Mirkka Rekolan puisto. Kuva: Marjatta Honkasalo

1

Jos kysyisi, kuka tietää, että Tampereella on Mirkka Rekolan puisto, aika harva nostaisi kättään. Vielä harvalukuisempi joukko olisi kai se, joka osaisi sijoittaa puiston kartalle.

Pieni nimikkopuisto kuitenkin on Pyynikinrinteellä Heinäpuiston jatkeena Ilomäentien ja Pirkankadun kulmassa. Ison osan vähäisestä tilasta lohkaisee nykyisin raitiotien ruosteenruskea sähkönsyöttöasema. Toivoa sopii, että puistikko saisi runoilija Mirkka Rekolasta muitakin viitteitä kuin nimen joissakin kaupungin papereissa. Ilmeisesti Mirkka Rekola -seuralla on jo ollut joitakin suunnitelmia tehdä runoilijaa puistikossa näkyväksi.

Mirkka Rekolan tamperelaisuuskin tuntuu hieman unohtuneen, vaikka Tampere oli hänen synnyinkaupunkinsa. Tampereelle hän myös Helsingissä asuessaan palasi milloin lyhyelle vierailulle, milloin hieman pidemmäksi ajaksi.

2

Jonimatti Joutsijärven Rekolasta kirjoittama elämäkerta Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tule esiin I (Into, 2023) antaa monipuolisen kuvan runoilijan elämästä ja runoudesta. Lisää on luvassa, sillä Joutsijärven elämäkertateksti paisui niin laajaksi, että siitä riittää aineksia myös myöhemmin julkaistavaan kakkososaan.

Elämä, joka ei koskaan tule kokonaan esiin on kirjalle hyvin osuva alaotsikko. Mirkka Rekolan elämä jää yhä arvoitukseksi.

Joutsijärvi kertoo Rekolan elämän vastakohtaisuuksista. Pyynikintorin varren Pikarilinnassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt koki elämän ristiriitaisuudet niin voimakkaasti, että oli jopa pitkään puhumatta sen jälkeen, kun isä joutui äärioikeistolaisena vankilaan. Pidätys hämmensi herkkää nuorta, joka muutenkin kipuili vaikeiden allergiaoireiden ja oman seksuaali-identiteettinsä takia. Paranoia, jonka isän vankeus ja homojen vaino kylvivät, ei Joutsijärven mukaan päästänyt Rekolaa edes aikuisena.

On kiinnostavaa odottaa, mitä Rekolan elämään ja tuotantoon perusteellisesti tutustunut Joutsijärvi vielä kertoo runoilijasta, jonka teokset eivät aikanaan sopineet runouden valtavirtaan.

3

Heinäpuisto. Kuva: Marjatta Honkasalo

Mirkka Rekolan puisto on siis viime aikoina enemmän julkisuutta saaneen Heinäpuiston vieressä.  Parasta juuri nyt on ihastella Heinäpuistoa alkukesän vehreydessä. Toukokuun alussa puistossa istujaa tai sen läpi kulkevaa ilahduttavat lumikellot ja sinililjat. Kesäkuussa kukkivat vielä viimeiset tulppaanit, kunnes ne antavat tilaa Heinäpuiston nimikkokasveille, erilaisille heinille.

4

Heinäpuistosta kannattaa nauttia, sillä Tampereen kaupunki valmistelee kaavaa, joka merkitsisi pienen puiston tuhoa. Olipa Heinäpuiston paikalle rakennettava kerrostalo neli-, viisi- tai seitsenkerroksinen, se rikkoisi puiston lisäksi myös näkymän Pyynikintorilta Pyynikille. Ensimmäinen kaavaehdotus on vedetty yhdyskuntalautakunnasta takaisin valmisteluun, mutta takeita puiston säilymisestä ei ole. Se on harmi jo siksikin, että Heinäpuisto on osa Lars Sonckin aikoinaan Pyynikinrinteelle laatimaa asemakaavaa.

5

Kesä ja lukeminen kuuluvat yhteen, samoin kulttuuritapahtumat. Alkukesän antiin kuuluu järjestyksessään toinen Katse ajan läpi –kirjallisuustapahtuma, joka järjestetään tulevana viikonloppuna 10.–11. kesäkuuta Ittipään työväentalolla.

Paikka on Ruovedellä lähellä Vilppulan rajaa. Kirjallisuudesta keskustelemassa ovat kirjailijat Joel Haahtela, Annina Holmberg, Olli Jalonen, Riitta Jalonen, Meri Valkama ja Johanna Venho. Tapahtuman suunnittelusta vastaa kirjailija Heidi Köngäs.

Tapahtuman tarpeellisuudesta kertoo, että se on jo loppuunmyyty, mutta järjestäjiltä voi kysellä peruutuspaikkoja.

Marjatta Honkasalo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua