eli ja vaikutti Persiassa, nykyisessä Iranissa vuosina 1058–1101, toimi Bagdadin yliopiston johtajana ja kirjoitti 70 teosta.

Al-Ghazali oli sunnalaisen islamin kuuluisimpia oppineita. Suurteoksessaan Uskonnollisten tieteiden elävöittäminen hän yhdisteli islamin teologiaa ja lakia suufilaiseen perinteeseen, joka puolestaan korosti sydämen tietoa ja hengellisen sydämen puhdistamista.

Tiedon kirja lapsille on käännös englanninkielisestä alkuperäisteoksesta The Book of Knowledge for Children. Siinä on haluttu tuoda klassisen islamin opetuksia nuorille lukijoille pohjana juuri Uskonnollisten tieteiden elävöittäminen -suurteos.

Tiedon kirja lapsille käsittelee nimensä mukaisesti tietoa ja uskonnollista tietoa. Tiedolla ja oppineisuudella voi paitsi jalostaa itseään, myös kirkastaa itselleen elämän tarkoitusta.

Otetaanpa esimerkki eräästä kirjan tarinasta ”Sydämesi on kuin koti”. Jokainen haluaa pitää kotinsa puhtaana ja kutsuvana, sellaisena johon tiedon valoa kantavat enkelit haluavat majoittua. Mutta jos haluat koko ajan asioita, joita muilla ihmisillä on etkä ole tyytyväinen siihen, mitä olet jo saanut, enkelit kaikkoavat. Myös viha, ylpeys ja kateus karkottavat enkelit. Mutta kun enkeli löytää sydämen, joka ei murehdi omia asioitaan, se asettuu asumaan sinne.

Al-Ghazalin opetuksissa käydään läpi tunteita ja toimintatapoja, kateudesta itsekkyyteen ja selän takana puhumisesta kehuskeluun. Tarinoissa on hauskuuttakin, mutta ennen kaikkea syvyyttä. Jokainen kertomus päättyy selitykseen, joka auttaa ihmistä ponnisteluissa paremmaksi.

Teosta käytetään islamin uskonnon opetuksessa, mutta se sopii kenelle hyvänsä islamilaisuudesta kiinnostuneelle.

20230827 114319

Al-Ghazali on islamilaisen filosofian tärkeimpiä henkilöitä. Myös Kuutti Lavonen on piirtänyt hänet. Kuva: Anne Välinoro

3

Kesänäyttelyt ovat sulkeutumassa ja kulttuurisuunnistajan mieli vaihtuu museoaikaan. Jos ravaaminen museoissa välillä väsyttääkin, kannattaa tutustua museoiden digitaaliseen aineistoon, mikä käsittää videoita, virtuaalikierroksia, opastuksia ja pienoisesitelmiä. Niiden kautta pääsee vaikka sohvannurkasta seuraamaan historian ihmeitä.

Kansallismuseon Avoin museo on aina auki ja oppaat paikalla. Vietin sunnuntai-iltapäivän tutustumalla keskiajan suutarin, räätälin, leipurin ja apteekkarin työhön. Sitten piipahdin savupirtissä, ihmettelin konservaattorin taitoja tämän korjatessa ortodoksipapin päällysvaatetta felonia ja seurasin Pyhän Barbaran kohtaloa Kalannin alttarikaapin maalauksista.

4

Pistäydyin Kolin Pirunkirkon eteisessä heinäkuussa, peremmälle en uskaltanut. Nämä kalliolohkareista muodostuvat luolamuodostelmat on syntyneet jääkauden aikana ja maanjäristyksen seurauksena. Kolin Pirunkirkon rakoluolalla on pituutta peräti 34 metriä ja korkeutta aina seitsemään metriin asti.

Sinne on kelvannut tietäjien ja uhattujen hakeutua suojaan. Mielikuvitusta kiehtova paikka on tuskin ollut etupäässä loitsujen ja loveen lankeamisten alttari.

Mutta varoituksen sana Pirunkirkkoihin pyrkijöille – Suomessahan niitä on kymmenkunta Heinolasta Rautjärvelle.

Polku ja portaat ainakin Kolin Pirunkirkolle ovat loppupäästä niin jyrkät ja metallisena jokseenkin liukkaat, että hinku nähdä sarvipään temppeli voi taittua ärräpäiksi ja kaatumiseen.

Malttia maastoon siis.

5

Pyöräily on tylsää, jollei välillä voi virkistyä. Oma suosikkini mökkipaikkakunnallani Kerimäellä on ollut Rauvanniemen kioski, josta löytyivät niin ongenkoukut kuin olutkin, kirpputori, kahvio ja pienkonekorjaamo.

Ja aidot itäsavolaiset jutut.

Kioskinpito edellyttää aitoa kiinnostusta ihmisiin. Koska oikeasta kaupasta kaiken saa halvemmalla, kioskille mennään tulisessa karkintuskassa ja jäätelö mielessä.

Kun kioskinpitäjä onkin leipaissut tiikerikakun ja kanelipullat, kahville on pakko jäädä.

Ja vaihtaa elintärkeitä tietoja marja- ja sienipaikoista, ihmisten kulkemisista, säistä ja lintuhavainnoista.

Kioskit ovat katoavaa perinnettä. Käykää kioskilla. Luukun takana kaikki on toisin.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua